Juhannusnuotiolta avaruuslaiva Maasta...

[Mare Nectaris]

... avautuu näkökulma Aurinkokunnan mittasuhteisiin kaaviokuvasta, jonka Karl Tate (space.com) on laatinut mittakaavana Maan ja Auringon keskietäisyys (1 AU, n. 150 milj. km).

Syyskuun 5. vuonna 1977 lähti matkaan Voyager 1 –luotain , joka on kauimmas nuotiopiiristä matkannut ihmisen tekemä laite. Sen etäisyys oli kaaviokuvan tekohetkellä heinäkuussa 2010 noin 114 AU. Luotain etääntyy Maasta n. 17,2 km/s, eli sille on kuluneen vuoden aikana kertynyt matkamittariin lisää n. 3,6 AU. Luotain on Aurinkokunnan (heliosfäärin) ulkopuolella, tähtienvälisessä avaruudessa. Valon nopeudella luotaimen luo kestäisi matkustaa yli 15 tuntia (Auringostahan valo matkaa Maahan vähän yli 8 minuuttia).

Ihminen itse on poistunut nuotiopiiristään vasta 0,003 AUn etäisyydelle (400 171 km huono-onnisen Apollo 13:n matkassa vuonna 1970). Ensimmäisen kulttuurisen jäljen itsestään ihminen lähetti avaruuteen valon nopeudella liikkeelle jouluaattona 1906, jolloin Reginald Fessenden soitteli radiolähetyksessä viulua ja luki uskonnollista tekstiä Brant Rockissa Massachusettsissa. Lähetyksen heikko signaali on 105 vuoden aikana tavoittanut arviolta yli 16 800 tähteä , joista monella voi olla Aurinkokunnan kaltainen planeettajärjestelmä; 20 ensimmäisen vuoden aikana signaali on kohdannut monta tunnettua tähteä .

Näitä sateen keskellä miettiessä mukavaa Jussia kaikille!

P.S
Ja sitten kun oikein mietityttää,

Maailmankaikkeuden mittakaavaa 4 minuutissa

Maailmankaikkeuden mittakaavaa 10 minuuttissa

Suuria kysymyksiä; pieniä vastauksia 20 minuutissa

[mistral]

Syyskuun 5. vuonna 1977 lähti matkaan Voyager 1 –luotain , joka on kauimmas nuotiopiiristä matkannut ihmisen tekemä laite. Sen etäisyys oli kaaviokuvan tekohetkellä heinäkuussa 2010 noin 114 AU. Luotain etääntyy Maasta n. 17,2 km/s, eli sille on kuluneen vuoden aikana kertynyt matkamittariin lisää n. 3,6 AU.

Mitäs jos Voyager 1 luotain parhaillaan ohittaa tuntematonta planeettaa? On niin kaukana ettei siellä enää aurinko pahemmin valaise, joten tuolla kaukana voi löytyä jotain yllättävää...

edit. Eihän se vielä ole kaukana, itse asiassa ollaan vielä lähes 20.000 valotunnin päässä naapuri aurinkokunnan alueelta

[Mare Nectaris]

... ollaan vielä lähes 20.000 valotunnin päässä naapuri aurinkokunnan alueelta

... vaan eikös lähin tähti ole Proxima Centauri 4,2 valovuoden eli 37 161 valotunnin päässä? Siellä ehkä voisi olla se seuraava planeettajärjestelmä, mutta sinne olisi Voyager -paralla vielä 37 146 valotunnin matka ...

[mistral]

... vaan eikös lähin tähti ole Proxima Centauri 4,2 valovuoden eli 37 161 valotunnin päässä? Siellä ehkä voisi olla se seuraava planeettajärjestelmä, mutta sinne olisi Voyager -paralla vielä 37 146 valotunnin matka ...

Niinpä, ajattelin aurinkokunnan rajaksi gravitaation "nollarajaa", joka on jossain 2 valovuoden paikkeilla, edellyttäen että P.Centauri on yhtä massiivinen kuin aurinko. En tosin tiedä , meneekö raja siellä vai jossakin Pluton paikkeilla.

[Mare Nectaris]

Niinpä, ajattelin aurinkokunnan rajaksi gravitaation "nollarajaa", joka on jossain 2 valovuoden paikkeilla, edellyttäen että P.Centauri on yhtä massiivinen kuin aurinko. En tosin tiedä , meneekö raja siellä vai jossakin Pluton paikkeilla.

Gravitaatiorajan ajatus on mielenkiintoinen. Proxima Centaurin massan on kuitenkin arvioitu olevan vain 0,123 Auringon massaa.

Aurinkotuulen vaikutusaluetta pidetään myös Aurinkokunnan rajan määrittäjänä. Katselin NASAn IBEX -luotaimen sivulta, ja siellä määritettiin heliopaussi (Aurinkotuulen vaikutusalueen eli heliosfäärin päättyminen ja tähtienvälisen avaruuden alkaminen) etäisyydelle 10 biljoonaa mailia eli 16 miljardia kilometriä (amerikanenglannissa biljoona tarkoittaa miljardia).

Valovuosi kun on n. 63 241 AU (1 AU n. 150 miljoonaa kilometriä ja valovuosi n. 9,461 biljoonaa kilometriä), niin valominuutti on n. 17 987 547 km. Tällöin heliopaussin rajalle olisi siis (16 miljardia kilometriä eli) n. 889,5 valominuuttia eli 14,8 valotuntia. Voyager tulee tänä vuonna matkanneeksi n. 18 valotuntia, eli tuon rajan se on siis ohittanut. Tuossa heliosfääri -sivulla sanotaan, että raja ulottuisi n. 150-200 AUn päähän, eli 22 500 - 30 000 miljoonan kilometrin eli 22,5 - 30 miljardin kilometrin päähän.  Maksimiarviolla 30 miljardia km tämä tekisi 1667,8 valominuuttia, eli 27,8 valotuntia. Siihen olisi Voyagerilla vielä taivaltamista, ja silloin se olisi vasta tähtienvälisessä avaruudessa. 

[mistral]

Proxima Centaurista katsoin Wikistä yllättäviä asioita. Siellä sanottiin että jos se olisi meidän aurinkomme tilalla, sitä olisi vaikea nähdä. Sen valovoima olisi 7000-19000 kertaa himmeämpi kuin aurinko.
No, tästä herää ihmetys, kuinka jo 1915 Innes löysi sen. Oli astronomeilla jo tuolloin tehokkaat laitteet

[Mare Nectaris]

Proxima Centaurista katsoin Wikistä yllättäviä asioita. Siellä sanottiin että jos se olisi meidän aurinkomme tilalla, sitä olisi vaikea nähdä. Sen valovoima olisi 7000-19000 kertaa himmeämpi kuin aurinko.
No, tästä herää ihmetys, kuinka jo 1915 Innes löysi sen. Oli astronomeilla jo tuolloin tehokkaat laitteet

Robert Innes havainnoi Etelä-Afrikassa Johannesburgissa vuodesta 1907 lähtien 9 tuuman (n. 23 cm) refraktorilla. Vuonna 1924 laite nimettiin Reunert –teleskoopiksi tri Theodore Reunertin kunniaksi, joka yhdessä observatorion johtaja Innesin kanssa vastasi putken hankinnasta.

Innes löysi Proxima Centaurin tuolla 9 tuuman refraktorilla otetusta valokuvasta, käyttämällä apuna vilkkukomparaattoria, blink comparator tai blink microscope – samantapaista metodia, jolla Väisälä löysi lukuisia pikkuplaneettoja.  Löytötavasta kerrotaan tarkemmin:

"R.T.A. Innes from South Africa discovered Proxima Centauri in 1915 by blinking photographic plates taken at different times during a dedicated proper motion survey. This showed the large proper motion and parallax of the star was similar in both size and direction to those of α Centauri AB, suggesting immediately it was part of the system and slightly closer to us than α Centauri AB."

Innes ehti käyttää johtamaansa observatorioon myöhemmin hankittua 26,5 tuuman refraktoria vain kaksi vuotta, ennen kuin jäi eläkkeelle vuonna 1927.

Proxima Centaurin visuaalinen magnitudi on 10.7. Sieltä katsoen Auringon visuaalinen magnitudi olisi 0.4, joten se näkyisi hieman meidän taivaaltamme tuttua Altairia kirkkaampana tähtenä Kassiopeiassa.

Edit: Tietoa sekä 9 tuuman että 26,5 tuuman refraktorien myöhemmistä vaiheista täällä. Reunert -teleskooppi otettiin uudelleen käyttöön 2009 täysin restauroituna. Suurempi teleskooppi on sittemmin nimetty Innes -teleskoopiksi.