Ensimmäinen havainto

Aloittaja oki, 16.02.2007, 09:20:13

« edellinen - seuraava »

Marko.J

Kiitos kaikille palautteesta!

Kyllähän noita havaintoja tekisi, mutta kun tuo säänhaltijakaan ei ole niin kauheasti suosinut tänä talvena. Oli tuolloin 28.3. myös jonkinlaista utua, joka ei ainakaan parantanut havaintoja ja teki kuvissa taustataivaan ärsyttävän vaaleaksi kun vertasin kuvauskokeiluihini Seulasista hyvissä oloissa. Teidän muiden havaintoja lukiessa laittaa miettimään, josko ensi syksyä varten pitäisi minunkin sijoittaa jonkin verran filttereihin.

Pöllösumun keskustähti näkyy siis 18 tuuman putkella... mikähän mahtaa olla pienin putki, jolla se on saatu visuaalisesti esiin? Ei taida oma 20-senttinen riittää paitsi kuvaamalla riitävällä valotusajalla.
Marko Järvinen
"Jos ei nippusiteillä ja jeesusteipillä tule kuntoon, niin sitten se on oikeasti rikki."
http://markonastroblogi.blogspot.fi

Pekka Moisio

Jos sumuja havainnoi paljon niin filtterit auttaa kyllä. UHC on sellanen perusfiltteri joka mielestä kannattaa ensiksi ostaa jos on filttereitä hankkimassa. OIII on jo aika raju filtteri ja toimii parhaiten isojen putkien kanssa. H-Betasta ei olekkaan sitten paljoa tietoa muutakuin että toimii hevosenpääsumuun hyvin.

Kunhan saan tuon skyliner 10" projektini valmiiksi niin voin jakaa kokemuksia täällä miten 10" ja 18" toimivat rinnatusten eri kohteisiin, mutta tämä menee tuonne ensi syksyyn.

Pöllösumun keskustähti on mag ~14 joten pitäisi teoriassa näkyä 8" putkella hyvissä olosuhteissa, mutta saattaa se sumu siinä haitata jotenkin..ehkä.


Tane

 Ullakolta löytynyt vanha pyöreä silmälasi toimi pahvista kyhäämäni putken objektiivina jonka puuriman pätkistä koottuun "jalustaan"tuettuna suuntasin eräänä 70-luvun puolivälin
kirkkaan selkeänä syysiltana koivikkometsän yllä kimmeltelevää tähteä kohti.Se on ensimmäinen havaintoni.Muistelen siinä tähden ympärillä näkyneen kolme pienempää.Kuita ne olivat
ja se oli komea näky.Jupiter siinä esittäytyi nuorelle ihmettelijälle.
Eihän sillä pahviputkella sen syvemmälle avaruuteen paljon päässyt porautumaan.Kiinnostusta piti yllä tähtitieteeseen liittyvä kirjallisuus,kunnes nyt aivan viimeaikoina on tullut hankittua vähän parempia havaintovälineitä ja päässyt sitten näkemään jo enemmänkin kuin tuolloin sen ensimmäisen havainnon aikoihin.
Celestron C14,

Tane

 Kun on kesä parhaimmillaan ja ns.tähtitieteelliset havaintokelit vielä viikkojen päässä,niin on aikaa suunnitella tulevaa ja myös luoda katse menneisiin.Onhan tämä visuaalihavainnoinnin palstaa mutta
muistelen nyt tähän kuitenkin sitä miltä tähtitaivas näytti ensikertaa oikein itse valokuvaamaan sitä päässeenä.Oli niitä ollut jo muutama yritys digipokkarin kanssa suoraan käsivaralta okulaarin läpi
mutta ei niistä Jupiter kuvista ollut pahemmin katseltaviksi.Ei ennenkuin ruuvasin Nikonin järkkkärin kiini 120milliseen linssiputkeen.Nyt ei ollut Jupiteria näköalueella mutta olipa muuta.Jo muutaman sekunnin valotuksilla huomasi mistä on kysymys.Näin jälkikäteen oli hyväksi että sattui heti aluksi noin valovoimainen f5 putki.Siinä sai heti vaikutelman mihin kuvaus kykenee.Kun laitoin siihen kyytiin
vielä toisen vähän pienemmän linssiputken ja Barlowilla suurennusta pariinsataan,niin saatiin seuranta ja käsin kiertäen tuli parinkymmenen sekunnin valotuksia.Voi vain sanoa laulajan sanoin että suun-
naton tähtien määrä...Se on varmaan vähän kuin silloin aikoinaan tähtitieteen pioneerien havaitessa.Kiitos heidän kehittelyjensä,meikäläisen käsinveivaus vaihe jäi parin illan mittaiseksi.Mutta kaikki se on tarpeen ja antaa syvyyden harrastukselle.Mistäs kaukaa tuo oli muisteltu?No vasta viime Tammikuulta.
Celestron C14,

Reijo Teränen

Pienenä poikana istuin rattailla , ja iskä sanoi että osoitin sormella taivaalle ja sanoin ota,ota , otavahan se siellä oli . Se kait oli ensimmäinen havainto.
Reijo Teränen.  SW 200,  Bresser Pluto .

Una

Tänään tuli tälläkin suunnalla ensimmäiset havainnot tehtyä. Putkena Celestronin Nexstar SLT 130, virtalähteenä motonetin musta buusteri jonka tupakansytytinlatausjohto sopii väärinpäin käytettynä jotenkuten putken virtaliitäntään. Ajelin Lohjan valosaasteesta valaisematonta tietä Inkoon suuntaan noin puolimatkaan, mistä löytyihin ihan kelvollinen ensihavaintopaikka bussipysäkiltä. Noin tunnin aikana tuli nähtyä Andromedan galaksi M110:n kera, Plejadeja sekä Marsia, joka tosin näyttäytyi vain vaaleana pallona tuon lyhyemmän 9mm vakio-okulaarin 72x suurennoksella. Ilmeisesti täytyy lähteä seuraavaksi ainakin Barlow-ostoksille, vai minkälaisilla suurennoksilla olette muut saaneet Marsista enemmän irti? Olettaisin kuitenkin että oikeaan kohteeseen tuo jalusta hakeutui kun aiemmat ainakin löytyivät lähes keskelle kuvakenttää.

Enemmänkin olisi kiinnostanut havaintoja tehdä mutta tuon virtalähteen putkeen tuleva pistoke oli hieman liian pieni ja sen päästessä liikahtamaan perusasetukset nollautuivat muutamaan kertaan jonka jälkeen suuntaukset piti tehdä uudestaan. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa ja seuraavan kerran putki suunnataankin viimeistään uudenvuoden aattona kohti kuuta osittaisen kuunpimennyksen innoittamana (sään salliessa).

Kaukinen

Lainaus käyttäjältä: Una - 19.12.2009, 00:53:25
Enemmänkin olisi kiinnostanut havaintoja tehdä mutta tuon virtalähteen putkeen tuleva pistoke oli hieman liian pieni ja sen päästessä liikahtamaan perusasetukset nollautuivat muutamaan kertaan jonka jälkeen suuntaukset piti tehdä uudestaan.

Offtopicia, mutta hyödyllistä... Tuo virtajohdon irtoavaisuus on Nexstarien ärsyttävin ominaisuus. Itse modasin oman Nexstar AltAz jalustan käyttämään kiinteätä virtajohtoa. Eli pikkuisen jalustaa auki että näkee mitä siellä on sisällä, naaraspistoke kolvataan irti ja tilalle 1.5 metriä sopivaa virtajohtoa läpivientikumin kera. Siisti ja toimiva, eikä tarvitse enää kalibroida goto-jalustaa virtajohdon irtoamisen vuoksi.
Celestron Nexstar 8i SE,  William Optics 2" Dielectric diagonaali ja mikrofokuseri, Celestron 80/600 ED APO, Celestron CGEM jalusta tuplasatulalla, Baader Hyperion 8-24mm Clickstop Zoom, Baader Hyperion Aspheric 36mm, Baader Ortho 7mm, Celestron reducer f6.3, LVI SmartGuider, Canon EOS 60Da

Tane

 Niin on taas vuosi vierähtänyt ja olemme tiukasti kuuman ja valoisan kesän otteessa.Ei ole tähtiharrastukset kuitenkaan päässeet pölyttymään vaan on uutta itämässä kokoajan tulevaisuuden varalle.Eikös ole niin ettei laakereilleen lepäämään...Kun pimentyvät syysyöt saavat on hyvä jos harrastaja pääsee koettamaan jotain mitä uudeksi voi mainita.Kun aloin kerran taannoin kameralla maisemia ja luontoa kuvaamaan,niin se jäi sille tasolleen.Syy on ainostaan minun mutta vasta kun aloin suunnata mielenkiintoa avaruuden suuntaan niin ihme sai alkunsa eli että eteenpäin meno on ilmeinen.Kun kuvaillaan ensimmäistä havaintoa niin ehkäpä yksi sellainen olisi taas tulevalle syksylle tapahtumassa.Nimittäin kun tuolla komerossa on pölyttymässä vanha akromaattiputki ja sen tuottamaa värivirheistä kuvaa muistaa vieläkin kiroilleensa niin annetaan uusi mahdollisuus muuten pontevalle havaintovälineelle.Saksanmaalta on siihen tulossa FLP-53 tripletlinssi.Onhan täällä foorumilla luettavissa kiinalaisnewtonien peilien parannuksista jotka näyttää onnistuneen kiitettävästi.Olisiko putken objektiivin vaihto tuhoon tuomittu yritys?Myöhäistä katua.Mutta olenhan varma että näkymät paranevat 120/600 akromaatista vaihdettaessa 107/700 triplettiin.Muutostöitä vaatii toki putkikuoret,pituutta ja paremman tarkennuksen mutta jos ehkä vähän huumorimielessä näin saisi paremmin henkilökohtaisesti sopivan putken...
Celestron C14,

Tane

 Harvakseltaan kuulumisia tällekkin palstalle.Eli niin on taas vuosi...ja niin edelleen.Saksanmaalta tuli menneenä syksynä APM-Super APO 107/700 objektiivi jonka vaihdoin vanhaan Sky-Watcher 120/600 akromaattiputkeen.Samalla uusin tarkennuslaitteen.Väliin tuli 10sentin alumiinijatke.Hyvältä sen ensihavainnot näytti.Selvästi enemmän valovoimaa ja toi yksityiskohtia paremmin esiin kuin tuo verrokkina käyttämäni ED 80/600.Pitää paikkansa;tähdet näyttävät tiiviimmiltä,pistemäisiltä tällaisten ED ja APO-linssien läpi katsottuna.Valosaaste ei haittaa läheskään kuin jollakin kymmenen tuuman peiliputkella.Tausta pysyy tummana.Kolmen linssin värinkorjauksen huomaa kuvattaessa.Hieman se on 80ED:ä parempi.Kuitenkin kun mennään isompiin tämän laatuluokan objektiiveihin nousee niiden hinta jyrkästi ja ne käyvät suhteessa tarkoituksettomiksi hyötyihin nähden.Jos kuuden tuuman APO:lla planeetta näkyykin terävänä sanovat ne jotka ovat katsoneet että vähintään saman verran yksityiskohtia tuo esiin 11tuuman Celestron,hinta on useita kertoja alhaisempi ja samalla näkee reippaasti mangitudin syvemmälle...
Ensihavainnon tein myös Skylineriin vaihtamallani 1/10 valoaallon peilillä.Toistaiseksi parhaat näkymät sillä voi sanoa olleen kuusta.Vuoret ja kraaterit näkyvät kirkkaana talviyönä veitsen terävinä.Näkeminenkin on katsojan silmässä.Joku kehuu tällaisen peilin suurillakin suurennuksilla ajoittain terävinä pisteinä välähtelevistä tähtinäkymistä.Ja on varmasti oikeassa.Näkyyhän tällaisella muutakin,kuten katuvalojen heijastuksia...mutta kaukana asutuskeskuksista se esiintyy edukseen.Kuitenkin summasummarum,kun vertaa 1/4 aallon ja 1/8 aallon peilien näkymiä eron huomaa.1/6 ja 1/10 ei enää ole niin selvä.Kyllä Lyyran rengassumuun riittää jo 1/4 aaltoa ihan hyvn...siihen peilin halkaisijalla on sanottavansa.
Siinä taas tärkeimmät ensihavainnot uusia odotellessa...
Celestron C14,

Timi

#24
Lainaus käyttäjältä: Tane - 29.06.2011, 23:01:26
.Jos kuuden tuuman APO:lla planeetta näkyykin terävänä sanovat ne jotka ovat katsoneet että vähintään saman verran yksityiskohtia tuo esiin 11tuuman Celestron,hinta on useita kertoja alhaisempi ja samalla näkee reippaasti mangitudin syvemmälle...

Tarkoitatko tavallista 11" peiliteleskooppia vai esim. smidth-Cassegrainia (kontrasti)?

Tane

 Lähinnä tarkoitan 11tuuman scmidt-gassegrainia.Ja tämä perustuu ulkomaisten foorumien keskustelupalstoilta luettuihin.Itselläni on vertailu kokemusta vain noista edellä kerrotuista 107/700 aposta ja 1/10 aallon Orion opticsin peilistä.Tässä tapauksessa apon antama kuva on terävämpi mutta tuskin optiikasta riippuen vaan peiliputken rakenteeseen liittyvät syyt tekevät tämän.Siis apupeilin tukos ja kannattimet häiritsevät sen vähän josta ero esteettömään linssiin verrattaessa muodostuu.Scmidt-Gassegrainissa tukos on suurempi mutta kannattimen sakarat puuttuvat.Kuitenkaan massatuotannon optiikka ei yleensä nouse 1/4 lambdan standardiluokkaa ylemmäksi.Kyllä sekin jo riittää mutta puhutaan ainakin mitatun Celestronin gassegrainien optiikan parhaimmillaan jopa 1/7.On siitä kiini millaisen sattuu saamaan...Maanantai painoksiakin on esiintynyt.Mukana ei tule testipöytäkirjaa.Mutta niin se on ettei silmä ole kerennyt kaikkiiin putkiin kurkkaamaan,ei tuohon yksitoista tuumaiseenkaan.Voi olla että mieli muuttuu jos sen joskus saa tehdä...Kuitenkin kokemusta löytyy seitsemän tuuman Maksutoveista,niin Sky-Watcherin kuin Venäläisen Santelin.Tuo viimemainittu(1/6-1/7 l)oli noista kahdesta juuri nähtävästi terävempi konstrastiltaan ja menee Orion Opticsin peilin kanssa aika tasoihin.Maailmalla Maksutovit menevät vertailuissa Scmidt-Gassegrainien edelle.Sanotaanhan muuten teräväkuvaisena pidetyn Celestron 9,25:n muodostavan sillan maksutovien ja scmidt-gassegrainien välille...
Celestron C14,

Timi


einsteinium

Pari päivää sitten kun sain ensimmäisen kaukoputkeni niin pitihän sitä lähteä kokeilemaan heti ensimmäisenä iltana, vaikka oli ihan täysikuu. Suuntasin 200:sen dobsonini lyyran tähdistön sulafatin ja sheliakin väliin. Sitten etsimen hiusristikko niiden puoliväliin ja katsomaan okulaarista (25mm) ja siellähän se oli m57. Riemu oli rajaton :rotfl: kun näin pienen pienen harmaan rinkulan jopa suht. helposti vaikka oli täysikuu. Mitään muuta ei sitten näkynytkään kun kuun retale häikäisi niin paljon. On se harmi kun niitä kuuttomia ja selkeitä öitä on niin harvoin.  :sad: