iOptron iEQ45 jalusta

Aloittaja VeijoT, 25.06.2010, 13:08:10

« edellinen - seuraava »

Kaizu

Jalustan pystytysohjeessa 2.4 step 1 käsketään pystyttää kolmijalka niin että akselisto ohjausnappula osoittaa tarkalleen pohjoiseen. Tämän jälkeen GPS:n eväät riittää loppusuuntaukseen, paikkatieto ja kellon aika riittää. Aluksi pohjoissuunta pitää selvittää jotenkin muuten, vaikkapa kartasta.

Kaizu
Kai Forssen

Tane

 iOptronin sivuilla näyttäisi kuin olisi pian tulossa ns.New i Optron iEQ-45.Seurannasta on testejäkin jos niistä joku ymmärtäisi enemmän.Hintaa jalustalla olisi samanverran kuin edeltäjällään joten tuskinpa siinä mullistavia parannuksia löytyy...
Celestron C14,

einari

Jos tarkoitat GT-mallia niin onhan siinä aika merkittävä uudistus - eli sisäiset enkooderit joilla lupausten mukaan saa alle 1 kaarisekunnin seurantatarkkuuden.

Täällä juttua jalustasta

Ja hinnaksi  on arveltu 5000 taalaa.
___
Tapio

Tane

 Kyllä se sen maksaa.Nyt oli niin että kun tiedustelin Saksasta OSDV:ä jalustojen hintoja he sanoivat että NEW i Optron iEQ-45 maksaa 1998euroa.Kun katsoo iOptronin sivuja niin siellähän ovat tämä uusi jolle siellä ilmoitetaan hinnaksi liki viisitonnia dollareina,mutta siellä on myös iEQ-45 Modifield,vähän paranneltu versio tuosta ensimmäisestä mistä tämä ketjukin kertoo ja se on satasen kalliimpi.Saksan kauppiaat tarkoitti tietysti tätä.Onhan tuo "oikea" NEW iEQ-45 hyvinkin tarkalta vaikuttava.
Celestron C14,

Kaizu

Lainaus käyttäjältä: einari - 22.06.2011, 23:04:15
Jos tarkoitat GT-mallia niin onhan siinä aika merkittävä uudistus - eli sisäiset enkooderit joilla lupausten mukaan saa alle 1 kaarisekunnin seurantatarkkuuden.
Mistä tällainen lupaus löytyi?

Kaizu
Kai Forssen


Kaizu

Hyvä seeing ollut mittauksen aikana.

Kaizu
Kai Forssen

Jarkko.A

Mitäänhän en noista PEC-käyristä ymmärrä mutta jos toisella akselilla on arvoina "Pixels" ja toisessa aika, miten on mahdollista että kuvaaja sahaa alle pikselin arvoisella alueella? Pikselin puolikkaitahan ei ole kai olemassakaan (kuten ei puolikkaita pizzojakaan kun minä syön kuitenkin kokonaisen aina). Ja miten tapahtuu asteittainen siirtyminen esm. arvosta kaksi pikseliä arvoon kolme pikseliä? Senhän pitäisi olla pystysuora viiva eikä tuommoinen loiva viiva. Vai tarkoitetaanko noilla pikseleillä tässä yhteydessä jotain muuta kuin normaalisti?

naavis

Lainaus käyttäjältä: Jarkko.A - 04.08.2011, 02:07:46
Mitäänhän en noista PEC-käyristä ymmärrä mutta jos toisella akselilla on arvoina "Pixels" ja toisessa aika, miten on mahdollista että kuvaaja sahaa alle pikselin arvoisella alueella? Pikselin puolikkaitahan ei ole kai olemassakaan (kuten ei puolikkaita pizzojakaan kun minä syön kuitenkin kokonaisen aina). Ja miten tapahtuu asteittainen siirtyminen esm. arvosta kaksi pikseliä arvoon kolme pikseliä? Senhän pitäisi olla pystysuora viiva eikä tuommoinen loiva viiva. Vai tarkoitetaanko noilla pikseleillä tässä yhteydessä jotain muuta kuin normaalisti?

Jos kuvasta mittaillaan useammalle pikselille levinneen tähden paikkaa, sen keskipiste yleensä pystytään laskemaan murto-osapikselien tarkkuudella. Käyrä siis tietääkseni näyttää tähden heilumisen kuvassa ajan funktiona.

Lauri Kangas

Lainaus käyttäjältä: Jarkko.A - 04.08.2011, 02:07:46
Mitäänhän en noista PEC-käyristä ymmärrä mutta jos toisella akselilla on arvoina "Pixels" ja toisessa aika, miten on mahdollista että kuvaaja sahaa alle pikselin arvoisella alueella? Pikselin puolikkaitahan ei ole kai olemassakaan (kuten ei puolikkaita pizzojakaan kun minä syön kuitenkin kokonaisen aina). Ja miten tapahtuu asteittainen siirtyminen esm. arvosta kaksi pikseliä arvoon kolme pikseliä? Senhän pitäisi olla pystysuora viiva eikä tuommoinen loiva viiva. Vai tarkoitetaanko noilla pikseleillä tässä yhteydessä jotain muuta kuin normaalisti?

On niitä puolikkaitakin pikseleitä olemassa.



Tuossa kuvassa on vasemmalla parin pikselin kokoinen tähti joka on täsmälleen noiden neljän pikselin keskellä. Keskimmäisessä kuvassa se on siirtynyt alle pikselin verran oikealle ja viimeisessä kuvassa vielä pykälän alaspäin. Noita kuvia kun täräyttää pienellä matematiikalla, saadaan sen tähden paikkakin laskettua. Jos kohinaa ei ole paljoa niin sadasosapikselin tarkkuus ei ole kaukana siitä mitä tosielämässä tapahtuu.

Toisin sanoen vaikka kenno osaisi erotella paikkaa vain pikselin (= jonkun määrän kaarisekunteja) tarkkuudella, niin eihän se jalusta tiedä siitä kennosta mitään eikä suinkaan liiku mitenkään pikseli kerrallaan nykien vaan ihan pyörii ihan tasaisesti.

Kuva on Craig Starkin artikkelista: http://www.stark-labs.com/blog/files/PHDSubpixelAccuracy.php