Millainen tähtiharrastaja olet?

Aloittaja Celest1al Sphere, 03.05.2011, 22:43:12

« edellinen - seuraava »

Celest1al Sphere

Moi,

Olen tässä mielessäni pyöritellyt viimeaikoina monenlaisia asioita, ja lopulta osa ajatuksistani kitetyi tällaiseksi kirjoitukseksi: http://celest1alsphere.wordpress.com/2011/05/03/amateur-astronomy-and-minimalism/. Kirjoituksessani pohdin tähtiharrastamiseni tapaa ja filosofiaa. Itse olen havaitsijana aika minimalistinen tai ainakin siihen suuntaan kallellaan oleva. Etsin taivaan kohteita ja teen niistä havaintoja visuaalisesti, ilman modernin teknologian apua. Teen piirroksia ja muistiinpanoja kynällä ja paperilla. Usein vain katselen taivaalle ja ihastelen tähtitaivaan kauneutta ja kuuntelen hiljaisuutta! Saatan viettää jopa tunteja havaintosession aikana ihan vain taivaalle tuijottaen, ja usein käykin niin, että teen aluksi pari-kolme havaintoa, ja loppuajan vain tuijottelen ihaillen ja ihmetellen taivaalle! Itse havaitsen enimmäkseen syvän taivaan kohteita, mutta olen kiinnostunut myös aurinkokunnan kohteista ja ilmakehän valoilmiöistä. Ylipäätään havaitsen vähän kaikkea mikä on havaittavissa!

Nyt on teidän vuoronne, hyvät harrastajakollegat! Kertokaa, millaisia tähtiharrastajia te olette? Mikä on teidän tapanne harrastaa ja tehdä havaintoja? Mitkä taivaan kohteet teitä kiinnostavat?

/Juha

pappa

Komppaan edellistä juuri visuaalisesti ja ilman tekniikan ihmeitä. Möin oman valosaavini parempaan kotiin koska silmäni alkavat olla väsyneet okulaariin tuijottamiseen syväntaivaan kohteissa. Enemmän on aina kiinnostanut aurinkokunta, maapallo geologioineen ja sen mittaamisen historia. Itse viihdyn tässä luomakunnassa tutkien kaikkea, sanonkin usein kysyjille etten rajoita tutkintaani vain tähän kolkkaan vaan tutkin universumin ilmiöitä joihin maapallokin lukeutuu. Täällä on tälläinen ekosysteemi, jossain voi olla toisenlainen tai sitten ei. Vakaumuksellisesti elän Darvinin edeltämää aikaa ja olen mielelläni Newtonilainen ja jätän liian fysiikan pähkäilemisen luojan huoleksi.

Newtonilaisena minua kiinnostaa optiikka ilmiönä, valon taipuminen ja säteily, tulee se sitten linssin tai ilmakehän läpi. Omaan edelleen varsin kehittyneen kaukoputkikaluston vaikka se ei enää olekkaan tähtitarhojen tutkimista varten suunniteltu, myös kuvaaminen kiinnostaa ja järkkärikalustokin on aika kattava 14mm-300mm kahdella rungolla. Linnut ovat aika suuri eliöryhmä jota mieluusti tutkin, toisena tulevat kasvit ja aina kun lintuja ei liiemmin ole liikkeellä saatan taivastella kedolla tuntikausia, kavuta luuppeineni kallioille ja usein herään vaimon soittoon, että mihin olet unohtunut, ruoka on valmista.

Kun ikää alkaa tulla, asiat alkavat ajautua tärkeysjärjestykseen. Turha vouhottaminen loppuu ja jokaisesta aamusta alkaa iloita yhä enemmän. Jotenkin tuntuu, että voisi olla vaikka aika jättää URSA sekä Tähdet&Avaruus koska en ole mikään fysiikka friikki, mustat aukot ja exosojen metsästäjät saavat mennä. Kaiken näkee mikä tulee aurinkokuntaan ilman edellisiäkin. Monta muutakin jäsenyyttä on painunut unhojen maahan ja tallentunut havisten riviin kirjahyllyyn jossa niitä alkaa olla viitisenkymmentä, kussakin noin parisataa sivua. Niissä alkaa olla jo tähtiä ja avaruuksia jos vaikka jalat menee alta. Kiikkustuolissa voi käydä matkan uudelleen ja oppia iloitsemaan yksinkertaisuudesta.
Tähtiharrastusta aina -60 luvulta tähän päivään.
Nikon D200/D7000x/FE /FM/Nikkormat+MD-11 Nikon manuaaliroinaa.
Tamron SP AF 10-24 f3.5-4.5 Di II NEF
Sigma18-50 f 2.8 NEF Samyang 8mm f3.5 NEF
Manfrotto 055+RC128
Carl Zeiss Diascope FL 85 20-60X Manfrotto 028+HD501
Helios Quantum 4 15x70
Skywatcher Evostar Black Diamond 102/EQ3-2/DX-stat+Baader Planetarium 8-24mm Mark III + Baader Hyperion 2,25X Barlow
William 2" dielectric diagonal Baader Solar Continuum+JS

LoneWolf

Liian laiska. No, osaltaan syynä kaupungissa asuminen, se kun ei yhtään auta syvän taivaan katselussa. Projekti tosin etenee valosaavin keventämiseksi. Olen visuaalihavaitsija, retkeilen ja kalastelen paljon ja siihen samaan sitten yritän tätä harrastusta liittää. Ja tulevaisuudessa tähtivaellukset mielessä Lappiin. Kirjoittelinpa joskus uutisiakin tähtitieteestä tässä taannoin ja muutaman ihan tuonne avaruus.fi sivullekkin, ja sivustollani kävi ihan mukavasti lukijoita. Palstalla olen uudella nimellä kun vanhat tunnukset aikanaan unohdin. Tähtitieteen Perusteet on kirja jota lueskelen aina silloin tällöin, kirjoja muutenkin alkaa olla vino pino, no ensi talvena sitten lukemista enemmän.

Haaveilen pienen maaläntin ostamista kaupunginlaidalta, jonne laittaisin sen visuaaliobservatorion. Vakaa uudelleen syntyvän maailmankaikkeuden kannattaja, näen syntymistä, elämää ja kuolemaa, luonnon kiertokulkua, joka puolella, joten miksei maailmankaikkeuskin? Viime vuosina on tullut oltua liian laiska havaintojen suhteen, mutta eipä kelitkään ole olleet kovin hyvät. HYvin pilvistä on ollut. Harmikseni Iisalmessa ei ole harrastajayhdistystä, vaikka Ylä-Savossa on harrastajia useampiakin. Mahdollisia tornin paikkojakin olisi, esimerkiksi Pohjoisvuori 87 tien varressa, hyvät näkymät Kilpijärven yli etelään ja pimeä taivas idässä, lounaassa/lännessä sitten Iisalmen valot.

Syväntaivaan kohteet ovat mielessäni, kunhan sopiva valosaavi sitten aikanaan valmistuu. Siihen saakka planeetat ja Kuu saa olla Auringon ohella parvekekohteinani pikkunewtonille.

Arzka

Visuaalihavaitsija. Itse myös seuraan mieluummin tähtitaivasta sen alla kuin tietokoneen näytöltä goto-putki vieressä. Tutkin enimmäkseen syvän taivaan kohteita, mutta kyllä koko aurinkokunta luo minulle pohjan. Seuraan ja tutkin mieluusti saturnus - aurinko sektorilla tapahtumia sekä ilmiöitä. Tutkin maailmankaikkeuta silmin kiikarin sekä kaukoputken kanssa ja tuleehan sitä kuvattua joskus. Lueskelen uusia lehtiä, eniten t +a lehteä. Lisäksia luen tietokirjoja (vain paksut kirjat käy) sekä  ohuempia pikkuoppaita. Havainnot kirjoitan muistivihkoon sekä piirrokset myös. Myöhemmin niitä lukee vaikka syyspäivinä.

Tane

 Pieni muistelus valottamaan tuota kysymystä:Vaikka olen vielä "suhteellisen nuorimies",niin omaampa laajankin pespektiivin astronomisiin kysymyksiin ja ajatteluun.Ensimmäisinä muistoina ovat 1800-luvulta olleet vaarini mielipiteet joita hän esitti kinatessaan isäni kanssa siitä että maa on litteä.Isäni, naureskellessa ja katsellessa minuun että kyllä se pallo on, teki vakuuttuneemman olon.Sitten syksyn pimeänä yönä ennen lumien tuloa hän pyysi minut ulos ja osoitteli päitten yllä kaareutuvaa tähtivyötä."Linnunrata,"hän sanoi ja jatkoi miten se muodostui miljoonista ja taas miljoonista auringoista.Kun siitä ihmetellen isäni kanssa pääsin pirtin lämpöön hän kertoi vielä oman näkemyksensä mittakaavoista.Että jos kahvikuppi siinä pöydällä on Maa,niin naapurin talo sadan metrin päässä on Aurinko ja seuraava samanlainen aurinko eli tähti onkin jo tuolla kymmenen kilometrin päässä kirkonkylällä...ja se jatkuu,eikä loppua näy.Nuo olivat neuvot alkutaipaleella ja huomaan että ne saanut näyttäisi olevan ylen innokas löytämään vastauksia loputtomalla tukimusmatkalla...
Celestron C14,

pappa

Luovuin tosiaan valosaavista, investoin universumin pienten yksityiskohtien tutkimiseen ja hankin kunnon mikroskoopin. Optika B-130 jossa on 2 katseluokulaaria ja neljän suurennusokulaarin revolveri. Olen pitkään haikaillut kunnon laitetta tuolle saralle ja nyt vihdoin toteutin sen hankinnan. Olen nauttinut kodin lämmössä jo monen monta kertaa huikeista näkymistä planeettamme mikro-organismien parissa sekä tutkinut alkueläimiä. Sopii vilusta ja kolotuksesta kärsivälle paremmin kun kylmässä ja pimeässä olo jota on tullut harrastettua jo noin kolme vuosikymmentä.

Tähtiharrastusta aina -60 luvulta tähän päivään.
Nikon D200/D7000x/FE /FM/Nikkormat+MD-11 Nikon manuaaliroinaa.
Tamron SP AF 10-24 f3.5-4.5 Di II NEF
Sigma18-50 f 2.8 NEF Samyang 8mm f3.5 NEF
Manfrotto 055+RC128
Carl Zeiss Diascope FL 85 20-60X Manfrotto 028+HD501
Helios Quantum 4 15x70
Skywatcher Evostar Black Diamond 102/EQ3-2/DX-stat+Baader Planetarium 8-24mm Mark III + Baader Hyperion 2,25X Barlow
William 2" dielectric diagonal Baader Solar Continuum+JS

Mare Nectaris

Lainaus käyttäjältä: pappa - 06.08.2011, 23:37:11
Luovuin tosiaan valosaavista, investoin universumin pienten yksityiskohtien tutkimiseen ja hankin kunnon mikroskoopin. Optika B-130 jossa on 2 katseluokulaaria ja neljän suurennusokulaarin revolveri. Olen pitkään haikaillut kunnon laitetta tuolle saralle ja nyt vihdoin toteutin sen hankinnan. Olen nauttinut kodin lämmössä jo monen monta kertaa huikeista näkymistä planeettamme mikro-organismien parissa sekä tutkinut alkueläimiä. Sopii vilusta ja kolotuksesta kärsivälle paremmin kun kylmässä ja pimeässä olo jota on tullut harrastettua jo noin kolme vuosikymmentä.

... sitten vain astrobiologian pariin:

- Turun yliopiston sivusto
- Helsingin yliopiston sivusto
- NASAn sivusto
- astrobiology.com -sivusto
- Ward: Tuntematon elämä - Ursan julkaisu 101 (2006)
Timo Keski-Petäjä


SW Evostar 120 ED APO*TAL 250K*C8-N*SW 150 Pro*TAL 1 (Mizar)*Celestron Ultima 80*EQ6 Pro Eqmod + TS dual mount*CG-5 GOTO*TV: Nagler Type 4 17 mm, Panoptic 24 mm*Baader Hyperion Clickstop-Zoom 8-24*17 mm UWA-70*TV BIG 2x Barlow*Celestron 2x Barlow Ultima SV Series*TAL 3x Barlow*TS 5 x APO Barlow*TS CCD lunar camera

pappa

Lainaus käyttäjältä: Mare Nectaris - 07.08.2011, 15:09:05
... sitten vain astrobiologian pariin:

Juurikin näin, maailmankaikkeuden tutkiminen onnistuu tälläkin saralla eikä ole ollenkaan valmista tieteenalan nuoruuden puolesta. Monenlaista kiinnostavaa löytyy tällä saralla.

Tällä hetkellä tutkittuja alueita:

- Akvaarion alkueläimet, kasvien ja levien rakenteet.
- Kasvimaailman ihmeitä (yksisirkkaiset:orkidea) ja siitepöyistä, kasvin selluloosasta solurakenteeseen.
- Homeet ja itiökasvit.

Jollain tavalla olen tullut tulokseen että aina yksisoluisen rakenteista galakseihin toistuu samankaltainen rakenne, ydin ja sen ympärillä linnunrataa muistuttava ovaali tai pyöreä solurakenne. Myös piirroksia olen laatinut ja se on tosi mielenkiintoista!
Tähtiharrastusta aina -60 luvulta tähän päivään.
Nikon D200/D7000x/FE /FM/Nikkormat+MD-11 Nikon manuaaliroinaa.
Tamron SP AF 10-24 f3.5-4.5 Di II NEF
Sigma18-50 f 2.8 NEF Samyang 8mm f3.5 NEF
Manfrotto 055+RC128
Carl Zeiss Diascope FL 85 20-60X Manfrotto 028+HD501
Helios Quantum 4 15x70
Skywatcher Evostar Black Diamond 102/EQ3-2/DX-stat+Baader Planetarium 8-24mm Mark III + Baader Hyperion 2,25X Barlow
William 2" dielectric diagonal Baader Solar Continuum+JS

tähtityttö

Mie katselen vähän kaikkea mitä taivaalla näkyy. Vaikea alkaa luettelemaan mikä eniten kiinnostaa, mutta tähdet, kuu, aurinko (auringonlaskut-nousut), pilvet myös sekä tykkään paljon erilaisista valoilmiöistä mitä taivaalla näkyy. Olen myös kiinnostunut ennustamaan säätä, eli ennustan lähinnä kesän ja talven sään, sitä olen harrastanut jostain 7v asti ja on mielenkiintoista. Pienestä pitäen olen myös katsellut tähtiä ja nauttinut taivaan kauneudesta. Erään ystävän kanssa käyn katselemassa silloin tällöin hänen kaukoputkellaan tähtiä, ongelmana lähinnä se, kun asumme aika kaukana toisistamme, niin emme kamalan usein yhdessä pääse katselemaan tähtiä, mutta pääasia, että joskus pääsemme.

Julius

Lainaus käyttäjältä: tähtityttö - 25.09.2011, 13:22:39
Olen myös kiinnostunut ennustamaan säätä, eli ennustan lähinnä kesän ja talven sään, sitä olen harrastanut jostain 7v asti ja on mielenkiintoista.

Hei! Älä nyt pidä meitä jännityksessä! Onko yhtään kirkkaampaa talvea tulossa?

tähtityttö

En ole vielä ennustanut tulevan talven säätä, mutta teen sen lähiaikoina, kunhan saan aikaiseksi. En ole siinä mikään ammattilainen, mutta harrastanut olen sitä useempia vuosia, mutta virheitä saattaa tulla, mutta joskus ennustukset tosiaan voi mennä väärin.

Miikka Sikkilä

Miikka Sikkilä - Oulu

pappa

Kolmisenkymmentä vuotta on pidetty täällä ihan säännöllisiä sää tietoja joista merkattu ylös: Pvm, ilmanpaine, pilvisyys 0-8/8, yönlämpö, päivälämpö. 1987 lähtien XLS taulukkomuodossa (sitä ennen ruutuvihkoissa) ja sen perusteella voi sanoa että tuosta 90 luvun puolivälistä talvet ovat olleet aina vain pilvisempiä ja selkeiden öiden määrä on supistunut ihan muutamiin ja nekin hirmupakkasilla viimeisten parin vuoden aikana. Ennen paria kunnon talvea mm. 2000 luvun talviaikana on ollut täyspeitettä ja osapeitettä suurimman osan ajasta.

Parhaita kelejä on ollut 70-80 luvuilla ja sen jälkeen on alkanut Eurotalvien jaksot ja ilmaston muutos jossa ehkä lämpenemisen takia vettä nousee ilmakehään napa-alueilla entistä enemmän ja pilvisyys kasvaa kasvamistaan, eli ei oikein tunnu hyvältä.

Ennuste: Voimakas pilvipeite peittää taivaan suurimman osan talvea, taivas rakoilee tai on rakoilematta mutta selkeiden kelien yöt ovat kahden käden sormissa.
Tähtiharrastusta aina -60 luvulta tähän päivään.
Nikon D200/D7000x/FE /FM/Nikkormat+MD-11 Nikon manuaaliroinaa.
Tamron SP AF 10-24 f3.5-4.5 Di II NEF
Sigma18-50 f 2.8 NEF Samyang 8mm f3.5 NEF
Manfrotto 055+RC128
Carl Zeiss Diascope FL 85 20-60X Manfrotto 028+HD501
Helios Quantum 4 15x70
Skywatcher Evostar Black Diamond 102/EQ3-2/DX-stat+Baader Planetarium 8-24mm Mark III + Baader Hyperion 2,25X Barlow
William 2" dielectric diagonal Baader Solar Continuum+JS

einari

Tässä yhtenä päivänä kun säädin uutta meteorikuvaussoftaa tuli mieleen että onkohan kiinnostuksen kohteita liikaa.
Mielessäni laskin: planeettakuvaus, syvän taivaan kuvaus, aurinkokuvaus, pimennykset, halot, myrskyt, tähdenlennot, revontulet.
Eipä montaa puutu Ursan jaostolistalta:
http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/

Ehkä pitäisi erikoistua johonkin tiettyyn aiheeseen. Eihän kukaan nykyään hallitse kuin pieniä kokonaisuuksia.
Jospa vaikka erikoistuisi Barnardin tähden liikkeen seurantaan...
___
Tapio

tähtityttö

Lainaus käyttäjältä: pappa - 26.09.2011, 23:41:32
Kolmisenkymmentä vuotta on pidetty täällä ihan säännöllisiä sää tietoja joista merkattu ylös: Pvm, ilmanpaine, pilvisyys 0-8/8, yönlämpö, päivälämpö. 1987 lähtien XLS taulukkomuodossa (sitä ennen ruutuvihkoissa) ja sen perusteella voi sanoa että tuosta 90 luvun puolivälistä talvet ovat olleet aina vain pilvisempiä ja selkeiden öiden määrä on supistunut ihan muutamiin ja nekin hirmupakkasilla viimeisten parin vuoden aikana. Ennen paria kunnon talvea mm. 2000 luvun talviaikana on ollut täyspeitettä ja osapeitettä suurimman osan ajasta.

Parhaita kelejä on ollut 70-80 luvuilla ja sen jälkeen on alkanut Eurotalvien jaksot ja ilmaston muutos jossa ehkä lämpenemisen takia vettä nousee ilmakehään napa-alueilla entistä enemmän ja pilvisyys kasvaa kasvamistaan, eli ei oikein tunnu hyvältä.

Ennuste: Voimakas pilvipeite peittää taivaan suurimman osan talvea, taivas rakoilee tai on rakoilematta mutta selkeiden kelien yöt ovat kahden käden sormissa.

Sulla aika suppea ennuste. Itse kun teen ennusteen, niin sihen tulee pakkasjaksot, ensilumet, pysyvä lumi yms.