Supernova SN2011by galaksissa NGC 3972 (Iso Karhu)

[Mare Nectaris]

Hubblen vakiolle on esitetty arvoja 70-77km/s /Mpc. Etäisyysarvioiden hajontaa lisää galaksin liike paikallisen ryhmän sisällä.

Jos luotamme wikipediaan (ja miksi emme luottaisi  )...

Suomenkielistä arviointia Hubblen parametristä (ns. Hubblen vakio):

"Vakion H0 suuruus on ollut pitkään kiistanalainen. Nykyisin luotettavimpana pidetään vuoden 2003 WMAP satelliitin mittausten antamaa arvoa 71 ± 4 km/s/Mpc. Myös muut tästä riippumattomat mittausmenetelmät antavat vastaavia arvoja. Esimerkiksi Tullyn–Fisherin relaatiosta ja tyypin Ia supernovien purkauksista on saatu jo aikaisemmin arvo 72 ± 8 km/s/Mpc ja uusimpana, joskaan ei yhtä tarkkana Chandra satelliitin galaksijoukkojen kolmiomittauksesta laskettu 77 ± 12 km/s/Mpc. Vaikka Chandran tulos ei olekaan yhtä tarkka kuin aikaisemmat, tämän tuloksen erityinen arvo on siinä, että sen tuottamiseen käytetty mittaustapa on täysin riippumaton mistään aikaisemmin käytetystä. Oikeastaan H0 ei ole vakio, sillä sen arvo muuttuu hitaasti. Ammattitähtitieteilijät käyttävät usein nimitystä Hubblen parametri."

Ja englanniksi Hubblen parametrin arvioista löytyy tällainen luonnehdinta:

"Various estimates for the Hubble constant exist. The HST Key H0 Group fitted type Ia supernovae for redshifts between 0.01 and 0.1 to find that H0 = 71 ± 2(statistical) ± 6 (systematic) km s−1Mpc−1 [Wendy L Freeman et al. (2001). "Final Results from the Hubble Space Telescope Key Project to Measure the Hubble Constant". Astrophys J 553 (1): 47–72] while Sandage et al. [Steven Weinberg (2008). Cosmology. Oxford University Press. p. 28] find H0 = 62.3 ± 1.3 (statistical) ± 5 (systematic) km s−1Mpc−1. "

Näistä siis arviot vaihtelevat siten, että vaihteluväli on seuraava: WMAP –mittaus 67 – 75 km/s/Mpc (keskimäärin 71),  Tullyn-Fisherin relaatio ja supernovamittaukset 64 – 80 (keskimäärin 72), tai Chandra –mittaus 65 – 89 (keskiarvo 77). "Keskiarvojen keskiarvo" on siis noin 73, ja suurin tilastollinen mitattu luottamusväli +/- 12 (epätarkin mittaus eli Chandra –satelliitin tietoihin perustuva), pienin Sandagen vanhan arvion tilastollinen luottamusväli +/- 1,3.

Ei siis liene kovin iso virhe käyttää arvoa 70 +/- 5, kun yllä olevan tekstin mukaan todennäköisesti luotettavin arvo tällä hetkellä on 71 +/- 4 km/s/Mpc. Parhaan arvion mukainen vaihteluväli on siis 67 – 75 km/s/Mpc, kun esimerkissä laskin tuohon lähteenä olleeseen harjoitustyöhön nojautuen etäisyyden käyttäen luottamusvälin ääripäitä 65 – 75  

[Kaizu]

Se että Hubblen vakiosta on useita arvauksia, ei tarkoita sitä että oikea arvo olisi arvausten keskiarvo. Se tarkoittaa että emme tiedä oikeaa arvoa. Kaikkeuden kiihtyvä laajeneminen vihjaa siihen että se ei olisi edes vakio. Ehkäpä juuri tästä johtuen kaukaisista kohteista ei yleensä kerrota etäisyyttä vaan punasiirtymä. Sen voi sitten jokainen muuntaa etäisyydeksi oman käsityksensä Hubblen vakiosta mukaan.

Kaizu

[Mare Nectaris]

Se että Hubblen vakiosta on useita arvauksia, ei tarkoita sitä että oikea arvo olisi arvausten keskiarvo. Se tarkoittaa että emme tiedä oikeaa arvoa. Kaikkeuden kiihtyvä laajeneminen vihjaa siihen että se ei olisi edes vakio. Ehkäpä juuri tästä johtuen kaukaisista kohteista ei yleensä kerrota etäisyyttä vaan punasiirtymä. Sen voi sitten jokainen muuntaa etäisyydeksi oman käsityksensä Hubblen vakiosta mukaan.

Kysymyksessä eivät olekaan tarkalleen ottaen arvaukset, vaan Hubblen parametrin arvon tilastollinen estimaatti (arvio) ja siihen liittyvä luottamusväli.

Koska tutkittavien kohteiden määrä on aina rajallinen, arvio Hubblen parametrin arvosta perustuu otokseen havaintokohteista.

Otoksen perusteella lasketaan parametrille arvo. Sen jälkeen voidaan tilastollisesti määritellä otoskoon ja hajonnan perusteella juuri lasketun parametrin arvoon liittyvä keskivirhe. Se tarkoittaa tilastollista "huojuntaa", joka parametrille lasketussa arvossa alkaisi ilmetä, kun otoksia toistettaisiin.

Seuraavaksi päätetään, millä todennäköisyydellä halutaan juuri lasketun estimaatin haarukoivan perusjoukon arvoa (tai käytännössä seuraavissa otoksissa saatavia arvoja, jos otoksia tehtäisiin lisää). Tästä saadaan tilastollisen mallin nojalla kerroin, jolla yksi keskivirheyksikkö (esim. keskiarvon keskivirhe) kerrotaan. Tämä arvo sitten lisätään ja vähennetään (+/-) lasketusta estimaatista, ja näin saadaan luottamusväli, jolla parametrin arvo todennäköisesti "huojuisi" uusissa otoksissa (tai periaatteessa perusjoukossa).

Esimerkki valaisee luottamusvälin laskentaa. Esimerkki alkaa gallupeista tutun suhteellisen osuuden luottamusvälin laskemisesta, mutta tähän Hubblen parametriin soveltuu keskiarvon keskivirhettä koskeva esimerkki.

[Mika Luostarinen]

...

Supernovan kirkkaus torstai-perjantai välisenä yönä oli noin 13.8 magnitudia. Nyt se näyttäisi olevan kirkastunut noin 13.6 magnitudiin. Se siis kirkastuu edelleen ja sen takia sitä voi havaita pienemmillä putkilla ja lyhyemmillä valotusajoilla. Se saattaa vielä kirkastua lähipäivien aikana.

...

-Mika Luostarinen

Eli nyt tämän supernovan kirkkaus on noin 13.4 - 13.5 magnitudia.

AAVSOn valokäyrä (mittauspisteet) supernovasta näyttää nyt tältä:

http://tinyurl.com/5va52cp



-Mika Luostarinen

[jarikankaanpää]

Askartelin tällaisen 2.5. kuvista.
8x2min, iso 1600 12SCT, focred 6:3, Nikon D700, ei  filttereitä.
Kuvassa näkyy useita himmeitä galakseja, joitten nimet ovat
pitkiä kuin ET:n puhelinumero. ( Esim. vasemman reunan US NO A2 1425-07741960.)
http://lakeudenursa.fi/galleria/v/jarik/deepsky/SN+2011+BY.jpg.html?g2_imageViewsIndex=2

[Ransu]

Piti kokeilla vielä saako pienellä putkella supernovan näkyviin, kun oli viime yönä mahdollisuus.
William Opticsin 80mm ZS2, n2h valotusta 3min pätkissä. Iso 800. Ilman filttereitä. Hyvin näkyy..

[Mika Luostarinen]

Eli nyt tämän supernovan kirkkaus on noin 13.4 - 13.5 magnitudia.

AAVSOn valokäyrä (mittauspisteet) supernovasta näyttää nyt tältä:

http://tinyurl.com/5va52cp

Nyt supernova on jo noin 13.1 magnitudia. Valokäyrä (aavso):

http://tinyurl.com/6zony7b

Hienosti noussut viikossa noin 14.4 magnitudista 13.1 magnitudiin. Omat aikasarjani (LMJ) on merkitty sinisillä rukseilla.


-Mika Luostarinen

[Mika Luostarinen]

Nyt supernova on jo noin 13.1 magnitudia. Valokäyrä (aavso):

http://tinyurl.com/6zony7b

Hienosti noussut viikossa noin 14.4 magnitudista 13.1 magnitudiin. Omat aikasarjani (LMJ) on merkitty sinisillä rukseilla.


-Mika Luostarinen

Laitetaan vielä kaksi linkkiä hienoihin animaatioihin miten tuollainen tyypin Ia supernovasta voi räjähtää:

Tässä ensimmäisessä räjähtää valkoinen kääpiö, joka on osa kaksoistähtijärjestelmää.

http://www.youtube.com/watch?v=5YZkAoR3WLE

ja sitten toinen elokuva, jossa kaksi valkoista kääpiötä sulautuvat yhteen ja seurauksena on supernova:

http://www.youtube.com/watch?v=yMnnq0jnfQE


Tämän simulaation pitäisi olla tarkin simulaatiota siitä, miten valkoinen kääpiö räjähtää. Animaatiossa sininen kehä symboloi valkoisen kääpiön pintaa.
Eli räjähdys lähtee liikkeelle suihkun muodossa läheltä valkoisen kääpiön keskustaa.

http://www.youtube.com/watch?v=_zw6Eih7QG0


Lopuksi linkki Chicagon yliopiston astrofysiikan labraan, jossa näitä simulaatioita tehdään:

http://flash.uchicago.edu/site/movies/

Näköjään nuo simulaatiosoftat saa sieltä jos pyytää kauniisti.


Ja sitten downloadaamaan :)

-M

[jmantyla]

Piti kaivaa laitteet aitasta kesäsäilöstä ja kokeilla vieläkö onnistuu. Tuskainen taistelu vaalenevaa taustataivasta vastaan tuotti vaatimattoman tuloksen, mutta siellä se on, ja kirkas onkin:

Kuvattu 7.5.2011 klo 01.15-01.30 Tal200K+Atik 383L.
Kesätaivaan vaaleus näkyy, värikuvia en edes yrittänyt. Noin klo 0100-0135 oli sen verran pimeää, että kuvaaminen onnistui, mutta vain 30 s. pätkissä. Pitemmissä tuli valohötöä taustalle.
Fit-kuvista voisi päätellä magnitudia. Mielestäni Sn oli edelleen kirkastunut verrattuna täällä julkaistuihin aiempiin kuviin.

Jorma M.
Kangasala

[Mika Luostarinen]

Piti kaivaa laitteet aitasta kesäsäilöstä ja kokeilla vieläkö onnistuu. Tuskainen taistelu vaalenevaa taustataivasta vastaan tuotti vaatimattoman tuloksen, mutta siellä se on, ja kirkas onkin:

...

Kuvattu 7.5.2011 klo 01.15-01.30 Tal200K+Atik 383L.
Kesätaivaan vaaleus näkyy, värikuvia en edes yrittänyt. Noin klo 0100-0135 oli sen verran pimeää, että kuvaaminen onnistui, mutta vain 30 s. pätkissä. Pitemmissä tuli valohötöä taustalle.
Fit-kuvista voisi päätellä magnitudia. Mielestäni Sn oli edelleen kirkastunut verrattuna täällä julkaistuihin aiempiin kuviin.

Jorma M.
Kangasala

Kyllä on kirkastunut. Nyt kirkkaus on noin 12.8-12.9 magnitudin paikkeilla.

-Mika Luostarinen

PS. jos sosiaalista elämää ei olisi niin olisin tänään kuvaamassa...

[Astronautiskelija]

Viime yöltä 20 x 30 sekuntia:



Tein myös pari lyhyttä aikasarjaa ja BVRI-havaintoja.  Mielenkiintoista, että supernova on kirkkaampi R:ssä kuin I:ssä.  Aina oppii uutta.

http://www.aavso.org/cgi-bin/lcg.pl?auid=SN%202011BY&lastdays=5&start=&stop=&obscode=&obscode_symbol=4&visual=on&iband=on&r=on&bband=on&v=on&obstotals=on&grid=on&pointsize=0.3&width=1000&height=450&mag1=&mag2=&mean=

[jmantyla]

Piti niin kirkkaan yön, että taustataivaan vaaleudesta huolimatta päätin yrittää tätä vielä kerran, ja hyvinhän Sn2011by näkyi.

Kuvattu 8.5.2011 klo 01.15-01.30 12x60 s. Tal200K+Atik 383L.
Väänsin Photoshopia pari tuntia, mutta vaaleaa taustataivasta ei saanut ampumallakaan pois. On se uskottava, että Tampereen seudulla tähtitieteellinen pimeä päättyy huhtikuun viimeisellä viikolla.
Tämä on kuvattu yli viikon yliajalla.
Nyt kannoin laitteet lopullisesti kesäsäilöön.

Jorma M.
Kangasala

[vesa k]

Hei

Nyt näyttää supernova kirkastuneen 12,3

https://twitter.com/#!/NickAstronomer/status/67723143447461888

vesa_k

[Kaizu]

Ei aukea twitter-linkki, kun ei ole sinne tunnuksia.

Kaizu

[naavis]

Ei aukea twitter-linkki, kun ei ole sinne tunnuksia.

Kaizu

Kyllä se aukeaa ilman tunnuksia, kun kopioi koko osoitteen.