Supernova SN2011by galaksissa NGC 3972 (Iso Karhu)

[Mika Luostarinen]

Tuore tyypin Ia supernova on räjähtänyt Isossa Karhussa:

Tähän hieman lisätietoja. Eli juuri tyypin Ia supernovat ovat erityisen arvokkaita. Nämä toimivat oikein hyvinä etäisyysmittareina muihin galakseihin.

Tyypin Ia supernovat ovat kaksoistähtijärjestelmiä, joissa toisena osapuolena on valkoinen kääpiö. Nämä järjestelmät ovat samankaltaisia kuin kataklysmiset muuttujat.

Tällainen tyypin Ia supernova on erityisen mielenkiintoinen, koska siinä räjähtää valkoinen kääpiö jonka massa on kovin pieni. Valkoisen kääpiön massa ei voi ylittää 1.4 auringon massaa joten on pieni ihme, että näin pieni tähti voi räjähtää näin voimallisesti. 

Tyypin II supernovissa räjähtää massiivinen yksinäinen tähti.

-ML

[chilimieli]

Vielä pari kysymystä, kuinka kaukana tämä kohde käytännössä on omasta planeetastamme?
Saako tätä kohdetta mitenkään kuvattua edes pilkkuna 90mm linssiputkella? Itsellä pitäisi tällä hetkellä olla kymppituumainen, mutta tuli mutka matkaan ja jouduin tyytymään
AstroMaster 90AZ putkeen kevään ajaksi (toisaalta pettymys pieneni kun tajusin havaintokauden ihan oikeasti päättyneen).. Tiedän, ettei tuolla saa pitkiä valotuksia tekemälläkään, mutta voisiko tuolla saada edes pilkahdusta kamera adapterilla ja maksimaalisella valotuksella jonka planeettamme liike suo? Toki tuon löytäminen tämänkaltaisella jalustalla on jo saavutus..

[Iiro Sairanen]

Kyllähän siellä supernova näytti olevan 12" Newtonilla tarkasteltuna. Pilvet väistyivät Imatralla sopivasti tunnin ajaksi, mutta keli oli muuten surkea. SQM 20,1 mag/arcsec, RJM 6,3 mag, seeing 3 ja +4°C. Supernova näkyi aluksi helpommin kuin itse galaksi, mutta hämäränäön kehittyessä galaksikin tuli näkyviin vaalealta taustataivaalta. Supernovalla oli kirkkautta suunnilleen saman verran kuin galaksin eteläpuolella olevillä tähdillä. SkyMap antaa näiden kirkkaudeksi 13,36 mag ja 13,43 mag. NGC 3972 näkyi voimakkaan pitkulaisena NW-SE suunnassa ja selvästi kirkkaampi ydin välähteli syrjäsilmällä. Vieressä olevaa galaksia NGC 3977 en mielestäni nähnyt, mutta lähistöllä oleva NGC 3982 ja itäpuolinen parivaljakko NGC 3990 & NGC 3998 näkyivät vaivatta. Pienellä suurennuksella koko nelikko mahtui samaan näkökenttään.


29/30.4.2011 klo 1:05, Newton 300/1500 mm, 300x, 14'.

EDIT: kuva lisätty.

[pepa]

Vielä pari kysymystä, kuinka kaukana tämä kohde käytännössä on omasta planeetastamme?
Saako tätä kohdetta mitenkään kuvattua edes pilkkuna 90mm linssiputkella? Itsellä pitäisi tällä hetkellä olla kymppituumainen, mutta tuli mutka matkaan ja jouduin tyytymään
AstroMaster 90AZ putkeen kevään ajaksi (toisaalta pettymys pieneni kun tajusin havaintokauden ihan oikeasti päättyneen).. Tiedän, ettei tuolla saa pitkiä valotuksia tekemälläkään, mutta voisiko tuolla saada edes pilkahdusta kamera adapterilla ja maksimaalisella valotuksella jonka planeettamme liike suo? Toki tuon löytäminen tämänkaltaisella jalustalla on jo saavutus..

Kyllä 90mm on autamatta liian pieni putki. Kohteen etäisyyttä en äkkietsimällä löytäny
.

[MarkoM]

Ai upottaa ei saa? No korjataan.

Hyvä. Ei saa, ne ovat tekijänoikeuksien alaista materiaalia, jonka käyttö on foorumin säännöissä kielletty ellei niihin ole lupaa oikeuksien haltijalta/omistajalta:

2.2. Kunnioita tekijänoikeuksia ja Suomen lakia

Tekijänoikeuksilla suojatun materiaalin käyttö keskustelualueella ilman oikeuksien haltijan kirjallista lupaa on ehdottomasti kielletty. Kielto koskee yhtälailla valokuvia kuin muutakin tekijänoikeuksien alaista materiaalia.

Noin yleisesti ottaen, sääntöjen tekijänoikeuspykälän noudattamista valvotaan foorumilla tarkemmin kuin muita pykäliä. Mikäli lupa kolmannen osapuolen kuvien upottamiseen löytyy, niin sellaisesta on hyvä mainita jo viestissä sitä kirjoittaessa.

(Mahdolliset jatkokeskustelut tästä aiheesta muualle)...

[Ransu]

Lisäkuvia kohteesta. sain vappuyönä siman nauttimisen sijaan valoteltua vielä pari tuntia lisää. Eiköhän tämä ala ollakin jo tarpeeksi.

Ensin n. 2h valotus 1.5 yöltä, kirkkaus näyttäisi kasvaneen.


Ja tässä kaikki valotukset pinottuna, 4h 53min. En tiedä tuleeko mitään lisää näkyviin, kohina ehkä pienenee.


Ja vielä croppaus tuosta galaksin kohdalta.

[jarikankaanpää]

Ransulla huippukuva ja valotustakin tosiaan tarpeeksi. NGC 3972:n rakenne hyvin näkyvissä.
Pitihän meikäläisenkin tämä sinitaivaan supernova tihrustaa.
10 x 2 min. iso 1600 Nikon D700, 12SCT& foc. red. 6:3.
(Väänsin Photoshopilla sinisen taustataivaan tummaksi.) 
http://lakeudenursa.fi/galleria/v/jarik/deepsky/sn+2011by.jpg.html?g2_imageViewsIndex=1

[GaryP]

Kertokaas viisaammat vähän faktoja, kun niin kauhiast askarruttaa...

Jos tuolla kaukaisessa galaksissa tämän kaltainen tapahtuma aktivoituu, niin mikä siitä tekee kuvissa noin kirkkaan? Meinaan vaan, että tuollaisen tähtijoukon halkaisija on melkoisen suuri, ja valonnopeudellakin tuuon supernovan leviäminen täyskirkkaana noin suureksi palloksi kestäisi rutkasti pidempään kuin nämä muutamat hassut päivät. Eikös? Johtuuko tuo näennäinen koko vain siitä että valoa tulee hieman erilaisessa pinossa (vihdoin ja viimein) tänne meidän nurkille, siis lähinnä niin valtavan intensiivisenä puuskana, vai onko mahdollista ettei tuo poksahdus kuitenkaan ole siinä galaksissa, vaan jossain paljon lähenpänä samalla linjalla meidän kanssa? Jaa, tuota en oikein usko itsekään.
Saturaatiota sitten?

Terveisin,
"pehmopää koodannut viikkokaupalla kahvin voimalla..."
Kari

[Kaizu]

Kirkkaasta pisteestä tulee pallo vasta ilmakehässä, optiikan sisällä ja kameran kennolla. Matkan tyhjiöosuudella hajonta on vähäistä.

Kaizu

[GaryP]

Kirkkaasta pisteestä tulee pallo vasta ilmakehässä, optiikan sisällä ja kameran kennolla. Matkan tyhjiöosuudella hajonta on vähäistä.

Kaizu

Hyvä, näin otaksuinkin sen olevan, koska muuta vaihtoehtoa ei voi olla. Kiitos. Nyt nukkumaan hyvillä mielin, tai osittain, mysql kun ei uppoa päähän, pitäisi saada VB6:lla kannat käyttöön... näen unia räjähtävistä tietokannoista...

Kari

[Mika Luostarinen]

Vielä pari kysymystä, kuinka kaukana tämä kohde käytännössä on omasta planeetastamme?

Ilmeisesti isäntägalaksin etäisyyttä ei ole määritelty tai jos on niin en löydä tietoa. Tuo NGC 3972 galaksi kuuluu Ison Karhun ns pohjoiseen galaksijoukkoon jonka keskietäisyys on noin 55 miljoonaa valovuotta:

Tiedot löytyvät mm täältä: http://www.atlasoftheuniverse.com/galgrps/uma.html

Näin ollen tuon galaksin etäisyys olisi suurinpiirtein tuo 55 miljoonaa valovuotta. Tässä supernovassa on nyt tosin se hyvä puoli, että sen avulla voidaan määrittää tuon isäntägalaksin NGC 3972 etäisyys tarkemmin. 

Supernovan kirkkaus torstai-perjantai välisenä yönä oli noin 13.8 magnitudia. Nyt se näyttäisi olevan kirkastunut noin 13.6 magnitudiin. Se siis kirkastuu edelleen ja sen takia sitä voi havaita pienemmillä putkilla ja lyhyemmillä valotusajoilla. Se saattaa vielä kirkastua lähipäivien aikana.

Kyllä 90 mm linssiputkella tuon pystyy kuvaamaan, kunhan valottaa muutaman minuutin. Jalustassa on toki oltava seuranta kunnossa.



-Mika Luostarinen

[Mare Nectaris]

Ilmeisesti isäntägalaksin etäisyyttä ei ole määritelty tai jos on niin en löydä tietoa. Tuo NGC 3972 galaksi kuuluu Ison Karhun ns pohjoiseen galaksijoukkoon jonka keskietäisyys on noin 55 miljoonaa valovuotta:

Tiedot löytyvät mm täältä: http://www.atlasoftheuniverse.com/galgrps/uma.html

Näin ollen tuon galaksin etäisyys olisi suurinpiirtein tuo 55 miljoonaa valovuotta. Tässä supernovassa on nyt tosin se hyvä puoli, että sen avulla voidaan määrittää tuon isäntägalaksin NGC 3972 etäisyys tarkemmin.  

Upeita kuvia supernovasta!

Galaksille NGC 3972 annetaan punasiirtymäksi z = 0,002805.

Tällöin sen etäisyys r olisi (punasiirtymän ollessa alle 1) laskettavissa kaavasta (z * c) / Ho, missä c = 299 792,458 km / s (valon nopeus tyhjiössä) ja Ho on Hubblen parametri, jonka arvio on 70 +/- 5 km / sMpc.

Kun parsek on 3,2616 valovuotta, saadaan galaksin etäisyysarvioksi em. punasiirtymällä 11,212 – 12,937 Mpc, eli 36,6 – 42,2 miljoonaa valovuotta.  

Meniköhän oikein?

[naavis]

Kun parsek on 3,2616 valovuotta, saadaan galaksin etäisyysarvioksi em. punasiirtymällä 11,212 – 12,937 Mpc, eli 36,6 – 42,2 valovuotta.  

Meniköhän oikein?

Mpc tarkoittaa megaparsekia, eli 11,212 - 12,937 Mpc on 36,6 - 42,2 miljoonaa valovuotta. Oma linnunratammekin on halkaisijaltaan jo 100 000 valovuotta.

[Mare Nectaris]

Mpc tarkoittaa megaparsekia, eli 11,212 - 12,937 Mpc on 36,6 - 42,2 miljoonaa valovuotta. Oma linnunratammekin on halkaisijaltaan jo 100 000 valovuotta.

Joo; huomasin tuon onneksi itsekin heti viestin lähetyksen jälkeen, mutta olit huomiossasi valoakin nopeampi 

[Kaizu]

Hubblen vakiolle on esitetty arvoja 70-77km/s /Mpc. Etäisyysarvioiden hajontaa lisää galaksin liike paikallisen ryhmän sisällä.

Kaizu