Paras yksittäinen parannus?

[getty]

Tässä kun samalla kuvata lätkyttelen, on joutoaikaa kysyä mikä mielestänne oli paras yksittäinen temppu/ostos/hiffaus, jolla avaruuskuvanne paranivat? Ostitko suotimen tai ccd-kameran, tajusitko jonkun ps-filtterin merkityksen, napasuuntasitko kunnolla? Tässä on varmasti monta porrasta, mutta joku tilanne lienee mielessä, jolloin sudesta tuli edes sekundaa. Omalla kohdalla ja vain muutaman kuukauden kokemuksella flättien ottaminen ja käyttö paransi selvästi mahdollisuuksia edes kohtuullisiin kuviin.

[Lauri Kangas]

Joutuu kyllä äänestämään flättejä. Siitä oivalluksesta on tosin sen verran aikaa, että tuoreemmaksi esimerkiksi sopisi H-alphan maailmaan sekaantuminen.

[Tane]

 Kyllä ensimmäiseksi tulee kirkkaana mieleen kun vuosi taakse päin tein ensikokeiluja Meade DSI II Pro kameralla ja Sky-Watcher 80 ED:llä.Jälki ei ollut kummoista ennenkuin laitoin Meaden 6,3 lyhentäjän väliin.Ja nyt kun käytän f 6,5 putkea niin 0,8 lyhentäjä on riittävä...Tämä kun on ala jossa paljolti puuhataan omaehtoisesti ja itseopiskellen  päästen etenemään kantapään kautta niin niitä hiffauksiakin tapahtuu ja ne muistaa...

[Una]

Näin harrastuksen alkutaipaleella onkin vaikea valinta. Ensimmäinen suuri parannus kännykameraan nähden tuli tietenkin järkkärin muodossa 

Toinen lähes yhtä suuri muutos oli kieltämättä clip-on mallinen Astronomikin CLS CCD -suodin.

[Marko.J]

Kyllä omalla uralla kaksi on ollut ylitse muiden: Autoguider mahdollistaen pitkät osavalotukset sekä H-aplha filtterin avaamat maailmat.

[Timpe]

Täältäkin ääni autoguiderille. Se tiputti hukkaruutujen määrän hyvin vähäiseksi ja pakotti siinä sivussa parantamaan muutenkin oman kuvauslaitteiston tukevuutta. Lopputuloksen kannalta on varsin suuri ero, jos pystyt ottamaan kuvauskalustollasi onnistuneesti 3 minuutin valotuksia aiemman 30 sekunnin sijaan!