Kirjoittaja Aihe: Sofia lentokoneteleskooppi  (Luettu 3161 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa mistral

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 2135
Sofia lentokoneteleskooppi
« : 11-12-2010, 22:33:14 »
Jollei Sofiaa oltaisi käytännössä kokeiltu, en uskoisi että se voi toimia. Perusteluja: ilmakehän epätasaisuus--> heilahdukset , lentokoneen moottorien tärinä--> kuvan tärinä.

Ilmeisesti optiikka on saatu voimakkailla hyrrillä jotenkin eristettyä koneesta mutta ihmetyttää kuitenkin...

Poissa einari

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 5835
    • Einarin astrosivut
Vs: Sofia lentokoneteleskooppi
« Vastaus #1 : 11-12-2010, 23:53:49 »
Jep, aika insinöörien taidonnäyte on ja pitkään sen kanssa puljattiin (ja meinasi projekti lopahtaa kesken kaiken).
Teleskoopin vakauttamisesta:

http://en.wikipedia.org/wiki/Stratospheric_Observatory_for_Infrared_Astronomy

"The mount includes a system of bearings in pressurized oil to isolate the instrument from vibration.
Tracking is achieved through a system of gyroscopes, high speed cameras, and magnetic torque motors to compensate for motion including vibrations from airflow and the aircraft engines"

SOFIA ei sitten ollut ensimmäinen laatuaan.
Kuiper aloitti lentonsa jo 1974 (ja tekipä ensimmäiset havainnot Uranuksen renkaista 1977).

http://en.wikipedia.org/wiki/Kuiper_Airborne_Observatory
___
Tapio

Poissa Meade-mad

  • Moderaattori
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1744
    • Lapikkaan kennel, Paimensukuisia Suomenlapinkoiria. Pro Cane Lapponico!
Vs: Sofia lentokoneteleskooppi
« Vastaus #2 : 12-12-2010, 00:16:38 »
Näkyy Kuiper lennättäneen optiikkaa jo 1960-luvulla Convairilla CV990 koneella sekä Lear Jetillä:
http://science.nasa.gov/media/medialibrary/2010/03/31/SOFIA.pdf

Lainaus
CV-990
Modern airborne astronomy began in 1965 when two scientists, Gerard P. Kuiper and Frederic F. Forbes, used Ames’ Convair 990 to study the clouds of Venus. The yellowish clouds were believed to contain water, but scientists using ground-based telescopes were unable to conclusively con-firm its presence because water vapor in the Earth’s atmosphere obstructed their view.
“Kuiper realized as you get up to aircraft altitude, you could see out of Earth’s atmo-sphere because you get above most of the atmospheric moisture, which blocks most infrared wavelengths,” Erickson said. “From the CV-990, Kuiper was able to measure the spectrum of the clouds of Venus in the near infrared and found that they contained essentially no water.
“That was quite an exciting discovery, because then people really wondered what they were.”
The answer would elude astronomers awhile longer. While the mobile telescope on the CV-990 was adequate for making the determination that Venus’ clouds were very dry, the aircraft, also known as the Galileo I, was constantly needed to support other NASA programs. In addition, a windowless or “open port” telescope, not available on the CV-990, would be required to unravel astronomical mysteries that reveal their se-crets at longer, far-infrared wavelengths.
Enter the Ames Learjet.

Learjet
Acquiring a dedicated airborne observa-tory gave researchers more opportunities and options for studying the heavens. In the late 1960s Frank J. Low of the University of Arizona made far-infrared observations with a novel 12-inch open-port telescope, which he had developed for use in an Ames Learjet.
“The telescope didn’t have a sealed bear-ing,” said Erickson. “A narrow spherical gap in the mounting flange allowed it to articulate, with cabin air rushing through the gap. Because of that you couldn’t pres-surize the cabin very much, otherwise the gap would close and the telescope would stick. We had to wear oxygen masks all the time.”

Galileo-nimellä tunnetun Convair CV-990 koneen kohtalona oli törmäys ilmassa toiseen lentokoneeseen. Galileon mukana lentänyt henkilökunta kuoli törmäyksessä.
http://www.air-and-space.com/Convair%20990.htm

Lisää juttua Kuiperin ja muiden hänen tutkijatovereidensa lentokoneobservatorioista mm. C-141 Starlifter koneesta:

http://researcharchive.calacademy.org/calwild/2004fall/stories/skywatcher.html

Milestones of Airborne Astronomy from 1920 to present
http://www.sofia.usra.edu/Edu/docs/97-Whiting_AeroHistory.pdf
Jutun mukaan myös Cocorde on ollut tutkimusalustana... ja Learjet on yhä saatavissa tutkimuskäyttöön, jos sattuu olemaan tarvetta!

Frank J. Low, Who Helped Drive Field of Infrared Astronomy:
http://www.nytimes.com/2009/06/21/science/space/21low.html

jk
« Viimeksi muokattu: 12-12-2010, 00:39:52 kirjoittanut Meade-mad »
Sima (engl. mead) on käyttämällä valmistettava miedohko alkoholi- ja virvoitusjuoma, joka tehdään hunajasta, vedestä ja käytetään hiivalla (Wikipedia).

Terveisin  J armo   Kem pas

Poissa SeppoS

  • Periodinen komeetta
  • **
  • Viestejä: 13
Vs: Sofia lentokoneteleskooppi
« Vastaus #3 : 12-12-2010, 00:21:30 »
Optiikan vakauttamista lentokoneiden tärinöitä vastaan on varmaankin harjoiteltu militaaripuolella isoilla budjeteilla jo ennen Kuiperia. Adaptiivinen optiikkakin oli aluksi kovin hys-hys-tekniikkaa ja nyt sitä saa ihan kaupasta.