Arvoisat radioastronomian harrastajat!
Näin eläkeukkona olisi suunnitteilla radiometrisysteemi Auringon ei-termisen radiosäteilyn mittaamiseksi 150,5-153 MHz taajuusalueella. Kun minulla tulee ensi vuonna 70 vuotta mittariin ja olen vuosikymmeniä ollut myös laiterakentelua harrastava radioamatööri, pyytäisin kommentteja seuraaviin ideoihin.
Rakensin 1980-luvun alussa Sky and Telescope-lehdessä olleen, radioastronomian professori G.W Swensonin artikkelisarjan ideoiden pohjalta Dicke-tyyppisen radiometrin ko. taajuusalueelle. Laitteisto pelasi hyvin, mutta nykytekniikan kannalta se olisi jo vanhentunut.
Nyt olisi tarkoitus uusia kyseinen laitteisto. Dicke-tyypin rakenne olisi edelleen lähtökohta, mutta ajattelin tehdä seuraavia muutoksia alkuperäiseen rakenteeseen.
1. Laitteen RF-osa olisi suora vastaanotin, jossa olisi 2 MHz edessä kaistanpäästösuodatin, keskitaajuus 151,5 MHz. Tätä seuraisi kahdesta Analog Devicen AD 5602 mikroaaltovahvistimesta tehty vahvistinpiiri, jonka teoreettinen vahvistus on yhteensä 38 dB. Tämän jälkeen ilmaisimena toimisi saman firman logaritminen vahvistin AD 8307, joka alkaa tuottaa signaalia jo -70 dBm signaalilla.Tuo vahvistin on minulla käytössä omatekoisessa RF-tehomittarissani ja se on todella hieno ja tarkka piiri.Ennen sisäänmenoa olisi shottky-barrierdiodeista tehty diodikytkin, jota ohjaa integrointiosasta saatava noin 300 Hz kellosignaali, sama, joka ohjaa laitteen vaiheilmaisinta.Kytkimen avulla verrataan antennilämpötilaa ja 50 ohmin keinokuorman lämpötilaa keskenään, eli laite kytkeytyy vuorovälein antenniin ja keinokuormaan.
2. Logaritmisen vahvistimen lähtösignaali johdetaan Dicke-vastaanottimen vahvistin+ integraattoriosaan. Tuo vanha Swenssonin piirikaavio sopii sellaisenaan, paitsi lähtövahvistimen signaalialue kannattaa skaalata välille 0... +12 VDC.
3. Piirturin asemasta lähtösignaali syötetään dataloggeriin. 0...30 V dataloggeri maksaa nykyisin luokkaa 60-70 euroa ja softa tulee mukana, eli itse rakentelu ei juuri kannata.
4. Dataloggerin raakadata syötetään PC:hen Excel-taulukoksi, jolloin se on käsiteltävissä haluttuun muotoon, esim. graafiseksi esitykseksi.
5. Antennina ajattelin käyttää 7-8 elementtistä omatekoista yagiantennia. Sen voi väsätä vaikka vanhan VHF-telkkariantennin osia hyödyntämällä. Tärkeää on, että antennia voidaan kiertää sekä vaaka-että pystypolarisaatioasentoon. Näin siksi, että Auringon synkrotronisäteilymekanismilla lähettämä kohina on osaksi polarisoitunutta.
Olisi mukava kuulla, onko joku muu testannut tällaista systeemiä.
harrastusterveisin Erkki Porista