Newton-putken kontrastin parantelua

Aloittaja Make, 22.11.2010, 00:46:46

« edellinen - seuraava »

Make

Pilvisyyden inspiroimana otin työn alle GSO 150/750 newton-putkeni kontrastin parantelun. Seurasin ohjeita, jotka löytyvät TÄÄLTÄ. Ostin 2 metriä dc-fix kontaktimuovia, joka on pinnaltaan mustaa samettia (Askartelukulma, Kuopio). Hinta oli 12,50/metri eli yhteensä 25 euroa. Poistin ensin peilit, tarkentimen, päätyrenkaat, ym. hilut ja aloin hommiin.

Tältä heijastukset putkessa näyttivät (kaikissa kuvissa sama aukko ja valotusaika):

Ennen päällystystä


Puolet päällystetty


Kokonaan päällystetty


Minusta tuntuu, että tämä toimii. Täytyy kokeilla, miten vaikuttaa kuviin, kunhan joskus taas olisi selkeätä.
Markku Kellomäki
Make's Space Station-blogi

Nurinniska Observatory

Kyllä ainakin valoa vasten näyttää mustenevan vaikka kuinka paljon. Toivottavasti pääset pian testaamaan ja raportoimaan, jos vaikka itsekin alkaisin askarrella tuollaisen systeemin Newtonilleni.
Tero Hirvikoski, pääobservaattori
Nurinniskan observatorio
Verttuu, Kankaanpää
http://www.astrobin.com/users/Nurinniska/

getty

Tykkään. Oma SC pitää kuitenkin aukaista lähitulevaisuudessa..
Pekka Peura, Oulu

Kaizu

Baflaukset yhdistettynä mattapintaan antavat paremman tuloksen.

Kaizu
Kai Forssen

Make


Kaizu: tuo ylin kuva (ennen päällystystä) on GSO:n käsitys mattamustasta. Minusta se on melko kiiltävä, joten siinä mielessä tämä samettipäällystys vie asiaa oikeaan suuntaan.

Oletko itse tehnyt noita baflauksia? Kiinnostaisi kuulla, millaiset ratkaisut ovat osoittautuneet toimiviksi. Onko niillä vaikutuksia putkivirtauksiin / putken jäähtymiseen?
Markku Kellomäki
Make's Space Station-blogi

Jarkko.A

Eikös baflaukset tuollaisessa tiukassa putkessa, jossa putken seinämät on mitoitettu reunoilta vain muutaman millin pääpeiliä suuremmaksi, pienennä valonkeräyskykyä?

Kunnon newtonissahan putki on selkeästi pääpeiöin halkaisijaa suurempi jotta baflaukset ja itse putki ei tule valon tielle.

Lauri Kangas

Lähinnä näkökenttää ne pienentävät. Idea ei varmaan ole tehdä kovin paljon pääpeiliä pienempiä aukkoja. Jossainhan oli joku softakin jolla optimaalisen baffeloinnin pystyi laskemaan.

Tuossa putkessa ei näytä olevan moisille tilaa ja melkoinen parannus näkyy jo tuo sametti olevan.

Jarkko.A


Make

Lainaus käyttäjältä: Jarkko.A - 22.11.2010, 17:42:59
Tämmöiseen olisi hyvä tehdä bafflaus kun on selkeästi isompi putken halkaisija kuin pääpeiöin halkaisija.

http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p4313_TS-203-1000mm-f-5-Fotonewton---verbesserter-Okularauszug.html

Jarkko: tuossa mainitsemassasi putkessa peilin halkaisija on 203mm ja putken sisähalkaisija 225mm eli erotus on 22mm. Peilin ja putken väliin jää siis 11mm joka puolella. Linkki minun putkeeni:

http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p26_GSO-Newton-150-750mm-mit-2--Crayford-Auszug---Tubus-Optik.html,

jonka pääpeilin halkaisija 150mm ja putken sisämitta  174mm (ulkomitta 178mm) eli erotus on 24mm. Peilin ja putken väliin jää 12mm joka puolelle eli hieman enemmän kuin mainitsemassasi putkessa. Olen ajatellut, että yhden tai kaksi bafflea voisin laittaa omaan putkeeni: yhden melko lähelle pääpeiliä siten, että se peittäisi peilin pitimet ja peilin reuna-alueet ja toisen .... jonnekin. Tämä luulisi vähentävän kokonaisdiffratiota, vaikkei sieltä mitään varsinaisia piikkejä tulekaan. Ainakin se peittäisi peilin pitimen kiiiltäviä pintoja.


Markku Kellomäki
Make's Space Station-blogi

Jarkko.A

Kappas vain. Sittenhän se toimisi hyvin. Omassa putkessa ei tuota ns. vapaata tilaa juuri ole joten arvelin että tuo TS:n putken vapaa tila olisi jotenkin erikoisuus. Toisaalta GSO:han nuo TS:n putket taitaa tehdä.

Kaizu

Löytyi tuollainen baffle kalkulaattori.
http://mysite.verizon.net/rflrs/nbaffle.htm

Itse olen ajatellut että baflauksilla katkaistaan putken seinistä heijastuvabn valon tie pääpeilille ja fokuseriin. Jos pääpeili heijastaa hyvin ja on puhdas, ei hajavalo paljoa haittaa. Useimmiten peili on ainakin likainen. Silloin on hajavalon tie syytä katkaista. Ihan piirtelemällä rinkuloiden paikat voi määrittää niin että pääpeilin mikään osa ei näe putken seinämää siltä osin kuin ulkoa tuleva valo siihen osuu. Jos putki on ahdas tulee renkaista kapeita ja niitä on tiheässä ja jos taas tilaa on, riittää muutama rengas.
Oheiseen kuvaan keräsin romuhyllystä esimerkit huonosti ja hyvin bafflatuista kameraobjektiiveistä. Jälki näkyy kuvassa, Jupiterissa pitää olla reilun mittainen vastavalosuoja jos on vähänkin hajavaloa, Zeiss sen sijaan ei kaipaa mitään. Viimeisenä on oma Newtonini, siinä on yllinkyllin tilaa bafflaukselle.

Liian ahdasta, jo alunperin väärin suunniteltua putkea ei baflaus pelasta. Siinä bafflaus rajoittaa aukkoa, näkökentän reunat tummuvat. Zeissin objektiivissa tilaa ei ole paljoa. Siinä putken seinämässä kapeita renkaita on parin millin välein. Varmaankin työläs tehdä mutta toimii.

Kaizu
Kai Forssen

Make

Hyviä esimerkkejä ja hyödyllinen linkki. Kiitos, Kaizu. Baflaukselle näyttää olevan aivan maalaisjärkiset periaatteet, jotka linkin artikkelissa selitetään. Nyt täytyy vain tehdä muutama testibaffle ja kokeilla tuloksia otttamalla kuvia vakiovalaistuksessa.
Markku Kellomäki
Make's Space Station-blogi

Ransu

Tuli tänään tehtyä tuolle omalle TS250 Newtonille sisäpuolinen pinnoitus. Etsin tuota DC fixiä, mutta ei löydy paikkakunnalta enkä netistäkään löytänyt järkevää ostopaikkaa. Marssin siis paikalliseen kangaskauppaan ja sieltä ostin 1x1,5m palan mattapintaista mustaa puuvillakangasta. Hintaa tuli 12€.
Kiinnitin kankaan pään teipillä sähköputkeen ja rullasin sen ympärille. Ruiskutin sprayliiman putken sisäpintaan ja pojan avustuksella rullattiin tuo kangas paikalleen.
Ainakin kuvien perusteella heijastukset vähenivät, kuvat on otettu samoilla valotus ja aukkoasetuksilla.
Ennen


Jälkeen:
Rauno Päivinen
Imatra
C14, Meade10" LX200 OTA,Tal100RS, Vixen 81SD, EQ8.
http://pellervo-observatory.blogspot.com/

mistral

Puuvilla on siitä hyvää että se absorboi kosteutta, ehkä omalta osaltaan estää peilin huurtumista. Elokuussa kun katselin tähtiä, T&A- lehti kastui n. tunnissa suht märäksi. Nouseeko se kosteus kesän lämmittämästä maasta vai mistä se tulee?

Lauri Kangas

Lainaus käyttäjältä: mistral - 02.09.2011, 21:19:02
Puuvilla on siitä hyvää että se absorboi kosteutta, ehkä omalta osaltaan estää peilin huurtumista. Elokuussa kun katselin tähtiä, T&A- lehti kastui n. tunnissa suht märäksi. Nouseeko se kosteus kesän lämmittämästä maasta vai mistä se tulee?

Maa säteilee lämpöä avaruuteen ja kun on selkeä taivas, sieltä ei tule yhtään lämpöä takaisin toisin kuin pilvisellä säällä / autokatoksen alla tms. Siksi maa, kaukoputket yms. esineet jäähtyvät nopeammin kuin ilma ehtii niitä lämmittää. Kun pintalämpötila laskee alle kastepisteen, ilmasta alkaa tiivistyä kosteutta (jota se aina sisältää) pinnalle.