Fonttien hallinta ja taustan korostus onnistuu hyvin perus riveillä XHTML:ssä, sekaan voi liittää Perlillä kirjoitettua liitännäis sisältöä, javaskriptillä onnistuu hyvin linkitykset, tosin sen saa hallintaan XHTML:llälläkin, joskin javaskriptaus on toistojen kannalta parempi hierarkisoida. Myös erillaisia kääntäjiä voi käyttää kuten XHTML:llään sisällytetty tyylisvu generaattori. Servereille kirjoitetut kielet kuten PHP on kyllä lähempänä koodausta ja sillä voi suorittaa funktioita ym. Alias tyyppistä toimintaa kuten C kielessä ja se on saanut nettisivujen rakentelussa liian suuren merkityksen.
Itse en tiedä miten Ursan sivuja tehdään ja millä tekniikalla. Normaali sivurakenne ja erittäin hyvä ja konservatiivinen tyyli eli XHTML on nettisivujen neoliitti ja jämäkkä ikuiseksi suunniteltu perus kehikko. Sekin kehittyy kaiken aikaa ja sen täydellisellä hallinnalla on merkittävä osa sivujen rakentamisessa perustasolla. Jos katsoo ohjelmisto ammattilaisten sivuja, siellä ei törmää Flashiin eikä mihinkään muuhunkaan vilkutteleviin ikkunoihin. Parhaan jäljen saa editorilla kirjoitetussa ympäristössä jossa kaikki on saatavilla. Itse suosin Quantaa ja kirjoitan kaikki sivurakenteet siinä, liitän sitten tarpeen mukaan apletteja tai skriptiä XHTML sääntöjen puitteissa. Karmeinta jälkeä syntyy jos sivun rakenne on sekasoppaa kaikesta tarjolla olevasta, menevästä ja tulevasta. Olen huomannut vuosien varrella, että Microsoft on luonut oman linjansa generaattoreineen ja pyrkii ohjaamaan käyttäjiä Explorerin pariin, koska mikkisoopaa osaa tulkita vain Explorer. Onneksi Mozilla säätiö taistelee herkeämättä vastaan ja Firefox on mennyt jo ohi Ex selaimesta, jopa piintyneemmätkin Windows fanit suosivat sitä, jopa Mac ihmiset vaikka Safari onkin varsin oiva työkalu.
Silloin kun Bill Gatesilla oli unelma, että jokaisella pöydällä surisee mikro, hän ei tullut ajatelleeksi internetin merkitystä. Microsoft myöhästyi netin alkurynnistyksestä ja jäi intranetteineen niin jälkeen, että joutui lisensioimaan ohjelmistopohjan Explorerilleen Berkeleyn yliopiston keskeneräiseen selainprojektista, josta myöhemmin tuli Mozilla ja sittemmin Firefox. Lukekaapa Windows käyttäjät Explorerin help pudotusvalikosta selaimen tiedot.
Selaimen asetuksiin tutustumalla saa sivun sinne minne haluaa, kirjoitusvirheet ja kielioppiongelmat ovat taas sovelluskehittimen ja näppäinten takana. Kunnon editorissa on syntaksin oikoluvun lisäksi myös oikeinkirjoituksen tarkistus.