Kirjoittaja Aihe: Peilittömät järkkärit keskustelua. Onko niistä mihinkään?  (Luettu 24356 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa TuomoL

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 140
    • Valokuviani
Jokos tästä viestiketjusta on kulunut näin paljon aikaa. No herättelen vähän käyttökokemuksilla noista Olympuksen Pen-rungoista, joihin itse olen ihastunut keveyden ja edullisemman hinnan puolesta.

Olen käyttänyt E-P1 runkoa jo vuosia, ja siihen olenkin ollut kohtalaisen tyytyväinen. Kamera ei ole säikähtänyt koviakaan pakkasia ja kameran säädöt ovat olleet helppo hoitaa parilla liikkeellä. Kamera on edelleen käytössä haasteellisemmissa olosuhteissa, vaikka nykyään jo kuvissa alkaa olla enemmän häiriöpikseleitä kuin uutena.

Kun sitten pari vuotta takaperin sattui E-PL1 saamaan alle 100eur hintaan, hankin sen ajatuksella, ettei ainakaan rahaa mene hukkaan. Mutta, mutta... Tämä Pen-sarjan huokein ei sitten toimi mm. Hähnelin kaukolaukaisijan kanssa yksiin, runko on muovinen, hallintanappulat/painikkeet ja toiminnat taas poikkeavat E-P1 mallista, jne. Jonkun tähtikuvan olen sitten kameran sisäisen ajastinlaukaisimen kanssa ottanut, ja kuvanlaatu ihan ok. Kamera jäänyt kuitenkin enemmän perus valokuvaukseen.

Tänä syksynä sitten hankin E-PM1 rungon. Taas oli hintalappu houkuttelevin, eli alle 100eur. Kamerassa on vihdoin Full HD videokuvaus. Kyseessä pienin Pen-runko, joten pisteet pienestä koosta ja keveydestä yhdistettynä metallirunkoon. Hallinta toimii valitettavasti monimutkaisen valikon takaa, ja taas kerran erilailla kuin muissa malleissa. Toki säätöjä voi näppäimille ohjelmoida oman maun mukaan ja onneksi Hähnelin kaukolaukaisin toimii tämän kanssa. Ärsyttävin ominaisuus on pimeässä silmiin käyvä kirkkaan sinisenä loistava ledi, joka osoittaa kamerassa olevan virrat päällä. Pakko kehitellä joku teippi tuohon päälle. :)

Tässä haaveilen, että joku päivä saisin käsiini joko OM-D E-M1 tai PEN E-P5:n.
Kuvauskalustoa: Olympus Pen E-P1 & E-PL1 & E-PM1 + M.Zuiko 14-42mm / ED 70mm APO "lintuputki" / Samyang 7.5mm F3.5 Fish-eye / Meade ETX-90AT

Poissa Sarkku

  • Periodinen komeetta
  • **
  • Viestejä: 18
Kyllä nuo peilittömät on ehdottomasti tulevaisuus ainakin harrastajapiireissä, jos nyt olisin uutta settiä ostamassa niin ehdottomasti tulisi sellainen. Vaihtoa haittaa 2x Nikon runkoja + kasa objektiiveja, objektiivien takia rungon päivittäminen tuntuu paremmalta vaihtoehdolta kuin koko systeemin vaihtaminen. Nopeampiahan nuo perinteiset on (vielä) mutta tähtikuvaamisessa tarvitaan live-näyttöä ja siinä nuo peilittömät pesee perinteiset vehkeet.
Skymax 127

Poissa ikalma-1

  • Meteoroidi
  • *
  • Viestejä: 6
Onko kukaan muu kokeillut viimeaikoina peilittömiä tähtikuvaukseen. Kuvauskelit ovat tätä talvena olleet vähissä, mutta muutaman kerran pääsin takapihalta kokeilemaan Olympuksen EM-5 järkkäriä. Muuhun kuvaukseen tosi hyvä kamera, mutta olen saanut käsityksen, että täyden kennon kamera olisi tähtikuvauksessa parempi. Jos näin on, täytyy miettiä hankintaa.  Ratkaiseeko kennon koko kuitenkaan, jos kuva joutuu joka tapauksessa sitten croppaamaan?  Croppikameralla esim OM-5 kuvahan on jo valmiiksi x2 cropattu. Koitan saada liitteeksi kokeilun M81 ja M82 galakseista. Objektiivina vanha Pentax 200mm f2,5 ja kuvia pari sataa pinottuna reilun minuutin valotuksina. Seurannassa Astrotrac.  Kuvaa lopuksi cropattu noin 2,5 kertaisesti. Jos olen ymmärtänyt oikein niin täyden kennon kameralla olisi saman kuvaan tarvittu 400 mm objektiivi tai sitten 2 x 2,5 croppaus.

Poissa vehnae

  • Ryhmäaktiivit
  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 676
    • AstroBin-galleria
Onko kukaan muu kokeillut viimeaikoina peilittömiä tähtikuvaukseen. Kuvauskelit ovat tätä talvena olleet vähissä, mutta muutaman kerran pääsin takapihalta kokeilemaan Olympuksen EM-5 järkkäriä. Muuhun kuvaukseen tosi hyvä kamera, mutta olen saanut käsityksen, että täyden kennon kamera olisi tähtikuvauksessa parempi. Jos näin on, täytyy miettiä hankintaa.  Ratkaiseeko kennon koko kuitenkaan, jos kuva joutuu joka tapauksessa sitten croppaamaan?  Croppikameralla esim OM-5 kuvahan on jo valmiiksi x2 cropattu. Koitan saada liitteeksi kokeilun M81 ja M82 galakseista. Objektiivina vanha Pentax 200mm f2,5 ja kuvia pari sataa pinottuna reilun minuutin valotuksina. Seurannassa Astrotrac.  Kuvaa lopuksi cropattu noin 2,5 kertaisesti. Jos olen ymmärtänyt oikein niin täyden kennon kameralla olisi saman kuvaan tarvittu 400 mm objektiivi tai sitten 2 x 2,5 croppaus.

Näiden pohtimisessa auttaa ajattelu filmi-aikakauden kautta. Optiikka piirtää kohteesta kuvan filmille tietyn kokoisena, käytetyn filminpalasen koolla ei ole merkitystä niin kauan kun kohde mahtuu sille kokonaisuudessaan. Kennon koon kasvattamisella ei siis itsessään ole muuta vaikutusta kuin laajempi kuvakulma. Täyden kennon kameroissa on tosin usein myös isommat pikselit, jolloin yhden pikselin pinta-alalle piirtyy isompi osa kohteesta => parempi signaali/kohinasuhde, mutta kasvaneen koon johdosta myös heikompi erottelukyky. Kohteesta kennolle saapuvien fotonien määrä pysyy vakiona.

Jos vaihdat optiikan vastaavaan mutta tuplasti pidempään (vain polttoväli muuttuu, eli aukkosuhde kasvaa samassa suhteessa), esim. 400/5,6, saat kyllä lisää erottelukykyä kohteeseen, mutta vastaavasti joudut valottamaan kohdetta n. neljä kertaa pidempään päästäksesi samaan signaali/kohinasuhteeseen. Kohteesta kennolle päätyvät fotonit ovat edelleen samat kuin lyhyemmällä linssillä, mutta ne vain hajautuvat isommalle pinta-alalle. Valovoima on valitettavasti näissä hommissa ylivoimaa. Toisaalta tämä on myös tasapainottelua "riittävän" kuvanlaadun kanssa, eli jos signaali/kohinasuhde on ollut lyhyellä polttovälillä hyvä, saattaa pidemmän polttovälin kanssa lopputulos olla mukavampi vähemmälläkin (alle nelinkertaisella) valotuksella kun yksityiskohdat erottuvat paremmin. Toisaalta pidempi polttoväli taas lisää seurannan tarkkuusvaatimuksia yms, eli mitään ei saa ilmaiseksi.

Hyötyä isommasta kennosta saa siis lähinnä, jos kohde on suuri ja esim. kahden kuvan mosaiikin sijasta voisi valottaa koko kohteen kerralla. Olettaen että kennojen ominaisuudet (herkkyys jne) ovat muuten samat. Toisaalta jo 200mm objektiivin täydellisessä hyödyntämisessä on tekemistä, jotta tarkennus ja seuranta ovat niin kohdallaan että kuva on katselukelpoinen 100% suurennuksella.


Poissa jmantyla

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1208
Onko kukaan muu kokeillut viimeaikoina peilittömiä tähtikuvaukseen.

Minulla on ollut 12 vuotta erilaisia Pentaxeja ja olen ollut hyvin tyytyväinen. Etenkin K-x ja K-5 ovat vähäkohinaisia ja soveltuvat hyvin tähtikuvaukseen.
Kuukausi sitten käsiin pyörähti kuitenkin Olympus Pen Mini E-PM2, ja yön pimetessä olen testaillut sitä. Viime yön revontulisatoa on Taivaanvahdissa:

http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/41129

Kuvattu kittizoomilla 25 s. ISO800. Olin aika hämmästynyt, kun komeat kuvat piirtyivät takapaneelin näytölle. K-5 jäi auton takapenkille, ja innostuin kuvaamaan Olympuksella.
Kirjoittelen lisää kokemuksia tänne jossain välissä. Tilasin Amazonista välirenkaan, jolla kameran saa kiinni OM-optiikkaan. Kolmen viikon odottelun jälkeen sitä ei ole kuulunut. Miljoonalaatikossa on filmiaikainen T2->Olympus -välirengas. Laitan Penin jossain välissä myös kaukoputken jatkeeksi.

Jorma M.
Kangasala
« Viimeksi muokattu: 17-08-2015, 21:59:35 kirjoittanut jmantyla »

Poissa jmantyla

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1208
Lisään tänne toissaöisen kuvan Linnunradasta:
{alt}
Yksittäiskuva kittizoomilla 60 s. ISO1600.

Ei tämä peilitön minijärkkäri ainakaan kovin kohisevainen ole.

Tilasin monta viikkoa sitten adapterin OM-optiikkaa varten, vaan eipä ole kuulunut. Pitänee alkaa kysellä Amazonista...

Jorma M.
Kangasala

Poissa JKyytinen

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 588
    • jessekyytinen.wordpress.com
Lisään tänne toissaöisen kuvan Linnunradasta:
Ei tämä peilitön minijärkkäri ainakaan kovin kohisevainen ole.
Aika raju on kohinanpoisto.
Jesse Kyytinen

jessekyytinen.wordpress.com

Bresser 10x50 kiikarit
EQ-3
EOS 5D3, 50D, suljinvammaiset 450D, 70D
FD 300mm f/2.8L,Samyang 14mm f2.8,24mm f1.4,85mm f1.4,Sigma 30 1.4Art
Fuji X100s
Nokia Lumia 920
GoPro2

Poissa einari

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 6471
    • Einarin astrosivut
Olikohan tämä kroppi kun vasemmassa ylänurkassa on aika tiukkoja tähtiä mutta oikeassa alanurkassa/oikealla aika pahoja ?
___
Tapio

Poissa jmantyla

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1208
Olikohan tämä kroppi kun vasemmassa ylänurkassa on aika tiukkoja tähtiä mutta oikeassa alanurkassa/oikealla aika pahoja ?
Ei ole kropattu lainkaan - vain pienennös koosta 4608x3456 kokoon 800x600 pix.

JM

Poissa jmantyla

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1208
Vertailun vuoksi, sama kohde eri kameralla samalla valotusajalla ja ISO-herkkyydellä:
{alt}
Pentax K-5 10/2,8 (himmennys 3,2) 60 s. ISO1600 + oGps1 Astrotracer.
Alla Oympuksen kuva kittizoomilla:
{alt}
Molemmat kuvat kroppaamattomia, vain pienennetty nettikokoon ja tasoja vähän venytelty.
Olympuksen kuvan oikean laidan tähtien venyminen johtuu ilmeisesti liikkeestä 60 sekunnin aikana. Vasen reuna on lähempänä Pohjantähteä ja tähtien liike on siksi hitaampi.

Alkaahan tuossa eroja näkyä. Itse asiassa vertailu on vähän epätasainen. K-5 on parhaita kroppikennoisia kameroita, joka on monissa arvosteluissa saanut täydet 5 tähteä. Olympuksen pienemmän kennon vaikutus näkyy myös.  Toisaalta sen ansiosta kamera on näppärän pienikokoinen verrattuna digijärkkäreihin.

Jorma M.
Kangasala



Poissa rintape

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 396
Itsekin näitä mielenkiinnolla seuraan kun on tuon MFT-järjestelmän runko ja objektiiveja. Astrobinissä ainakin näkyy varsin makoisia kuvia otettuna Olympuksen EM-1 ja EM-5 rungoilla. Mahtaako tuossa pen-sarjan joissain rungoissa olla sama kenno?

Jos kaikki ei maksaisi niin olisi hauska kokeilla kaikenlaista. Metabonesin speed boosteri olisi mielenkiintoinen testattava. Saisi noihin runkoihin kiinni canonin lasin ja valovoimaa aukon lisää. Ilmeisesti teoriassa ja ainakin mainospuheissa tuo boosteri jopa parantaa optiikkaa.

T. Petri
Petri Rintala, Espoo
Panasonic DMC-GX8
Draco 80/500 APO
Celestron CGEM
QHY8L

Poissa kurja

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 235
aps- koon nex 3 ostettu, halvalla lähti kun oli salama rikki ja sehän sopii tähän käyttöön just eikä melkein  :grin:

tässä lähiviikkoina tarkoitus laittaa osiksi ja hankkia sumuystävällisempi ir-suodin, jos kamera sen jälkeen vielä käynnistyy niin talvella nähdään miten toimii...

Poissa JKyytinen

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 588
    • jessekyytinen.wordpress.com
Toisaalta sen ansiosta kamera on näppärän pienikokoinen verrattuna digijärkkäreihin.
Mutta kun kuitenkin pidät mukana jalustan ja muuta oheissälää, mitä hyötyä on pienuudesta, kun se usein vielä yhdistyy hankalampaan käytettävyyteen.
Jesse Kyytinen

jessekyytinen.wordpress.com

Bresser 10x50 kiikarit
EQ-3
EOS 5D3, 50D, suljinvammaiset 450D, 70D
FD 300mm f/2.8L,Samyang 14mm f2.8,24mm f1.4,85mm f1.4,Sigma 30 1.4Art
Fuji X100s
Nokia Lumia 920
GoPro2

Poissa jmantyla

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1208
Kuvasin tänään Aurinkoa, jossa on suuri pilkkuryhmä AR2403:

https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/41334

Laitoin Penin adapterilla SW ED80-kaukoputken jatkeeksi. Baaderin aurinkokalvo oli putken edessä.
Samalla tuli kirkkaassa auringonpaisteessa testattua peilittömyyttä. Vaikka kamera on pieni, takapaneelin näyttö on iso ja kirkas. Manuaalitarkennus onnistui varsin hyvin. Otin 7 kuvaa, joista paras on Taivaanvahdissa.

Näissä Pen-malleissa on sama CMOS-kenno kuin Olympuksen OM-D-järkkäreissä.

Jorma M.
Kangasala

Poissa kurja

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 235
Mutta kun kuitenkin pidät mukana jalustan ja muuta oheissälää, mitä hyötyä on pienuudesta, kun se usein vielä yhdistyy hankalampaan käytettävyyteen.

Auton takakontissa tai varustelaatikossa ei varmasti olekaan väliä. Mutta kuvatessa, onhan se keveämpi jalustan kantaa, kuin toista kiloa painava peilijärkkäri. Paljon paremmin siitä takanäytöltä näkee tarkentaa kuin prisman läpi, minä ainakaan etsimestä näe yhtään mitään. Miten se on hankalampi käyttää, astrokuvauksessa laitetaan virta päälle ja valotusajaksi ehkä asetetaan bulb? Vai sääteleekö joku jotain muuta suoraan kamerasta?