Vahinkokuva taivaalta

AstroKuikka · 18.08.2010, 11:23:34

Lainaus käyttäjältä: GaryP - 17.08.2010, 21:15:17
Erikoisen tuosta kuvasta tekee se että valotus on 29s, onko kamera ollut seurantajalustassa kiinni? Perinteiseltä kolmijalalta tulisi aika pitkät viivat lyhyemmälläkin polttovälillä...

Kari

Jos/kun tuon kameran polttovälialue on 24-720 (kinovastaavuus), ja jos kuva on otettu laajemmalla päällä niin ei kai 29 s vielä kovin pitkiä viivoja tee.

GaryP · 18.08.2010, 12:31:03

Lainaus käyttäjältä: AstroKuikka - 18.08.2010, 11:23:34
Jos/kun tuon kameran polttovälialue on 24-720 (kinovastaavuus), ja jos kuva on otettu laajemmalla päällä niin ei kai 29 s vielä kovin pitkiä viivoja tee.

Mutta kun tässä tapauksessa ei ole mitään viivaa niin se ihmetyttää. Voihan toki olla että epäfokuksen takia se vähäinenkin viiva katoaa siihen pallon sisään?

Kari

Lauri Kangas · 18.08.2010, 12:47:54

Aikamoista vääntöä on saatu yhdestä kuvasta aikaiseksi. Järki käteen nyt. Eikö kukaan ole koskaan kuvannut pokkarilla taivasta? Lievästi epäterävistä tähdistä tulee varsinkin seeingiin vaikutukseen yhdistettynä juuri tuollaisia möllyköitä, joissa on sisäkkäisiä huonosti erottuvia rinkuloita ja värien leikkiä.

Varmistin itsekin astrometry.netin blind sovella kuvan paikan ja vahvistui että siinä on Kefeuksen "kirkontornin" kaksi alimmaista tähteä ja vähän kuvan keskustan yläpuolella IC1396 (joka ei tietenkään näy kuvassa). Kuvan keskipisteen deklinaatio on 60 astetta, jolla korkeudella taivaan kiertyminenkin on paljon vähäisempää. Tarkkaan katsottuna kiertyminen näkyykin kello seitsemästä kello yhden suuntaan. Pallojen epäterävyys peittää liikkeen alleen ja se näkyy paremmin himmeämmistä tähdistä.

Hienoa salapoliisityötä myös Jarmolta, mutta kannattaisi harjoitella enemmän ennen tuomitsemista jos ei JPEG-pakkauksen jälkiä tunnista.

Jarmo · 18.08.2010, 13:27:51

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 18.08.2010, 12:47:54
Hienoa salapoliisityötä myös Jarmolta, mutta kannattaisi harjoitella enemmän ennen tuomitsemista jos ei JPEG-pakkauksen jälkiä tunnista.

Kiitos. Olen kyllä ihan päätoimisesti harjoitellut aikalailla juuri tuota kuvankäsittely- ja analyysihommaa, ja otin myös jpeg-mahdollisuuden esiin yhdessä viestissä. Ja se yksi iso pallukka on ainakin minun silmääni suurinpiirtein Jupiterin näköinen yhä vieläkin, mikä sitten tekisi niistä muista absurdeja. Lähtöoletus oli feikki ihan vain siksi että eteen on viimeisen 10 vuoden aikana tullut hyvin monta outoa yritelmää - ensin esitetyn kuvan kaltaisia niistä voi helposti saada. Lisäksi lähtötiedoista oletin että kuva olisi suoraan kamerasta, eikä histogrammiin olisi kajottu. Tunnustin jo aiemmin olevani väärässä ihan mukisematta. Kiitos Snackille ymmärryksestä

Jarmo

Lauri Kangas · 18.08.2010, 13:36:02

Tuolle Jupiterin näköisyydelle löytyy muuten selityskin. Epäterävässä tähden kuvassa on muutama sisäkkäinen diffraktiorinkula. Nyt kun seuranta (jota ei ollut) on falskannut ja tähti päässyt vähän liikahtamaan, niin diffraktiorenkaat jäävät näkyviin "jupiterin pohjois- ja etelänapojen" lähellä jättäen kaksi itä-länsi-suuntaista tummaa raitaa. "Planeetan" sivuilla (eli liikkeen suunnassa) diffraktiokuviot kulkevat itsensä yli ja saavat aikaan tasaisemman pinnan.

Nämä tummat raidat voivat sitten vähän näyttää jupiterin kahdelta suurelta pilvivyöltä (joita nykyään on vain yksi), mikäli tulkinta perustui siihen.

Jarmo · 18.08.2010, 13:39:34

Lainaus käyttäjältä: GaryP - 18.08.2010, 12:31:03
Mutta kun tässä tapauksessa ei ole mitään viivaa niin se ihmetyttää. Voihan toki olla että epäfokuksen takia se vähäinenkin viiva katoaa siihen pallon sisään?
Kari

Värkkäsin alkuperäiskuvaa Photarilla, saa ne viivat näkyviin hienosäädöllä, katso alta.

Jarmo

Jarmo · 18.08.2010, 14:04:17

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 18.08.2010, 13:36:02
Tuolle Jupiterin näköisyydelle löytyy muuten selityskin. Epäterävässä tähden kuvassa on muutama sisäkkäinen diffraktiorinkula. Nyt kun seuranta (jota ei ollut) on falskannut ja tähti päässyt vähän liikahtamaan, niin diffraktiorenkaat jäävät näkyviin "jupiterin pohjois- ja etelänapojen" lähellä jättäen kaksi itä-länsi-suuntaista tummaa raitaa. "Planeetan" sivuilla (eli liikkeen suunnassa) diffraktiokuviot kulkevat itsensä yli ja saavat aikaan tasaisemman pinnan.
Nämä tummat raidat voivat sitten vähän näyttää jupiterin kahdelta suurelta pilvivyöltä (joita nykyään on vain yksi), mikäli tulkinta perustui siihen.

Eikö niiden "vöiden" pitäisi silloin olla symmetrisesti liikeradan kummallakin puolella (ikäänkuin jos se ennen-kaksivöinen Jupiter olisi nostettu lipputangon - eli liikeradan - nupiksi)? Mutta tuossa kuvassa noiden hieman kaarevien vöiden kautta piirretyn ympyrän keskipiste ei ole liikeradan suunnassa, ks alta... Vai voiko kyse olla jostain muunlaisista diffraktiokuvioista kuin ympyröistä?

Kuvan selitys: Leikkaus tuon "Jupiterin" kohdalta. Vasemmalla hyvin lievästi tehostettu alkuperäinen versio, toisena saatu näkyviin kameran/Maan pyörimisliikerata, kolmannessa edelliset yhdistettynä, neljäntenä vedelty viivoja mielestäni sopiviin kohtiin. Kahdesta viimeisestä käynee ilmi mitä tarkoitan, ympyröiden keskipisteet sijoittuvat voimakkaasti alaoikealle, eivät pallukasta kuvan alalaitaa (tai edes alaoikeaa kulmaa) kohti.

Jarmo

Lauri Kangas · 18.08.2010, 14:45:06

No ohhoh kun menee tarkaksi.

Nuo hännät joita löysit kaivamalla eivät ole seurannan falskausta, vaan todennäköisesti kameran tärähdystä. Kuvaajan käyttämä Monkeypod on sellainen venkurajalkainen joustava jalusta, joka varmasti saa aikaan juuri tuollaista efektiä varsinkin jos ei käytetä lankalaukaisijaa.

Ihmettelit aikaisemmin miten hännän päässä voi olla kirkkaampi pallukka ja muilla tähdillä "systemaattisesti" samanlainen. Se ei ole vaikeaa: Kun kamera tärähtää kuvatessaan lähes samassa suunnassa olevia tähtiä, kaikki liikahtavat suhteessa samalla lailla ja syntyy kokoelma samanlaisia siittiöitä.

Tähtitaivaan kiertyminen tapahtuu juuri noiden "jupiterin vöiden" suunnassa, ja ne eivät ole suoria vaan kaarevia koska kameran jalusta on voinut hiljalleen taipua tai mitä tahansa tuon puolen minuutin aikana. Kaikki edellä mainitut ilmiöt ovat tuttuja niille jotka ovat kuvanneet tähtitaivasta ja tarkentaneet huonosti huteralla jalustalla ja vielä potkineet sitä. Itse olen varsinainen ekspertti aiheessa - minulla on niin paljon epäonnistuneita kuvia.

En olisi arvannut että yhdestä epätarkasta pokkariräpsystä riittää näin paljon analysoitavaa.

Lauri Kangas · 18.08.2010, 14:53:20

Liitin tähän vielä malliksi astrometry.netin ratkaisun tuosta kuvasta jossa näkyy paremmin tähtiä. Niinkuin näkyy oikeassa reunassa projektio ei enää olekaan niin hyvin paikallaan halvan pokkarin linssivääristymien vuoksi. a.net kuitenkin ratkaisi sokkona tuostakin nätisti kuvan paikan kahdessa sekunnissa. Ihan kiva palvelu..

jussi_k_kojootti · 18.08.2010, 16:09:17

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 18.08.2010, 14:45:06
En olisi arvannut että yhdestä epätarkasta pokkariräpsystä riittää näin paljon analysoitavaa.

Eihän sitä välillä meinaa uskoa, että "pelkkiä valopisteitä" tarkkailemalla maailmastamme on muodostunut niinkin kattava ja varteenotettava kokonaiskuva kuin nyt tähtitieteessä on!

Minusta tämä on edelleenkin (ts. siitä lähtien kun oma astrometryilyni hälvensi epäilyt feikistä ainakin itseltäni) *tosi mielenkiintoista*! Jarmo esittelee analyysissään ammattilaisten menetelmiä ja työkaluja, ja sinun vastineesi suorastaan huokuvat vankkaa kokemusta harrastuksen perusteista. I feel informed!

Käytät vissiin astrometry:stä tuota web-versiota?

Lauri Kangas · 18.08.2010, 16:17:48

Web-versiota käytän juu. Pitäisi keksiä miten sen linux-version saisi vaikka käännettyä windowsille tai jollekin muulle käyttikselle. Olen joskus turhautunut goton synkkaamiseen siinä määrin, että otan jostain päin taivasta kuvan, lähetän sen mobiilinetillä pakkasessa istuen a.netille ja synkkaan sen antamat koordinaatit käsin Maximiin, joka sitten tarkkuuden puitteissa löytää jo oman ratkaisun. Algoritmien integroiminen muihin softiin mahdollistaisi melkein kokonaan automaattisen gotohärvelin, joka vain hetken katselisi ympärilleen ja sitten tietäisi suuntansa täydellisesti.

jussi_k_kojootti · 18.08.2010, 17:43:38

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 18.08.2010, 16:17:48
Web-versiota käytän juu. Pitäisi keksiä miten sen linux-version saisi vaikka käännettyä windowsille tai jollekin muulle käyttikselle.

Kyllä tuon (vähintään solverin) pitäisi kääntyä about mille vaan, paitsi ehkä natiivi-windowsiksi :). Koetanpa muistaa kattoa saisinko esim. cygwiniin version tosta.

Lainaa
Algoritmien integroiminen muihin softiin mahdollistaisi melkein kokonaan automaattisen gotohärvelin, joka vain hetken katselisi ympärilleen ja sitten tietäisi suuntansa täydellisesti.

Tätä olen pohtinut itsekin, vaan kun työkseen koodaa niin tähtihommissa toivoo mahdollisimman valmiita ja toimivia paketteja. Mut kenties joskus, aloitin viime keväänä yhden projektin automatisoimaan kuvausta, ja periaatteessa se taipuis guidaukseen ja gotoonkin ... tosin ensin pitäis viimeistellä se kuvausautomaattikin x)

pnuu · 18.08.2010, 17:46:10

Lainaus käyttäjältä: ketarax - 18.08.2010, 16:09:17
Jarmo esittelee analyysissään ammattilaisten menetelmiä ja työkaluja, ja sinun vastineesi suorastaan huokuvat vankkaa kokemusta harrastuksen perusteista. I feel informed!

AI, geologit käyttävät photoshoppia ja kaivavat omituisuuksia pokkarilla otetuista tähtikuvista? ;-)

jussi_k_kojootti · 18.08.2010, 18:31:38

Lainaus käyttäjältä: pnuu - 18.08.2010, 17:46:10
AI, geologit käyttävät photoshoppia ja kaivavat omituisuuksia pokkarilla otetuista tähtikuvista? ;-)

No mikä ettei? Korvataan "pokkarilla otettu tähtikuva" vaikka HiRisellä otetulla Mars-kuvalla, niin luulenpa että tuollaisesta yllä nähdystä hahmottelusta ja prosessoinnista on alkanut useampikin julkaisu. Tottahan tutkijoilla on käytössään myös pitkälle erikoistuneita ohjelmistoja, mutta ei ne photoshopia tai gimpiä kokonaan tarpeettomaksi tee. Merkittävä osa matemaattis-luonnontieteellisistä artikkelista tehdään edelleenkin LaTeX:lla -- siis ihan ilman mitään wysiwyg-lisukettakin. Itse en edelleenkään tiedä yhtään hyvää syytä olla käyttämättä gnuplotia, jos tarkoitus on plotata dataa tai funktioita koordinaatistoon (matlab tai mathematica? kankeita ja rumia ;)).

Tutkijankammiot on yllättävän tavallisia paikkoja.

AstroKuikka · 19.08.2010, 15:52:47

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 18.08.2010, 12:47:54
Aikamoista vääntöä on saatu yhdestä kuvasta aikaiseksi. Järki käteen nyt. Eikö kukaan ole koskaan kuvannut pokkarilla taivasta? Lievästi epäterävistä tähdistä tulee varsinkin seeingiin vaikutukseen yhdistettynä juuri tuollaisia möllyköitä, joissa on sisäkkäisiä huonosti erottuvia rinkuloita ja värien leikkiä.

Varmistin itsekin astrometry.netin blind sovella kuvan paikan ja vahvistui että siinä on Kefeuksen "kirkontornin" kaksi alimmaista tähteä ja vähän kuvan keskustan yläpuolella IC1396 (joka ei tietenkään näy kuvassa). Kuvan keskipisteen deklinaatio on 60 astetta, jolla korkeudella taivaan kiertyminenkin on paljon vähäisempää. Tarkkaan katsottuna kiertyminen näkyykin kello seitsemästä kello yhden suuntaan. Pallojen epäterävyys peittää liikkeen alleen ja se näkyy paremmin himmeämmistä tähdistä.

Hienoa salapoliisityötä myös Jarmolta, mutta kannattaisi harjoitella enemmän ennen tuomitsemista jos ei JPEG-pakkauksen jälkiä tunnista.

Jeps, aikamoista vääntöä mutta hyödyllistä sellaista, ainakin minulle. Paljon hyödyllisempää kuin pähkäily juustosämpylän säilymisestä avaruudessa