Tähtiharrastus ja tieteelliset havainnot

Aloittaja LK, 02.08.2010, 19:00:51

« edellinen - seuraava »

LK

Hei!

Tässä kun yöt pimenee niin alkaa taas tuttu polte tuntumaan ja erinäisiä ideoita tulevalle havaintokaudelle taas pursuaa.. Ehkä liikaakin.

Mutta kuitenkin, minkälaisia tieteellisestikin kelpuutettavia havaintoja pystyy tekemään harrastajavälineistöllä ja mistä kohteista?

Kiinnostaisi alkaa tekemään omia havaintosarjoja ja ihan omaksi huviksi, mutta eipä oikein tiedä että mistä aloittaa ja miten. Olen jo reilun vuosikymmenen kirjannut vihkoon havaintoöiden havainnot.

Olen ymmärtänyt että esimerksi muuttuvia tähtiä kannattaisi havaita, ja että se olisi ihan arvokastakin tietoa, pitääkö paikkansa?

Vinkit ovat erittäin tervetulleita!

naavis

Muuttuvien tähtien kirkkauksia on tosiaan mahdollista arvioida jo kiikarilla tai parhaissa oloissa jopa paljain silmin. CCD-kameralla tai järkkärillä on myös mahdollista tehdä ihan tarkkaa fotometriaa (kohteiden kirkkauksien määrittämistä), vaikka järkkärillä homma on vielä vähän lapsenkengissä. AAVSO:n ja Citizen Skyn sivuilta löytyy paljon tietoa asiasta. Suoraan jo tältä sivustolta löytyy tulipallolomake, johon omia tulipallohavaintojaan voi kirjata. Myös Zooniverse-projektiin kannattaa tutustua, sen kautta voi avustaa tieteellisessä työssä omalta tietokoneeltaan käsin, ilman sen kummempia havaintovälineitä.

jussi_k_kojootti

Lainaus käyttäjältä: LK - 02.08.2010, 19:00:51
Olen ymmärtänyt että esimerksi muuttuvia tähtiä kannattaisi havaita, ja että se olisi ihan arvokastakin tietoa, pitääkö paikkansa?

Pitää, ja varmaan muuttujien havainnoiminen on yksi suoraviivaisimmista tavoista "oikeasti" osallistua tähtitieteen tekemiseen.  Periaatteessa mikä tahansa järjestelmällinen seuranta on kuitenkin potentiaalisesti arvokasta.  Nykyaikana olisi varmaan syytä pystyä ottamaan havainnostaan valokuva, joskin tämä on mutua.  Minun ei nyt anneta keskittyä niin että pääsisin kaivelemaan mitä kaikkea itsellä on ollut mielessä, mutta laitetaanpa kuitenkin lista alulle  :-)

- Esim. 100:n mielivaltaisesti valitun galaksin toistuva kuvaaminen.  Kenties juuri sinun kuvasi tulee olemaan se viimeinen, jossa uusi supernova ei vielä näy?
- Uusien komeettojen ja asteroidien etsiminen (=> URSAn jaostot)
- Yhdessä tuoreehkossa projektissa havaitaan kuun pimeää puolta meteoriittivälähdysten toivossa.

jussi kantola / oulun arktos
CG-5 GOTO + KWIQ-guiding + SW80ED  // 10" dobson // canon eos 450d mod & 400d / ASI 120MM
http://astrobin.com/users/jussi_k_kojootti/
http://oulunarktos.fi/

vesa k

Voisko ajatella myös usean teleskoopin samanaikainen kuvaaminen samasta kohteesta ?
Ainakin radioteleskoopit muodostavat suuren vastaanottimen, kun ne kuuntelevat samaa kohdetta samanaikaisesti.
En tiedä, onko siitä tieteellistä hyötyä, tuli vaan mieleen, että näin internet-aikana se olisi mahdollista.

vesa_k
"Logic will get you from A to B. Imagination will take you everywhere" Albert Einstein

jtbo

Lainaus käyttäjältä: vesa k - 02.08.2010, 20:28:43
Voisko ajatella myös usean teleskoopin samanaikainen kuvaaminen samasta kohteesta ?
Ainakin radioteleskoopit muodostavat suuren vastaanottimen, kun ne kuuntelevat samaa kohdetta samanaikaisesti.
En tiedä, onko siitä tieteellistä hyötyä, tuli vaan mieleen, että näin internet-aikana se olisi mahdollista.

vesa_k

Kun on kaikenlaisia seti@home ja folding@home projekteja, niin miksei voisi olla sellainenkin jossa omalla putkella koneen lisäksi osallistuisi hommaan, mielestäni varsin kiinnostava ajatus, jos usea pieni todellakin muodostaisi yhden valtavan?

Jarmo

Lainaus käyttäjältä: jtbo - 05.08.2010, 20:17:44
Kun on kaikenlaisia seti@home ja folding@home projekteja, niin miksei voisi olla sellainenkin jossa omalla putkella koneen lisäksi osallistuisi hommaan, mielestäni varsin kiinnostava ajatus, jos usea pieni todellakin muodostaisi yhden valtavan?

Oikeasti en tiedä asiasta, enkä jaksa vaivautua tarkistamaan tai miettimään enempää... mutta muistelisin että radioalueella tämä interferometria toimii erityisen hyvin koska aallonpituus on pitkä ja vaihe-eroja pystytään helposti vertaamaan.. kun taas näkyvän valon alueella se on huomattavasti vaikeampaa. Ja lisäksi optisessa systeemissä ei himmeimpien kohteiden erotuskykykään parane merkittävästi, koska se riippuu lähinnä todellisen (eikä laskennallisen) aukon koosta. Jotain tämmöistä muistelen ymmärtäneeni joskus kun käsitin näistä asioista jotain  :rolleyes:

Eikös optista interferometriaa käytetä lähinnä kirkkaiden ja/tai kohteiden havainnointiin ja perus-informaation (esim sijainnin) määrittelyyn?

Jarmo