Sky-Watcher Skymax 150-Pro

Aloittaja tomppa, 21.02.2010, 20:35:14

« edellinen - seuraava »

tomppa

Olen tässä hankkimassa uutta putkea lähiaikoina ja tuo Ursan 150mm MCT on pistänyt silmään. Kiinnostaisi tietää miten tämä putki soveltuu planeettojen katseluun ja kuvaamiseen, sekä DS-kohteisiin. Näkökentän laajuus on tässä putkessa vissiin ongelma, saako Seulasia näkymään kokonaan näkökentässä millään okulaarilla? Olisiko tämä sellainen kannattava ostos, vai pitäisikö unohtaa koko putki?

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Tomi.K - 21.02.2010, 20:35:14
...Ursan 150mm MCT on pistänyt silmään. Kiinnostaisi tietää miten tämä putki soveltuu planeettojen katseluun ja kuvaamiseen, sekä DS-kohteisiin.

Oma "mutu" menee näin: (olen omistanut tuollaisen putken, arvioissa max. viisi tähteä putken 6" apertuuri huomioiden  :smiley:)
Planeetat visuaalisesti ****
Yleinen visuaalikatselu ***
Kuvaaminen *(**) = DS-kuvaaminen F15 putkella on masokistien hommaa ja muutenkin hankalaa putken 1800mm polttovälillä (unohda tuo!), sen sijaan planeetat ja Kuu onnistuvat kuvauskohteina huomattavasti paremmin.
- Timo Inkinen

tomppa

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 24.02.2010, 00:08:14
Kuvaaminen *(**) = DS-kuvaaminen F15 putkella on masokistien hommaa ja muutenkin hankalaa putken 1800mm polttovälillä (unohda tuo!)
Eikös asian voisi korjata polttovälin lyhentäjällä?

Lauri Kangas

Kaikki maksutovin hankkijat (mukaanlukien minä itse) yrittävät aina epätoivoisesti lyhennellä niitä tolkuttoman pitkiä röörejään. Testailin mittatilaustyönä tehtyä lyhentäjääkin mutta tulokset eivät olleet kummoisia. Maksutoveissa ei riitä piirtoympyrääkään pienennettäväksi samalla tavalla kuin SC-putkissa, vaan reunat tummuvat äkkiä. (oli tosin 127/1500mm maksutovi) Paljon järkevämpää on ostaa lyhempi putki jos DS kiinnostaa. 80ED ei paljon maksa.

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 24.02.2010, 14:14:12
Kaikki maksutovin hankkijat (mukaanlukien minä itse) yrittävät aina epätoivoisesti lyhennellä niitä tolkuttoman pitkiä röörejään. Testailin mittatilaustyönä tehtyä lyhentäjääkin mutta tulokset eivät olleet kummoisia. Maksutoveissa ei riitä piirtoympyrääkään pienennettäväksi samalla tavalla kuin SC-putkissa...

Jep, ja kuvaukseen käytetyn f5 Newtonin omistajat kaipaavat taasen pidempää polttoväliä ja pienempää f10...f15 aukkosuhdetta kakkosputkeensa, jolla pääsisi pääputkea helpommin "niiden toisten" kuvauskohteiden kimppuun, jos kerran ds-kohteet hoidetaan kelvollisesti tuolla Newtonilla. Sitten vielä tähän piirileikkiin kyllästyneet kolmannet tahot unohtavatkin jo kaikki ulkopuoliset havaintotarpeet ja hankkivat hintavan Ritchey-Chretienin (tjsp.) pelkäksi tähtikuvaus-putkekseen  :tongue:

Sama selkokielellä: ei ole olemassa putkea, joka kelpaisi tasaisen hyvin _kaikkeen_ tähtiharrastuskäyttöön. Jokaisessa putkimallissa on tyyppivikansa ja niiden kanssa on vain elettävä (tai vaihdettava sitten tuota putkityypiä). SW 150 Prossa heikoin kohta (yleiskäytössä) on Maksutov-putkityypin suunnittelupöydältä lähtöisin oleva kapea piirtoympyrä ja f15 aukkosuhteen mukanaan tuoma pitkä polttoväli. Näiden lisäksi "halvat" kiinalais-maksutovit kärsivät "mirror flop" -ilmiöstä eli pääpeilin tuenta on heppoinen ja tarkennus hiukan epämääräinen. Tämä rajoittaa tuon putken yleiskäyttöisyyttä, mutta tekee samalla optiikan suunnittelun puolelta ajatellen tuosta tyypistä hienon planeetta/kuu/kaksoistähti/yms. putkityypin tähän rajoitettuun visuaali/kuvauskäyttöön.

<off-topic>
Newtonin haittapuolista voin kertoa julmetun fyysisen koon, toistuvan kollimointitarpeen, apupeilin+sen pitimen aiheuttamat diffraktiohaitat, f5 optiikan koma-virheen ja pisteenä i:n päälle suuret jalustavaatimukset ekvatoriaalipystytyksessä. Hyviä puolia ovat soveltuvuus tähtikuvaukseen (nuo haittapuolet huomioiden), deep sky -kohteille sopivat optiset ominaisuudet (laaja piirtoympyrä, lyhyt polttoväli jne.) ja hyvä "apertuuria sijoitetulle eurolle" -suhde (jonka etu hukkuu tosin kalliisiin jalustavaatimuksiin ;). Laurin mainitsemilla SCT-putkilla kompromissit ovat hiukan erilaiset, mutteivat suinkaan tätä vähäisemmät. Siksipä monilla pidemmälle edistyneillä harrastajilla on useita putkia kukin erilaisiin käyttötarpeisiin.
- Timo Inkinen

MOK

Hei

Opettakaapa kokeneemmat minua kuvausvirheiden maailmassa. Tämä kuva on otetty puheena olevalla SW 150-Pro Maksutovilla Baaderin okulaarisuurennoksella Nikonin järkkärille Crayfordin tarkentimella. Tässä on käytössä HEQ5 jalusta ilman autoguidauksia.
Summasin 8 x 30 s kuvia ja vähän yritin venyttää hauskalla Iris-ohjelmalla. Jpeg-kuva on kompressoitu tilan säästämiseksi, mutta ehkä siitä näkee mitä tarkoitan.

Kuvakentästä vain murto-osassa on edes osapuilleen pyöreitä kuvia tähdistä. Tuottaako Maksutov terävän kuvan niin pahasti kaarevalle pinnalle, ettei siitä riitä kameran tasomaiselle kennolle tämän parempaa jälkeä? Vai mistä tässä on kysymys?

Matti Koskinen

Timpe

Lainaus käyttäjältä: MOK - 30.03.2010, 14:21:16
Kuvakentästä vain murto-osassa on edes osapuilleen pyöreitä kuvia tähdistä. Tuottaako Maksutov terävän kuvan niin pahasti kaarevalle pinnalle, ettei siitä riitä kameran tasomaiselle kennolle tämän parempaa jälkeä? Vai mistä tässä on kysymys?

Juurikin tästä on kyse ja siitä, että katadioptrisissa MCT/SCT-putkissa kuva-alan reunalla alkaa esiintymään myös komavirhettä. Tästä ja kuva-alan kaareutumisesta oli ohimennen juttua, kun ihmeteltiin LVI SmartGuiderin + SCT-putken yhteistoimintaa off-axis seurantatähtien kannalta (tästä lisää toisaalla foorumilla). Toinen syy soikeisiin tähtiin löytyy kuvan heikosta tarkennuksesta, mikä levittää tähdenkuvia ja tuo virheet näin paremmin esille.
Ai niin, kolmas syy voi löytyä tuosta okulaarisuurennuksesta, joten kerrotko hiukan lisää kuinka kamera oli kiinni kaukoputkessasi?
- Timo Inkinen

einari

Omalla Stetson-Harrison menetelmällä sanoisin että suurin syy kuvausvirheisiin löytyy tällä kertaa okulaarisuurennoksesta.
Periaatteessahan MC-putkissa on kohtuullisen laadukas kenttä koska aukkosuhde on niin iso.

Kyllä Skymax taitaa olla parasta pyhittää planeettaputkeksi.
Ja ehkä voisi olla mielenkiintoista kokeilla planetaaristen sumujen kuvaamista.
___
Tapio

MOK

No - putkessa oli siis kiinni Crayfordin tarkennin, sitten kulmapeili, johon oli upotettu 1,25":n okulaarinokka. Okulaari taas oli monipolttovälinen Hyperion, josta taisin käyttää pienintä suurennusta (24 mm).  Ja lopuksi okulaarin toisessa päässä oli suoraan T-renkaalla Nikon 40D-runko. Yritin löytää fokusta paikalleen käyttämällä Bahtinovin maskia, mutta eihän tuo näy kovin hyvin onnistuneen.

Kuvasta voi kertoa vielä lisätietona, että enimmässä osassa keskikentän ymmyrkäisiltä näyttäviä tähtiä on todellisuudessa aika vino kirkkausprofiili Iriksellä plotattuna. Kuitenkin sieltä löytyy symmetrisiäkin profiileja.

Kooma-virhekö tämä on vai jokin astigmaattisuusjuttu?

Taidanpa ottaa sen okulaarin pois näistä kuvausharjoitteluistani.

- Matti Koskinen

Lauri Kangas

Kuva näyttäisi ensinnäkin epätarkalta josta syystä kuvan keskellä on tähdet pallukoita, ja kuvan reunojen rumilusten syyksi veikkaisin minäkin okulaariprojektiota. Järkkärit kannattaa ehdottomasti kiinnittää putkiin (varsinkin noin pitkiin) ihan polttotasolle. Okulaarisuurennuksesta on vain haittaa (paitsi jos olet Timppa)

Timpe

Lainaus käyttäjältä: einari - 30.03.2010, 19:54:14
Kyllä Skymax taitaa olla parasta pyhittää planeettaputkeksi.
Ja ehkä voisi olla mielenkiintoista kokeilla planetaaristen sumujen kuvaamista.

Tähän suuntaan olisin myöskin kallistumassa, koska putki on kuitenkin aukkosuhteeltaan f15 ja tarvitsee siksi kohtuuttoman pitkiä valotusaikoja suhteessa varsinaisiin ds-kuvausputkiin (jotka toimivat f5...f8 tienoilla). Okulaari ensiksi pois kameran/putken välistä ja sitten kun kuvaamisen perustekniikka on hallussa tähtien kanssa, kannattaa kokeilla noita lyhyitä 30s valotusaikoja esim. Lyyran rengassumuun M57. Kuuta ja päiväkohteitakin voi käyttää harjoitteluun putken polttotasolta kuvattaessa ennen varsinaisten ds-kohteiden pariin siirtymistä. Kannattaa silti muistaa, että putken pitkä 1800mm polttoväli tuottaa suurimman ongelman ja estänee tuolla jalustalla pidemmät valotusajat ilman seurannankorjausta.
- Timo Inkinen