Vesirakettien rakentelua

Aloittaja TT, 28.04.2010, 17:42:14

« edellinen - seuraava »

TT

Tänään sitten kuvasin kamera kiinni otsassa hihnan avulla.  :grin: Kartio avautui suunnilleen lennon lakipisteessä, korkeus siis ei madaltunut, mihin tässä ollaan koko ajan pyrittykin.

http://tomaksenkuvat.kuvat.fi/kuvat/Muuta/MVI_2147.AVI
Sky-Watcher Skymax 102  
Kamera Canon Powershot A1000 IS

Kaizu

Kai Forssen

Timo Kantola

#32
Vesirakettien eräs evoluutiohaara - pituutta parhaimmillaan yli 2m. buusterit, kamera, laskuvarjo ja lentotietokone..
http://home.people.net.au/~aircommand/images/day23/Day23_02_s.JPG
http://home.people.net.au/~aircommand/rocket_gallery.htm#OO

Video:
http://www.youtube.com/watch?v=j05QGHxyyos
Timo Kantola

TT

Tuossa kuva raketin kyydistä. Tilasin verkkokaupan minivideokameran. Vedin sen vaan teipillä kylkeen kiinni, raketti lähti parikymmentä metriä epätasapainossa vinoon. Nyt ajattelin alkaa rakentaa monivaiheista rakettia pienemmällä suuttimella.

Sky-Watcher Skymax 102  
Kamera Canon Powershot A1000 IS

Meade-mad

Ja tästä linkki lopunajan vesirakettisivulle. Ei talvikäyttöön.

http://www.jetlev-flyer.com/

jk
Sima (engl. mead) on käyttämällä valmistettava miedohko alkoholi- ja virvoitusjuoma, joka tehdään hunajasta, vedestä ja käytetään hiivalla (Wikipedia).

Terveisin  J armo   Kem pas

Kaizu

Tuohan se vasta vekotin olisi. Kuinkahan pitkällä letkulla sen saa?

Googlasin netistä noiden PET pullojen ominaisuuksia ja näyttävät olevan uskomattoman lujia. Vetolujuus samaa luokkaa kuin rakenneteräksillä eli 380-440 N/mm2. Jouduin uhraamaan yhden Jaffapullon tieteelle, mittasin ainevahvuudeksi 0.3 mm. Siitä pikaisella laskutoimituksella sain että 2 l:n
pullo sietäisi 22-27 bar painetta ennen kuin poksahtaa ja 0.5 l:n pullo peräti 38-45 bar (varmuuskertoimia luvissa ei ole). Vaihteluakin varmasti on ainevahvuuden ja materiaalin laadun vaihtelun vuoksi. Kolmen millin seinämällä ja 250 bar paineella voitaisiin päästä jo yli kilometrin korkeuteen. Meade Mad joutuu vahtimaan sukelluspullojaan entistäkin tarkemmin.
Joku raketintekijä oli jo vahvistanut pullonsa kuitusiimalla ja sai sen kestämään yli 70 bar. Tällaisilla paineilla limpparipullo oli saatu yli puolen kilometrin korkeuteen. Pelle Pelottomilla pitää tietenkin olla kuulosuojaimet ja suojalasit kun leikitään omatekoisilla paineastioilla. Ne voivat poksahtaa milloin hyvänsä ja YouTuben videoissa ne näyttävät tulevan läpi kevyistä suojauksista.

Kaizu
Kai Forssen

Meade-mad

Missäs kohtaa paineastia-asetus astuu peliin mukaan? Tilannehan on saman tapainen kuin vihreän LASERin kanssa. Jos ollaan kielletyllä puolella ja sattuu vahinkoja niin korvausvastuut voivat olla merkittäviä.

jk
Sima (engl. mead) on käyttämällä valmistettava miedohko alkoholi- ja virvoitusjuoma, joka tehdään hunajasta, vedestä ja käytetään hiivalla (Wikipedia).

Terveisin  J armo   Kem pas

vanhakauko

Lainaus käyttäjältä: Meade-mad - 20.05.2010, 17:52:56
Ja tästä linkki lopunajan vesirakettisivulle. Ei talvikäyttöön.

http://www.jetlev-flyer.com/

jk

Hei! Minäkin haluasin kyytiin! Tommonen Särkänniemeen tai Kaivopuiston rantaan.
Voiskohan tekniikan rakentaa vielä kaksivaiheiseksi? "Napanuoran" avulla korkeuksiin ja sit se irroitetaan ja selässä olis painevesipullo joka lennättäis Harmajan majakan tuolle puolen?   :azn:

Kaizu

#38
Lainaus käyttäjältä: Meade-mad - 21.05.2010, 09:38:50
Missäs kohtaa paineastia-asetus astuu peliin mukaan? Tilannehan on saman tapainen kuin vihreän LASERin kanssa. Jos ollaan kielletyllä puolella ja sattuu vahinkoja niin korvausvastuut voivat olla merkittäviä.

jk
Määräykset eivät enää tunne "paineastiaa". Painelaitedirektiivistä on johdettu allaoleva ohje. Direktiivi itsessään on niin epäselvä että se ei oikeastaan sano yhtään mitään. Koskeeko direktiivi yksittäisiä limonadipulloja vai ei, on epäselvää. Samoin astuuko se voimaan kun painelaite tuodaan lähelle yleisöä tai vasta kun se myydään. Tarkempi kannanotto tullee kun ensimmäinen vahinko on tapahtunut.

Kun käsitellään vaarattomia kaasuja kuten vesihöyry, paineilma tai vesi yli +110C.
Isommalla halkaisijalla kuin 32mm ja kun halkaisijan (mm) ja paineen (bar) tulo ylittää 1000 tulee eteen valmistuksen sertifiointi jne. Kun vastaavat luvut ovat yli 100mm ja 3500, pitää suunnittelussakin olla mukana asiantuntijoita.
Pienemmille halkaisijoille ja paineille riittää että valmistuksessa noudatetaan "hyvää konepajakäytäntöä".

Kaizu

PS. Hölmöt määräykset eivät tee painesäiliötä yhtään turvallisemmaksi. 70 bar:ia limonadipullossa on oikeasti vaarallinen.
Kai Forssen

starfoto

Kertokaapas amatöörille, että minkälainen tuon laukaisualustan tulisi oikein olla? Eli polkupyörän pumppu esim. mutta mitä muuta. Väsäisikö vain jonkun alustan millä saisi tuettua raketin, ja sitten laskettua sen ilmoille? Joskus olen jotain rakettiviritelmiä kyhännyt, mutta kertokaa vinkkejä?

Pietari

Tässä yksinkertainen keino: etsi noin pullon suun paksuinen muovi putki ( 20 mm on aika hyvä). Katkase putkea noin 50 cm pätkä. Kiedo putken päästä noin 15 cm päähän ilmastointiteipiä niin paljon että pullo asettuu tiiviisti siihen kohtaan. Seuraavaksi pitää tukkia putken toinen pää, itse tukin niin että hakasin vasaralla putken pään linttaan ja liimasin kuumaliimalla hyvin tukkoon. Sen jälkeen pitää etsiä auton venttiilin jotta pumppu saadaan pysymään kiinnin siinä, Seuraavaksi porataan noin puoleen väliin putkea venttiilin paksuinen reikä ja liimataan venttiili kiinni siihen. Sen jälkeen laukaisinputki voi kiinnittää johonkin puu tolppaan jotta saa tukevasti maahan.

vhinkkan

Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 21.05.2010, 14:13:16
Määräykset eivät enää tunne "paineastiaa". Painelaitedirektiivistä on johdettu allaoleva ohje. Direktiivi itsessään on niin epäselvä että se ei oikeastaan sano yhtään mitään. Koskeeko direktiivi yksittäisiä limonadipulloja vai ei, on epäselvää. Samoin astuuko se voimaan kun painelaite tuodaan lähelle yleisöä tai vasta kun se myydään. Tarkempi kannanotto tullee kun ensimmäinen vahinko on tapahtunut.

Painelaitedirektiivi on pantu Suomessa täytäntöön painelaitelailla (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990869) ja siihen liittyvillä ministeriön päätöksillä. Lain 1 §:n 5 momentin mukaan ilma-alusten painelaitteisiin sovelletaan kuitenkin ilmailulakia ja sen nojalla annettuja määräyksiä (eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta).

Sikäli kuin minä ymmärrän, vesiraketti on ilma-alus (=laite, "joka saa nostovoimansa ilman reaktioista lukuun ottamatta ilman reaktiota maan tai veden pintaa vastaan", ilmailulain 2 §:n 7 kohta), joten siihen ei kaiketi sovelleta painelaitelakia laisinkaan.

Vaikka vesiraketit eivät olisi ilma-aluksia, ei painelaitepäätöstä (938/1999) tai päätöstä painelaiteturvallisuudesta (953/1999) siltikään sovellettaisi, koska painelaitepäätöksessä on nimenomaisesti rajattu soveltamisalan ulkopuolelle "alukset, raketit ja ilma-alukset tai liikkuvat off-shoreyksiköt sekä laitteet, jotka on nimenomaisesti tarkoitettu asennettavaksi näihin koneisiin tai niiden käyttämiseksi" (2.1 § 14 kohta) ja "hiilihappopitoisten juomien pullot tai tölkit, jotka on tarkoitettu kuluttajille" (17 kohta)  :cheesy: Jäljelle jäisi siten lähinnä painelaitelain 3 §:n vaatimus, jonka mukaan painelaite on rakennettava ja sijoitettava ja sitä hoidettava, käytettävä ja tarkastettava niin, ettei se vaaranna kenenkään terveyttä, turvallisuutta tai omaisuutta.
Ville Hinkkanen

LK

Osaisikos Kaitzu laskeskella että olisiko mahdollista lähettää vesiraketti avaruuden rajalle? Sinne noin 100 km nurkille.

Vai onko ongelmana että hyötykuorma sitten söisi työntövoiman?

YouTubessa tosiaan aika hurjia videoita.

Kaizu

Kosmologisessa kerhoillassa aihetta ohimennen sivuttiin. Esitettiin ajatus nostaa vesiraketti ensin ilmapallolla ilmanvastuksen ulottumattomiin (yli 10km) ja laukaista se vasta sieltä. Silloin saataisiin vesisuihkun nopeus lähes kokonaisuudessaan hyödynnettyä.
Täytyy virittellä laskukonetta ja tutkiskella minkälaisia paineita tarvitaan ja kuinka kauan.

Kaizu
Kai Forssen

juppiega

Mitäköhän noissa pullorakettien laukaisualustoissa kannattaa käyttää tiivisteenä, joka estää veden vuotamisen ulos pullosta ennen laukaisua? Tarkoitan nyt siis sitä kappaletta, joka työnnetään pullon suuhun ja jonka läpi ilma kulkee.