Arkhimedes

[Ari Haavisto]

Toinen arkistolöytö, 25.8.2013.
Tässä on jo aika selvää, miksi tämä jäi hylkypinoon. Kuva oli hyvin pystyssä valaistuksessa otettu ja kontrastiltaan karmea. Ja jos kontrastia venytteli esiin, tuli kuvasta hirvittävän ylikäsitellyn näköinen. Nyt koitin tähdätä kompromissiin ja kenties tämä menettelee näin. Menköön detaljit estetiikan edelle 



Linkki kuvaan

[T. Öhman]

Joo-o, ehkä tämä dyykkaus nippa nappa menettelee… Hyvin näkyy nuo Autolycuksen säteet Archimedeen pohjalla ja muualla, eli kyllä tuossa pystyssä valaistuksessa on puolensa. Nuo Autolycuksen (siis ylempi vasemmassa reunassa olevista), samoin kuin Aristilluksen (alempi) säteet johtuvat muuten niiden koostumuksesta eivätkä niinkään niiden tuoreudesta, eli vaikka Aristillusta ja Autolycusta yleensä pidetään nuorina (kopernikaanisina), ne lienevät oikeasti vähän vanhempia (eratosthenisiä).

Lisäksi mua viehättää tuo Autolycuksen keskustan näkyminen noin hyvin, eli se että keskuskohouma on vain tuollainen mitätön epämääräinen kukkularinkula. Itse asiassa rinkulan keskusta on vähän kuopalla muuhun pohjaan nähden. Sinänsä harmi, ettei Aristilluksen julmetun kokoinen keskuskohoumakompleksi mahtunut mukaan, se olisi ollut hyvä vertailukohta Autolycukselle ja toisaalta tietenkin Archimedeen laavojen täyttämälle pohjalle.

Teemu

[Ari Haavisto]

Erittäin mielenkiintoista tietoa Teemulta. Huomasin muuten kartasta, että tuo alue Archimedeen ja Aristilluksen välissä on nimeltään Sinus Lunicus. Hetken mietin, että "kuuhullujen lahti"? Mutta se tarkoittaa Lunikin lahtea Luna 2 - luotaimen mukaan, joka tuolla alueella ensimmäisenä ihmisen tekemänä kappaleena kosketti toisen taivaankappaleen pintaa 14.9.1959. Oheiseen croppaukseen merkitty mustalla täplällä luotaimen iskeytymiskohta. Viiva näyttää välimatkan Aristillukseen, joka on 25,6 km, noin niin kuin antaakseen mittakaavan kuvalle.



Mikähän muuten tuosta pienestä Archimedes D - kraatterista (isossa kuvassa Archimedeestä vasemmalle alas oleva pikkukraatteri) tekee tuollaisen komeettamaisen? Ikään kuin jonkun toisen törmäyksen iskuaalto olisi höyrystänyt tai pölläyttänyt siitä tuollaisen hännän.

[mistral]

Tarkoitat häntää joka on klo 5 päin? Ehkä se on vaan törmäyksessä lähtenyttä vaaleampaa hiekkaa joka on satanut korkeammalta päälle. Jos komeetta on sisältänyt vettä joka on räjähtänyt ja viskannut kevyempää tavaraa korkeammalle.

[T. Öhman]

Terve,

hyvä huomio Arilta tuo Sinus Lunicus, itselläni se ei ollut muistissa ollenkaan!

Archimedes D:n komeettamainen ulkonäkö pisti omaankin silmääni kovin kummallisena, ja on pistänyt joskus aiemminkin. Minä en tiedä, mitä siellä on tapahtunut. Säteiden tai sekundäärikraattereiden ei aina tarvitse osoittaa aivan lähteeseensä, joten Autolycusta minä tuon ”pyrstön” perimmäisenä syyllisenä pidän, mutta sen suunnan reipas poikkeaminen muista Autolycuksen säteistä on silti aika häiritsevää. LRO-kuvia kun katsoo, näkee tuon ”komeetan pyrstön” perässä olevan samassa suunnassa sekundäärikraatterien klöntti, mikä sekin minusta viittaa Autolycukseen. Archimedes D itse ei tuota sädettä synnyttänyt, sillä kraatterin pitäisi olla soikea saadakseen aikaan mitään likikään tuollaista, eikä siltikään oletettava lopputulos olisi ihan tuollainen (vrt. Messierit).

Koetin vähän katsella Archimedes D:n ja Autolycuksen (tai Autolycusta nuoremman Aristilluksen) keskinäistä ikäsuhdetta. Mielelläni väittäisin Archimedes D:tä noista nuorimmaksi, mutta tuosta voi olla eri mieltäkin. Jos tuo pätisi, olisi Archimedes D vain sattunut osumaan Autolycuksen kirkkaaseen säteenpätkään, joka nyt vain sattui olemaan hassussa asennossa. Vähän liikaa sattumia minun makuuni.

Jos taas Archimedes D on vanhempi kuin Autolycus, voisi vaikka ajatella, että tuo pyrstöhän näyttää melkoisesti wind streakiltä (taas uupuu suomennos…), joita esimerkiksi Mars on pullollaan. Villinä hypoteesina voisi kuvitella välittömästi törmäystä seuraavassa kaikenmoisen heitteleen ja höyrystyneen kiven sekamelskassa tuulimaisten prosessienkin olevan hetkellisesti mahdollisia. Mutta jos niin olisi, mikseivät sitten tuollaiset komeetan näköiset jutut ole tavallisempia? No, minulle ei ainakaan tule mieleen, että kukaan olisi koskaan edes tutkinut tuollaisten mahdollisuutta, tai vastaavien ilmestysten esiintymistä Kuussa (tai Merkuriuksessa).

Vaikka minulla ei siis ole aavistustakaan siitä, miksi Archimedes D näyttää siltä kuin näyttää, olisin itse kuitenkin erittäin varovainen komeettatörmäyksen suhteen. Iät ja ajat on komeetat vedetty hihasta selittämään milloin mitäkin näennäistä omituisuutta, oli kraatteri sitten millä planeetalla hyvänsä. Pitää kuitenkin muistaa, että komeettatörmäykset ovat asteroiditörmäyksiin verrattuna äärimmäisen harvinaisia. Toki harvinaisiakin tapahtumia joskus sattuu, mutta lähtökohtaisesti komeetat eivät ole järin houkutteleva tai vallankaan hedelmällinen selitysvaihtoehto. Komeettojen törmäyksistä kiinteisiin, kaasukehättömiin kohteisiin kun ei tiedetä oikeastaan yhtään mitään. Silti, tai osittain juuri siksi, erilaisia arvailuja mahtuu alan uuteenkin kirjallisuuteen vaikka kuinka paljon. Niin kauan kuin mitattavat faktat puuttuvat, ei kovin moni – joitakuita pahimpia simulaatiouskovaisia lukuun ottamatta – jaksa kuitenkaan ottaa komeettatarinoita kovinkaan vakavasti.

Yhteenvetona: Minusta tässäkin on taas yksi asia, joka jonkun pitäisi joskus tutkia.

Teemu

[Ari Haavisto]

Onpas tämä harvakseltaan kuvattu Kraatteri. No sitä suuremmalla syyllä 13.3.2022: