Kirjoittaja Aihe: Vapaata ihmettelyä  (Luettu 263672 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Eusa

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 177
Vs: Vapaata ihmettelyä
« Vastaus #795 : 05-05-2019, 23:31:36 »
Kumma juttu

Olen miettinyt kuinka neutronitähdet tai mustat aukot voi yhdistyä. Eli aloitetaan alusta, siis kun vaikkapa 2 neutronitähteä kieppuu toistensa ympäri, nopeudet on relativistisia. Näin gravitaation suunta ehtii muuttumaan eikä tule suoraan sivulta koska toinen neutronitähti on ehtinyt siirtyä eteenpäin tai oikeastaan molemmat on siirtyneet eteenpäin ja 'gravitonit' tulee etuviistosta.

Esitän havainnollistuksen. Lammen keskellä on paalu jonka päässä on laakeri ja pitkä puomi. Se on laakereitu keskeltä ja pyörii lähellä veden pintaa. Puomin toisessa päässä on pieni vene tai pienoismalli ja toisessa päässä korillinen tennispalloja ilmassa. Palloja pudotellaan vaikka 10 sek välein veteen jolloin ne tekee rengasmaisen aallon. (Ei väliä vaikka pallo pudotettaisiin yhden sekunnin välein, aalto tulee veneen kylkeen aina samasta suunnasta, vain pyörimisnopeuden muutos muuttaa aallon tulokulmaa)

Jos puomi pyörii nopeudella 1 kierros/24 tuntia, osuu rengasmainen aalto 90 asteen kulmassa veneeseen. Mutta jos puomi pyörii 1 kierros/minuutti nopeudella, osuu aalto etuviistossa veneeseen.
Tässä siis idea: rengasmainen aalto vastaa gravitoneja, vaikkei niitä välttämättä ole olemassakaan, se ei haittaa koska avaruuden kaarevuus on ainakin olemassa. Aallon etenemissuunta siis vastaa avaruuden kaarevuuden jyrkännettä. Jyrkänne alaspäin menee sinnepäin mistä aalto tulee, siis jyrkin jyrkänne on etuviistossa, ei suoraan sivulla. Kun tähden nopeus on vaikka 0,1c, sen jyrkänne on selvästi alle 90 asteen suunnassa.

Tämä tilanne tarkoittaa sitä että tähti kiihtyy ja siirtyy korkeammalle radalle - ei putoa alemmalle radalle ja törmää toiseen komponenttiin.

En ole kyseenalaistamassa gravitaatioaaltohavaintoja vaan ihmettelen vaan kuinka komponentit voi yhtyä jos avaruus kaartuu tuolla tavalla. Voisiko framedragging muuttaa tilanteen?
Jotkut nimittävät gravitaatiomuutoksen signaaleja gravitoneiksi, vaikka mistään vuorovaikutuksen välittäjähiukkasista ei ole mitään vihjettä. Jotkut pitävät valoakin hiukkasina, minä en - valokvantit ovat emission ja absorption resonansseja. Gravitaatiomuutosten signaalit voivat olla tilan säteilyä, joka ei ole kvantittunut vaan muuttaa tilaa jatkuvalla funktiolla.

Joka tapauksessa merkittävin osuus gravitaatiosta eli kahden massakappaleen yhteisen massakeskipisteen gravitaatiokenttä säilyttää muotonsa ilman mitään signaalivaihtoa - energiaa säteilee systeemistä vain kappaleiden liikkeen muutoksen suhteessa laajemman ympräristön gravitaatiokenttään. Eihän kappaleet tietäisi edes kiertävänsä toisiaan ilman suhdetta staattiseen ympäristöön, vaan putoaisivat kohti toisiaan kiertelemättä. Lepomassaenergioiden summa yhteisessä massakeskipisteessähän on koko ajan sama riippumatta kappaleiden kiertoradoista / etäisyyksistä toisiinsa.

Tosiaan, jos gravitaatioilmiö olisi riippuvainen jostain jatkuvasta tietovirrasta kappaleiden välillä, aberraatio suistaisi ne hyvin pian pois radoiltaan.

Poissa mistral

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 2183
Vs: Vapaata ihmettelyä
« Vastaus #796 : 06-05-2019, 00:19:34 »
Jotkut nimittävät gravitaatiomuutoksen signaaleja gravitoneiksi, vaikka mistään vuorovaikutuksen välittäjähiukkasista ei ole mitään vihjettä. Jotkut pitävät valoakin hiukkasina, minä en - valokvantit ovat emission ja absorption resonansseja. Gravitaatiomuutosten signaalit voivat olla tilan säteilyä, joka ei ole kvantittunut vaan muuttaa tilaa jatkuvalla funktiolla.

Joka tapauksessa merkittävin osuus gravitaatiosta eli kahden massakappaleen yhteisen massakeskipisteen gravitaatiokenttä säilyttää muotonsa ilman mitään signaalivaihtoa - energiaa säteilee systeemistä vain kappaleiden liikkeen muutoksen suhteessa laajemman ympräristön gravitaatiokenttään. Eihän kappaleet tietäisi edes kiertävänsä toisiaan ilman suhdetta staattiseen ympäristöön, vaan putoaisivat kohti toisiaan kiertelemättä. Lepomassaenergioiden summa yhteisessä massakeskipisteessähän on koko ajan sama riippumatta kappaleiden kiertoradoista / etäisyyksistä toisiinsa.

Tosiaan, jos gravitaatioilmiö olisi riippuvainen jostain jatkuvasta tietovirrasta kappaleiden välillä, aberraatio suistaisi ne hyvin pian pois radoiltaan.

Kun ajatellaan avaruuden kaareutumisen kannalta, kaksi neutronitähteä tekee "kumikalvolle" kuopat jotka osittain yhtyy, väliin jää pieni kannas. Kannas on vielä vino . Tämä vinous vastaa sitä vinovetoa joka loitontaa neuronitähtiä toisistaan. Tietysti gravitaatioaaltojen syömä energia toimii vastamyrkkynä loitontavalle voimalle ja näyttäisi että se voittaa 'loittovoiman', onhan Ligo havainnut törmäyksiä.
Tai sitten vuorovaikutus on ylivalonnopea ja kannas on suora eli gravitaatio vaikuttaa suoraan tähtien välillä. Jos ylivalonnopea, niin miksi sitten g-aallot etenee samaa vauhtia kuin valo? 

Poissa Pappis

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 951
Vs: Vapaata ihmettelyä
« Vastaus #797 : 25-05-2019, 08:58:20 »
...
« Viimeksi muokattu: 25-05-2019, 11:34:55 kirjoittanut Pappis »

Poissa mistral

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 2183
Vs: Vapaata ihmettelyä
« Vastaus #798 : 14-11-2019, 21:33:01 »
Yle:

Mullistava löydös: lasi voi olla lujempaa kuin teräs – suomalaisvetoisen tutkijaryhmän tulos julkaistiin Science-lehdessä

Miksi lasi on niin haurasta? Mitä jos lasi ei menisikään kovasta iskusta säröille vaan siihen tulisi korkeintaan pieni lommo niin kuin metalliin?

Näihin kysymyksiin etsii vastauksia tutkijatohtori Erkka Frankberg, joka sanoo olevansa ennen kaikkea ongelmanratkaisija. Frankbergin johtama kansainvälinen tutkijaryhmä on onnistunut tekemään lasia, joka voi venyä ja painua kasaan huoneenlämpöisenä menemättä rikki.

Aikaisemmin ei ole kyetty osoittamaan, että lasi voi käyttäytyä metallin tavoin. Tutkijoiden havainto lasin venyvyydestä on sen verran mullistava, että tulos on julkaistu arvostetussa Science-tiedelehdessä.

Alumiinioksidista valmistettu lasi on tavallista lasia kymmeniä kertoja lujempaa ja vielä terästäkin monin verroin lujempaa. Materiaalin raaka-aineita on planeetallamme runsaasti ja käyttömahdollisuuksia rajattomasti.
https://yle.fi/uutiset/3-11068336


Tuollainen lasi on todellinen innovaatio, yllättävää että nyt kun ollaan liki 2020 vuosiluvulla, vielä tehdään noin merkittävä löytö, tarkoitan onhan alumiinioksidi ikivanha materiaali. Luulisi lasin olevan halvempaa kuin hiilikuidun joten lasikuitutuotteet kevenee tulevaisuudessa?