V407 CYGNI PURKAUTUU

Aloittaja Mika Luostarinen, 12.03.2010, 18:27:33

« edellinen - seuraava »

Mika Luostarinen

Lainaus käyttäjältä: Mika Luostarinen - 16.03.2010, 22:33:37
Jännitys tiivistyy :)


Viimeisin AAVSOn ilmoitus (15.3.2010):

http://www.aavso.org/publications/alerts/alert419.shtml

...

Aina vaan paranee !

http://www.aavso.org/news/v407_cyg.shtml

Tässä tähtijärjestelmässä olevan valkoisen kääpiön epäillään purkautuneen klassisena novana. Lisäksi V407 Cygnin epäillään hetkellisesti tuottaneen myös gamma säteitä. Jos tämä pitää paikkansa niin kyseessä on ensimmäinen kerta kun symbioottisen tähden tiedetään tuottaneet gamma säteitä.

Tässä on erinomainen tilaisuus kaikille havaita tätä tieteellisesti tärkeää kohdetta. Havaintoja kaivataan ja toivotaan siis että taivaat pysyisivät pilvettöminä lähi viikkoina.

http://www.astronomerstelegram.org/?read=2487

http://fi.wikipedia.org/wiki/Gammasäde

http://www.aavso.org/pipermail/aavso-discussion/2010-March/016167.html


t.
-Mika Luostarinen

marvin

Lainaus käyttäjältä: Mika Luostarinen - 22.03.2010, 02:19:09
Aina vaan paranee !

http://www.aavso.org/news/v407_cyg.shtml

Tässä tähtijärjestelmässä olevan valkoisen kääpiön epäillään purkautuneen klassisena novana. Lisäksi V407 Cygnin epäillään hetkellisesti tuottaneen myös gamma säteitä. Jos tämä pitää paikkansa niin kyseessä on ensimmäinen kerta kun symbioottisen tähden tiedetään tuottaneet gamma säteitä.

Tässä on erinomainen tilaisuus kaikille havaita tätä tieteellisesti tärkeää kohdetta. Havaintoja kaivataan ja toivotaan siis että taivaat pysyisivät pilvettöminä lähi viikkoina.

http://www.astronomerstelegram.org/?read=2487

http://fi.wikipedia.org/wiki/Gammasäde

http://www.aavso.org/pipermail/aavso-discussion/2010-March/016167.html


t.
-Mika Luostarinen

Miten kaukana tuo valkoinen kääpiö on ja onko sen massa lähellä chandrasekharin rajaa, eli 1.4 auringon massaa??? Ei meinaa tietoa löytyä millään, ja arvaatte varmaan, miksi moinen tieto kiinnostaa :)

Timo Kantola

Lainaus käyttäjältä: marvin - 22.03.2010, 14:01:44
Miten kaukana tuo valkoinen kääpiö on ja onko sen massa lähellä chandrasekharin rajaa, eli 1.4 auringon massaa??? Ei meinaa tietoa löytyä millään, ja arvaatte varmaan, miksi moinen tieto kiinnostaa :)

En jaksanu lukea , mutta tossa on pari sivua, oisko siellä..:
http://articles.adsabs.harvard.edu//full/1990MmSAI..61...91M/0000091.000.html

http://articles.adsabs.harvard.edu//full/1990MNRAS.242..653M/0000653.000.html
Timo Kantola

marvin

Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 22.03.2010, 16:02:21
En jaksanu lukea , mutta tossa on pari sivua, oisko siellä..:
http://articles.adsabs.harvard.edu//full/1990MmSAI..61...91M/0000091.000.html

http://articles.adsabs.harvard.edu//full/1990MNRAS.242..653M/0000653.000.html

Etäisyys selvisi alemman linkin takaa, eli turvalliset 2.7 kiloparsekia, mutta massa ei taida olla tutkijoillakaan tiedossa...
Periaatteessahan se valkoinen kääpiö voi siis jopa räjähtää tyypin Ia supernovana, mikäli sen massa on lähellä kriittistä chandran massaa...

Timo Kantola

#19
Aika suoraa viivaa tältä aamulta. Piti taittaa jalustalta melkeen niskat nurin että ylti tuonne koiliseen..
V407 Cyg on tuossa punasellaviivalla.


EDIT: jäi mainitsematta että on kuvattu Jhonsson-V filtterinläpi.
Timo Kantola

Mika Luostarinen

Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 23.03.2010, 06:32:17
Aika suoraa viivaa tältä aamulta. Piti taittaa jalustalta melkeen niskat nurin että ylti tuonne koiliseen..
V407 Cyg on tuossa punasellaviivalla.


EDIT: jäi mainitsematta että on kuvattu Jhonsson-V filtterinläpi.


Sain itsekin aikasarjaa aikaiseksi aamuyöstä. 

Redusoin kuvat tänään ja katsotaan tuleeko tästäkin suoraa viivaa :)


-Mika Luostarinen


Timo Kantola

Lainaus käyttäjältä: Mika Luostarinen - 23.03.2010, 21:18:15

Sain itsekin aikasarjaa aikaiseksi aamuyöstä. 

Redusoin kuvat tänään ja katsotaan tuleeko tästäkin suoraa viivaa :)

Hienoa!

Laitatko mukaan kuvan kohteesta, niin voin varmistaa tuliko aamusella  mitattua edes oikeeta kohdetta .
Timo Kantola

Mika Luostarinen

Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 23.03.2010, 22:44:17
Hienoa!

Laitatko mukaan kuvan kohteesta, niin voin varmistaa tuliko aamusella  mitattua edes oikeeta kohdetta .


Sain käyrän aikaiseksi:



Niin, tässä nyt on vähän outoa se, että omassa käyrässäni kohde kirkastuu!

Tuo on siis unfiltered-käyrä. En saa sitä V-filtteriä kiinni kameraani kun on mekaaninen ongelma sen kanssa.

Kuvat: 10 sec valotukset, 4 per minuutti, binning 2x2, kamera -10C astetta, seurantakuvat 0.5 sec per frame. Kaukoputkena Meade 10 tuuman SCT jossa nyt f6.3 focal reduceri. Kamera sama vanha SBIG ST-8 XME.

Valokäyrässä jossa aikaresoluutio on hienojakoisempi näkyy hauskoja kuoppia ja nousuja.

-Mika Luostarinen

Timo Kantola

#23
Lainaus käyttäjältä: Mika Luostarinen - 23.03.2010, 23:00:28
Niin, tässä nyt on vähän outoa se, että omassa käyrässäni kohde kirkastuu!

Tuo on siis unfiltered-käyrä. En saa sitä V-filtteriä kiinni kameraani kun on mekaaninen ongelma sen kanssa.


AAVSO:n käyrissä näyttää B ja V kanavilla olleen himmenemään viimesen 10 vrk ajan , jos kamerasi on ilman IR-cuttia, niin minulla olisi kirkkauskäyttäytymiseen  ajopuuteoria :
Tähdessä on tapahtunut pinnalla voimakas fuusio ketjureaktio, joka on puhaltanut osan ulkokuorista tähtienväliseen avaruuteen,laajeneva ulospuhallettu kaasupallo jäähtyy eli himmenee lyhyillä aallonpituuksilla ja kirkastuu pitemmillä - IR aallonpituuksilla ?

EDIT: Tässä viellä kuva kohteesta .. Näkökenttä noin 1.2 astetta.

Timo Kantola

Mika Luostarinen

Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 23.03.2010, 23:26:40
AAVSO:n käyrissä näyttää B ja V kanavilla olleen himmenemään viimesen 10 vrk ajan , jos kamerasi on ilman IR-cuttia, niin minulla olisi kirkkauskäyttäytymiseen  ajopuuteoria :
Tähdessä on tapahtunut pinnalla voimakas fuusio ketjureaktio, joka on puhaltanut osan ulkokuorista tähtienväliseen avaruuteen,laajeneva ulospuhallettu kaasupallo jäähtyy eli himmenee lyhyillä aallonpituuksilla ja kirkastuu pitemmillä - IR aallonpituuksilla ?

EDIT: Tässä viellä kuva kohteesta .. Näkökenttä noin 1.2 astetta.



Tässä oma kuvani alueesta. Teen nyt niin, että redusoin kuvat vielä uudelleen ja katsotaan tapahtuuko mitään muutosta mihinkään suuntaan.



-Mika Luostarinen

marvin

Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 23.03.2010, 23:26:40
AAVSO:n käyrissä näyttää B ja V kanavilla olleen himmenemään viimesen 10 vrk ajan , jos kamerasi on ilman IR-cuttia, niin minulla olisi kirkkauskäyttäytymiseen  ajopuuteoria :
Tähdessä on tapahtunut pinnalla voimakas fuusio ketjureaktio, joka on puhaltanut osan ulkokuorista tähtienväliseen avaruuteen,laajeneva ulospuhallettu kaasupallo jäähtyy eli himmenee lyhyillä aallonpituuksilla ja kirkastuu pitemmillä - IR aallonpituuksilla ?

EDIT: Tässä viellä kuva kohteesta .. Näkökenttä noin 1.2 astetta.


Olisiko kuitenkin niin, että laajeneva kaasu jäähtyy kaikilla aallonpituuksilla? Näin muistelisin Wienin laissa kerrottavan mustan kappaleen säteilystä...

Timo Kantola

Jep, säteilyn huippu vaan siirtyy jäähtyessä kuumasta viileään.
Timo Kantola

Mika Luostarinen

Lainaus käyttäjältä: Mika Luostarinen - 25.03.2010, 05:01:39
Tässä oma kuvani alueesta. Teen nyt niin, että redusoin kuvat vielä uudelleen ja katsotaan tapahtuuko mitään muutosta mihinkään suuntaan.

SNIP...

-Mika Luostarinen


Tähän hetkeksi palatakseni... olen nyt redusoinut kuvasarjan uudestaan ja ottanut mm uudet darkitkin. Vahdoin myös vertailutähteä Maxim DL softassa. Tulos on kutakuinkin sama, eli käppyrässä näkyy loiva kirkastuminen. Sarja oli siis unfiltered.

Tässä nyt ihmetyttää se, että voiko tämä tosiaan johtua siitä, että kohde on aikasarjan aikana noussut itätaivaalla aika jyrkässä kulmassa ylöspäin ja oheneva ilmamassa on aiheuttanut tässä jotenkni näennäisen kirkastumisen.

En ole tätä sarjaa lähettänyt AAVSOon.

-Mika Luostarinen


Lauri Kangas

Eikö suhteellisen fotometrian ideana juuri ole, että sen vieressä olevan vertailutähden ansiosta tällainen ilmamassan väheneminen ei paljon vaikuttaisi? Vai tarkoitatko että ilmamassa jotenkin muuttaisi tähden spektriä sinisemmäksi kohteen noustessa, ja se jotenkin sitten ilmenisi juuri filtteröimättömässä kuvassa?

oksanen

Ilmakehä suodattaa enemmän sinistä kuin punaista valoa, joten jos muuttuja ja vertailutähti ovat eri värisiä (useimmiten), niin niiden suhteellinen kirkkaus muuttuu. Siksi suositellaan käytettäväksi fotometrisia suotimia myös suhteellisessa fotometriassa. Lisäksi olisi hyvä raportoida myös tuo ilmamassan suuruus (airmass) jolloin ilmakehän aiheuttama virhe voidaan korjata käsittelyvaiheessa.

arto