Harrastuksen esittely "ulkopuolisille"

[J-P]

Hei,

olen jo pitempään miettinyt, että tämä upea harrastus, joka meitä yhdistää, voisi kiinnotaa muitakin.
Asiaan vihkiytymättömät törmäävät astroaiheisiin lähinnä sattumalta.

Aloitin Tiede lehden keskustelupalstalla juttusarjan, jossa julkaisen jonkun kuvan ja siihen
liittyvän tekstiosan. Katsotaan millaisen palautteen se saa aikaan ja kannattaako sitä jatkaa.
Otsikkona on "Astrokuvia Suomesta"
Ketju löytyy täältä:
http://www.tiede.fi/keskustelut/tahtitiede-ja-avaruus-f6/astrokuvausta-suomesta-t43923.html

J-P

[einari]

Hyvä että sinnekin tulee vähän parempaakin sisältöö (jotain muutakin kuin moonhoax-juttuja tai 'kyökkikosmologiaa').

[J-P]

Hei,

Arvelutti hiukan koko idea, juuri noiden mainitemiesi juttujen vuoksi, mutten keksinyt parempaakaan foorumia.
Noita hörhöjuttuja tuntuu siellä viljelevän vain ihan muutama häirikkö tosin.

Katsotaan nyt, julkaisen aluksi muutaman jutun sarjan ja päätän sitten jatkosta.

J-P

[Eero Koivula]

Tämä hienon harrastuksen esittely "ulkopuolisille" on ollut minullakin mielessä.

Työpaikallani kaikki tietävät harrastuksestani ja aika ajoin tähtiasioista syntyy aitoja keskustelujakin.

Vuosi siten paikallisella yläasteella oli valinnaisaineiden joukossa myös tähtitieteen kurssi. Kurssia ei perustettu koska tyttäreni jäi ainoaksi kurssille ilmottautuneeksi. Kisa eri valinnaiskurssien välillä on kova ja tietenkin "mainostus" vaikuttaa. Taisi syventävä englanti olla yksi
suosikeista koska silloisen huhun mukaan kurssilla katseltaisiin Simpsoneita - tosin ilman tekstitystä. Mahtaisiko moinen vaikuttaa valintaan.

Asiasta suivaantuneena ja jotain tehdäkseni (olihan tähtitieteen vuosi) otin yhteyttä koululle ja tarjouduin pitämään esityksen tähtitieteestä mikäli sopiva ajankohta löytyisi. Suhtatuminen tarjoukseen oli hyvin myönteinen, niinpä loppukeväästä kävin pitämässä oppituntimittaisia esittelyitä tähtitieteestä yhden aamupäivän ajan, yhteensä vajaalle sadalle oppilaalle.
Työnantajakin oli sopivasti järjestänyt ylimääräistä "vapaata" ko. ajankohdalle.

Rohkaistuneena kevätpuolen kokemuksesta kävin syyspuolella myös paikallisella ala-asteella pitämässä vastaavan tilaisuuden.

Vastaanotto kummassakin tapauksessa oli siis positiivista ja opettajakunnaltakin löytyi kiinnostusta asiaan.
Huomionarvoinen seikka oli myös se että ala-asteen oppilaat esittivät runsaammin ja parempia kysymyksiä kuin ylä-asteen oppilaat.

Esityksen kasaaminen oli kuitenkin kaikkein haastavin osuus. Runkoja ei tallaiselle taida löytyä mistään.
Omanikin kasasin eri osa-alueilta miettien mikä olisi sopivaa eikä liian syvällistä.
 
Löytyyköhän muilta kokemuksia tämänkaltaisesta esittelytoiminnasta "ulkopuolisille" tai pienimuotoisesta yhteistyöstä koulujen kanssa.

Nuorista kasvaa lopulta harrastuksen ymmärtäjiä, ehkä harrastajia ja kukaties jokunen ammattilainenkin.

- eero

[J-P]

Hei!

Nyt on jo aika monta juttua tullut julkaistua Tiede lehden keskusteluryhmässä.
Käykää vilkaisemassa, http://www.tiede.fi/keskustelut/tahtitiede-ja-avaruus-f6/astrokuvausta-suomesta-t43923.html ,
nämä saattavat kiinnostaa porukkaa täälläkin.
Jos tulee mieleen kysymyksiä, ehdotuksia tai kritisoitavaa, niin reksiteröitykää ko. palstalle ja komentoikaa.
Toki voi kommentoida täälläkin.

J-P

[Ari Haavisto]

Olin työpaikan koulutuksessa eteläisessä Ruotsissa, eräässä kartanolinnassa meren rannalla tässä viikolla. Ensimmäisessä ryhmätyötehtävässä piti kuvailla jokin oma kulttuurielämys ja siinä miettiessäni katseeni osui neuvotteluhuoneen nimikylttiin: "Meeting room Tycho Brahe". Voisiko olla?, mietin. Katsoin ikkunasta ulos myrskyävälle merelle ja siellä näkyi saari. Samassa tuli minun vuoroni ja aloin kuvailla, että elän juuri nyt kulttuurielämystä jos tuo saari tuolla ikkunan takana todellakin on Hven ja olihan se! Tycho Brahen observatorion saari.




Tämä ja muuta kautta työpaikalla ilmitullut harrastukseni on johtanut siihen, että useat työkaverit ovat kyselleet mm. "mikä on se kirkas tähti iltataivaalla?" Ja kun siihen on ollut heti näyttää itseotettuja Jupiter- kuvia, on nyt ensimmäinen tähtinäytäntö sovittu  työkaverille ja etenkin tämän tähdistä kiinnostuneelle pojalle.

[Timo Kuhmonen]

Itse olen kantanut työpaikan kahvioon omia, lukemiani Tähdet ja Avaruus lehtiä. Muutamilta tyypiltä silloin tulee vastaavia kysymyksiä, mitä Ari edellä mainitsi.

Pari kertaa on minulla ollut työpaikalla osittaisen auringonpimennyksen aikana havaintovälineet mukana, pala tarpeeksi tumma hitsaajanlasia. Se kulkee kätevästi taskussa mukana ja on samalla helppo kertoa / esitellä harrastetta muille.

Toisaalta harrastuksen esittelystä voi tulla kulujakin. Jos työpaikan kahviossa "erehtyy" sanomaan että osti jotakin isompaa kaukoputkivermettä, niin joutuu sanattoman sopimuksen mukaisesti tarjoamaan koko osastolle hankinnan kunniaksi pullat   Hiirillä on kova nälkä.

[hemmmo]

Ehkä tätä otsikkoa tämä aihe hieman sivuaa. Löysin tässä sattumalta todella hyvän tavan esitellä tähtitaivasta ulkopuolisile. Jokainen varmaan, joka on esitellyt tähtitaivaan kohteita ulkopuolisille on törmännyt ongelmaan, että todella vaikea näyttää taivaalta juuri se tähti tai kohde mihin haluaa taivasta tuntemattoman ihmisen katsoa. "se on tuo tuossa" *osoittaa sormella*. Ja parhaillaan saa opastettavan henkilön katsomaan 10 asteen tarkkuudella oikeaan suuntaan. Itse löysin tähän ongelmaan ratkaisun sattumalta.

Tilasin siis tuossa pari viikkoa sitten Hongkongista tuollaisen 200 milliwattisen green laserin. Eli tuo 200 milliwatin laser tarkoittaa käytännössä sitä, että laser säteen pitäisi näkyä jotenkuten jopa ihan päivänvalossa. Tosin omassa se ei ihan päivänvalossa näy, kun lienee todellisuudessa  50-100 mw tehoinen. Mutta joka tapauksessa säde näkyy pimeässä melko selkeästi. Tuossa kun perjantai-illan kunniaksi otettiin kavereiden kanssa  kaljaa ja lähdin heidän seuraksi tupakille pihalle. Siinä pihalla testailtiin kuinka hyvin tuo laser toimii ja keksin sitten alkaa selittään kavereilleni tähtitaivaasta. Siinä vaiheessa tuli ahaa-elämys, kun keksin alkaa kertomaan tähdistä kavereilleni.  Eipä ole ikinä ollut näin helppoa näyttää jotain tiettyä tähteä taivaalta. Sen kun vain suuntasi lasersäteen tähteä kohti ja kertoi "toi on deneb, se tais olla joku 70000x aurinkoa kirkkaampi...." Sillä oli siis todella helppo näyttää mitä tähteä taivaalla tarkoitti. Ja vähän sivussa olleet kaveritkin tuntuivat näkevän mihin se oli suunnattu.

Pitänee kyllä vielä testailla paremmalla ilmalla uudemman kerran, että onko se säde myös silloin yhtä selkeä. Nyt tosiaan seeing oli aika järkyttävän huono ja lähinnä kirkkaimmat  tähdet näkyivät taivaalta. Ja tuohan siis tarkoittaa, että ilman läpinäkyvyys on huono -> laser siroaa enemmän ilmasta ja säde on helpompi havaita.
Suosittelen ainakin tämän kokemuksen pohjalta muillekin tuollaista laseria apuvälineeksi, mikäli usein esittelee taivaan kohteita maallikoille. Ja itse asiassa on muuten muutenkin todella kiva lelu ;) Kiva poltella mustiin muovipusseihin reikiä tuolla ;)

Ja sen verran vinkkinä, että noita lasereita on useampaa väriä, niin ilmeisesti juuri tuo vihreä laserin säde näkyy kaikista selvimmin ilmassa. Tosin sen verran pitää varoittaa, että en ole ihan varma onko kyseinen kapistus laillinen Suomessa. Noissa saattaa olla jonkin näköinen tehorajoitus. En tiedä kyllä tuosta sen tarkemmin ja itselle tuli ihan suoraan lähipostiin paketti.  Ja jos joku innostui ajatuksesta, niin itse tilasin dealextremestä ja hintaa taisi olla joku 28 taalaa.


Edit: täällähän näköjään olikin jo ketju aiheesta :) No samapa tuo. Tulipahan omatkin kokemukset kirjoitettua innostuksen puuskassa :D

[Kaizu]

Varmistukseksi että asia ei jää epäselväksi.

Vihreää, pienitehoista laseria oidaan käyttää osoittimena tähtinäytännöissä. Säde siroaa ilmasta niin että se näkyy takaa päin kohtuu hyvin.

Isotehoiset laserit, kuten edellä mainittu, eivät ole sallittuja tuollaisessa tarkoituksessa. Niillä on jo Suomessakin aiheutettu vahinkoa ja ensimmäiset
tuomiotkin on jo jaettu.

Kaizu

[pappa]

Minä olen vetänyt takavuosina lastenleireillä avaruus aiheisia kerhoja ja siellä on mm. opeteltu kaukoputken tasapainotus ja retaskensio/deklinaatio sekä suuntaaminen, katseltu aurinkoa sillä ainoalla oikealla perustavalla eli astrosolarkalvon kanssa ilman ja kaukoputken kera, kuu aiheisia juttuja, perustähdet jne.

9-13 vuotiaat ovat kaikkein otollisimpia oppilaita, aikuisilta tulee enemmän kommentiia, tuolla moiskassa (Moision mielisairaala Mikkelissä) niitä mietiskelijöitä on ennestään. Joillekkin nuorille on jäänyt kiinnostus, toisille ei. Ovatpa jotkut vanhemmat kyselleet leirien jälkeen kaukoputken osto neuvoja kun katselu hammasta on alkanut kutittaa.

Kun olen ollut kansalaisopiston tuntiopettaja, olen tarjonnut kursseja sinnekkin, osallistujia vaan ei ole tullut tarpeeksi jotta kurssi voisi alkaa. Kursseilla pää paino on esitetty aina enemmän harrastukseen ohjaavaksi, kun miksikään viralliseksi tähtikurssiksi.