Visuaalihavaitsemisesta yms.

[Munkki]

Taas yksi linkkivinkki:

http://www.fortunecity.com/roswell/borley/49/visual.htm

Tuolla on taas yksi taulukko putkien teoreettisista kyvyistä. Taitaapi olla samat luvut ja todennäköisyydet kuin Riston Syvä Taivas kirjassa.

Ikävää, että meitin hienot keskustelut näistä aiheista hävisivät edellisen foorumin kaatumisen myötä...

[Reijo Teränen]

Eilen kun tuntui että on hyvä ilma, ajattelin katsella rapusumua,en ole mokomaa koskaan havainnut vaikka putki on ollut monta vuotta. Laitoin  25mm okun putkeen ja kiertelin tähteä jonka lähellä sen pitäisi olla ,ei mitään näkynyt, vaihdoin 20mm okuun, ei mitään vieläkään,sitten näin mielestäni jonkun läikän,keskitin sen okun keskelle ja vaihdoin 10mm , ja siellä se oli hyvin heikkona ja pienenä mutta selkeästi näin muodon, ei muuta kun piirtelemään .Pari tuntia siinä meni mutta olin lopputulokseen suht tyytyväinen. En käyttänyt barlowia koska siinä oli jotain likaa linsseissä enkä ehtinyt puhdistelemaan.  Seeing oli hirveän huono ,valosaastetta kaopunkissa aika paljon ja kova tuuli ainakin 14 m/s pakkasta 10 astetta,lopulta oli näpit jäässä .Mutta ihan hyvä parituntinen.  :)

[Reijo Teränen]

Eilen oli hyvä ilma,vaikka vähän tuulinen,katselin kassiopeijan caph täden yläpuolella olevia pieniä tähtijoukkoja.BE58 oli eroittamiskyvyn rajalla, erittäin himmeitä tähtiä , näin noin 15 tähteä mutta en ole varma olinko oikeassa kohteessa.NGC 7790 näkyi hyvin ,ei kovin laaja joukko ehkä 15 -20 tähteä,160 suurennuksella. samassa jonossa oli useita avoimia joukkoja,tunnistin joka tapauksessa King 12 pitkänomainen tähtijoukko ,aika kaunis  jonka keskustassa kirkas tähti , ehkä kaksoistähti , länteenpäin himmeitä tähtiä. Suuri suurennus teki taivaan sumuiseksi . Kulutin aikaa kolmisen tuntia, täytyy selvittää mitä ne muut kohteet olivat joita en tunnistanut . Kuu vähän haittasi hommia  :)

[Reijo Teränen]

Eilen katselin taas taivasta,tälläkertaa NGC 2169 eli kolmeseiska joukko. Se löytyy 7ori ja 6ori väliviivasta hiukan etelään, joukko erottuu kahteen ryhmään joissa molemmissa on kirkkaita tähtiä, selvästi saa käsityksen kolmosesta ja seiskasta ,kymmenestä kirkkaimasta tähdestä muodostuu kolmeseiska. Kaikkiaan siinä oli noin 25 selvästi näkyvää tähteä.Joukkossa on myös kaksoistähti Struve 848 joka näkyi hyvin, kirkkaampi on hiukan sinertävä ja kumppani on valkoinen . Ajoittaiset pilvet häiritsivät hieman ,joutui välillä odottelemaan . kolmeseiska näkyy kiikarillakin hyvällä ilmalla . :)

[Reijo Teränen]

 Viime yönä olin tutkimassa avoimia tähtijoukkoja cassiopeijan lähistöllä M52 ja M 103 . Kuu vähän häiritsi  mutta muuten oli hyvä ilma, Kun jatkaa cassiopeijan Alfa ja Beeta tähtien linjaa koiliseen löytyy 4 cas tähti ja sen eteläpuolelta  sitten  M52 ,ehkä asteen verran etelään.
Käytin 20 ja 12 celestronia  katseluun,kaunis kohde ,aika tiivis ,itäpuolella  oli muutama kirkas tähti ja kohteen keskustassa joitakin tähtiä aika tiivisti yhdessä . Ihan hieno kohde katsella ,aika pieni kuitenkin ehkä satakunta tähteä.                                                                                                                                                                                            Toinen havainto oli M103 ,erittäin kaunis avoin joukko ja helppo löytää, joukko on ruchbah tähden luoteis puolella aika liki  mainittua tähteä ,joukko vaikutti jotenkin kolmion muotoiselta ja kirkkaita tähtiä oli lahellä kärkiä keskellä oli muutamia himmeämpiä tahtiä ja jonkinlaista sumua.Molemmat kohteet näkyvät myös kiikarilla hyvällä ilmalla . kannattaa käyttää ensin pientä suurennusta  ja kun kohde on näkyvissä sitten suurentaa vähitellen.   
Kolmas kohde  Oli M71, se on pallomainen joukko ja aika vaikea löytää vaikka se on nuolen keskellä , ainakin minä sain tiirailla sitä aika kauan ennen kuin löytyi. Siinä on satoja tähtiä ja vahva glow, ei ole oikein selvää onko se avoin - vai pallomainen joukko mutta hieno kuitenkin katsella. Pitää kuitenkin käyttää mahdollisimman suurta suurennusta tässä kohteessa .Havaintoväline  dobson 200/1200.                                                                                                                                                                 

[Pekka Moisio]

Taas yksi linkkivinkki:

http://www.fortunecity.com/roswell/borley/49/visual.htm

Tuolla on taas yksi taulukko putkien teoreettisista kyvyistä. Taitaapi olla samat luvut ja todennäköisyydet kuin Riston Syvä Taivas kirjassa.

Ikävää, että meitin hienot keskustelut näistä aiheista hävisivät edellisen foorumin kaatumisen myötä...

Kaippa tämä säie on hyvä tälle jutulle..

Mutta olin tossa tiistaina 15.9 havainnoimassa Pinsiössä. Siellä on pari ihan ok havainnointopaikkaa 15minuutin ajomatkan päässä kodistani. Näkymät ovat hyvät itään ja länteen, mutta etelä/lounas ja koillinen/pohjoinen on ainakin kostealla ja ei niin läpinäkyvällä kelillä pienoisen valosaasten peitossa.

Mutta kumminkin.

Alottelin siinä Kefeuksen/Joutsenen/Kassiopeijan avonaisilla ja kun putki oli jäähtynyt niin suuntasin sen kohti planetaarista NGC40. Kohde löytyi helposti ja oli kirkas. Niin kirkas, että lopulta oli 10" putkella suurennusta 635x ja näkymä parani, jokaisen suurennuslisäyksen mukana. Yksityiskohtia erottui kokoajan enemmän ja taustataivaan ja kohteen kontrastiero näytti silmissäni paranenvan kokoajan. Tälläkertaa unohdin piirustusvälineet kotiin, joten täytyy piirtää tämä kode joskus muulloin, mutta rengasrakennetta erottui molemmin puolin sumusta ja se näytti olevan muistaakseni itä länsisuunnassa pitkulainen reunojen sulautuessa taustataivaaseen.

Tässä kumminkin taas menin yli tämän teoreettisen putken suorituskyvyn ja näkymät vaan paranivat. Tuossa Munkin postaamassa jutussa on myös juttua tästä kontrastierosta isosta suurennuksesta. On välillä tyhmää lukea juttuja jossa ihmiset toitottavat että 200-250x on suurin suurennus mitä Suomessa voi ikinä käyttää jne jne.. Mielestäni näin ei ole. Kannattaa ainakin joskus kokeilla yli sen 250x tiettyihin kohteisiin(tuplatähdet, planetaariset, galaksit, pallomaiset esim..) siinä voi yllättyä, positiivisesti jopa :)

ps.. itseasiassa kun muistelen tarkemmin niin NGC40 saattoikin ollakkin pohjois/eteläsuunnassa pitkulainen... hemmetti.. no en muista, viisaammat korjatkaa

[Iiro Sairanen]

On välillä tyhmää lukea juttuja jossa ihmiset toitottavat että 200-250x on suurin suurennus mitä Suomessa voi ikinä käyttää jne jne.. Mielestäni näin ei ole.

Juuri näin! Tietenkin putken koko vaikuttaa kelvolliseen suurennukseen, mutta olen monesti käyttänyt menestyksekkäästi TAL-1:ssä 230x suurennusta. 12 tuuman putkella tulee käytettyä pääasiassa 214x ja 300x kelistä riippumatta. Monesti myös 430x tarjoaa parhaimman näkymän. 18 tuuman putkessa on valtaosassa havaintoja käytössä 352x tai 457x, mutta +1000x on ollut myös käyttökelponen. Nämä siis pääasiassa DS-havainnoissa, joissa keli ei käytännössä ole rajoittanut koskaan suuren suurennuksen käyttöä. Sen sijaan putken jäähtyminen havaintosessiion aluksi voi olla liian häiritsevä. Suurin osa DS-kohteista on sen verran pieniä, ettei niitä edes näe alle 200x suurennuksilla. Suuret suurennukset edellyttävät myös, että okulaari on laadukas, mielellään laajakenttäinen ja siihen tuijottelu on mukavaa. Perusplösllin läpi ei juurikaan kiinnosta revitellä.

Viime yö oli todella hyvä myös Anian suunnalla aina klo 1:50 asti kunnes pilvet tulivat. Erityisesti kiinnitin huomiota kelin kuivuuteen verrattuna edelliseen yöhön, joskin kova tuuli oli välillä jopa haitaksi. Taustataivas oli kymmenyksen edellista yötä parempi (21.1) ja läpinäkyvyys tuntui erinomaiselta. Yö hujahti H400-avonaisten kimpussa.

[Kaizu]

Voihan joku olla asettanut yläräjan käyttämilleen suurennuksille. Olen kuullut että 200x-250x suurennus tuo esiin ilmakehän eroyuskyvyn. Tuo perustunee siihen näkemykseen että silmän erotuskyky olisi kaariminuutin kokoluokkaa, jolloin ilmakehän vaikutus rajaisi erotuskyvyn 0.25...0.3 kaarisekuntiin. Toisin sanoen suurennuksen lisääminen tämän jälkeen ei tuo lisää yksityiskohtia. Mikäänhän ei estä suurentamasta niitä jo esiin tulleita yksityiskohtia mukavammaksi katsella. Jos oman silmän erotuskyky on heikompi, vaatii em. rajan saavuttaminen suurempaa suurennusta.
Hämärässä näkevän silmän reunaosan erotuskyky on huomattavasti heikompi kuin keskiosan joten on ymmärrettävää että sivusilmällä katsottaessa suurempi suurennus tuo esiin enemmän yksityiskohtia, kunhan pienempi valoisuus ei kadota niitä.

Kaizu  

[Meade-mad]

Tuon suurimman käyttökelpoisen suurennuksen yhtenä rajana on myös objektiivin halkaisija siten että okulaarista ei enää tule valoa, jos suurennusta kasvattaa rajatta.

Kun putki on riittävän suuri (>30cm) niin valoa riittää helpommin suuriinkin suurennuksiin. Omassa 30cm dobsonissa *300 on aivan mahdollinen. Sen laakerointi on kuitenkin hieman jäykähkö. Kun lepokitka pitää voittaa niin tästä seuraa että yli *200 seuranta ei ole miellyttävä.

Tuo *200 juttu tulee yleisimmin vastaan kun joissain säikeissä kysytään kuinka suuri suurennus saadaan 10cm putkella, jonka polttoväli on 1metri. Noissa putkissa on usein hutera jalusta ja karkeatoiminen tarkennuslaite -> kuvaa ei voi tarkentaa kun suurennus on suuri. Samoin tuollaiseen parin satasen putken vakio-okulaareina on joku 5mm plössl ja *3 barlow. Ei ole näkymät kovin kummoisia.

jk

[Pekka Moisio]

Joo siis multakin unohtu kertoa toi mitä Iiro tuossa selvensi, että putken koko vaikuttaa.

Silti tuo maksimisuurennus 50*apertuurin tuumat ei ole mikään yläraja sille miten näkymät okulaarissa paranevat tai vastaavasti 200-250x suurennus. Tämän olen huomannut monesti katsoessani 5.1" 10" ja 18" putkillani ja tämä on täysin tapauskohtaista.

Toiseksi, suurempi suurennus(taitaa tässä tapauksessa okulaarin lähtöpupilli olla merkittävämpi tekijä) joidenkin kohteiden osalta parantaa kontrastieron havaitsemista taustataivaan ja kohteen välillä. Samalla vaikka yksityiskohtia ei tulisi teoreettisesti lisää, on niitä helpompi havaita, koska ne ovat suurempina esillä ja kontrastieron havainnointi on helpompaa.

[Timpe]

Lähtöpupillin koosta sen verran, että yleensä ei kannattaisi mennä selvästi alle 0,5mm kokoisen lähtöpupillin antamiin suurennuksiin. Tämä siksi, että silmän ominaisuudet alkavat loppumaan kesken (kirjoittelin perusteluja tänne). Kaava kunkin putken "teoreettiselle" maksimisuurennukselle löytyy tästä näin:

    (optiikan halkaisija) / (lähtöpupillin minimikoko) = (maksimisuurennus)
     esim. 200mm / 0,5mm = 400x

Voi sitä toki ylittää tämän(kin) rajan, mutta hiukan kohteesta riippuen uusien yksityiskohtien erottumisesta ei liene enää täyttä varmuutta. 

[Reijo Teränen]

  olin viime yönä katselemassa  avonaisia joukkoja,tässä eräs parhaista vaikutelmista . Kokeilin myös suurennuksia. 240x suurennus paljasti pohjantähden kaverin mutta suuremmasta suurennuksesta ei juurikaan ollut hyötyä , kuva muuttui sumuiseksi ja valovoima heikkeni. Sensijaa M71 kohdalla kuva parani  suuremmalla surennuksella joskin näkökenttä pieneni .kyllä tuo 240x tuntuisi olevan minun SW200  putkella siinä rajoilla.

[Meade-mad]

...Kaava kunkin putken "teoreettiselle" maksimisuurennukselle löytyy tästä näin:

    (optiikan halkaisija) / (lähtöpupillin minimikoko) = (maksimisuurennus)
     esim. 200mm / 0,5mm = 400x

Jep. Tuo on todettu monilla värkeillä.
Kaavakin on helppo sieventää muotoon 2*halkaisija millimetreinä on max suurennus.
Eli pikkuputkilla *200 raja alkaa olla maksimi monien syiden takia.

Samalla kun tuosta pupillista lähdetaan niin tullaan tulokseen että lisäapertuuri kannattaa.

Itse pidän raahattavan kotiputken jonkinlaisena max kokona 300mm halkaisijaa. Sen kokoluokan putken hiluja voi vielä jotenkin liikutella eikä kyllästymistä tule heti. Siinä myös suurennusvara riittää ja rajoittavaksi tekijäksi tuleekin jalusta, seuranta (kotitekoinen dobson...) ja keli.
jk

[Pekka Moisio]

olin viime yönä katselemassa  avonaisia joukkoja,tässä eräs parhaista vaikutelmista . Kokeilin myös suurennuksia. 240x suurennus paljasti pohjantähden kaverin mutta suuremmasta suurennuksesta ei juurikaan ollut hyötyä , kuva muuttui sumuiseksi ja valovoima heikkeni. Sensijaa M71 kohdalla kuva parani  suuremmalla surennuksella joskin näkökenttä pieneni .kyllä tuo 240x tuntuisi olevan minun SW200  putkella siinä rajoilla.

Eilen tuossa katsastin kollimointia ja tuli mieleen tänä pohjantähden kumppani. Se näkyi omalla 10" putkella 40x suurennuksella, joka on pienin mitä mun okulaareilla siihen saa. Olisi näkynyt aivan varmasti pienemmälläkin suurennuksella. Jos oikeasti tarvit 240x että erotat sen pienen kumppanitähden niin silloin on kollimoinnissa, optiikassa, jäähtymisissä tai seeingissä vikaa. Mulla on kyllä erittäin laadukkaat peilit mun putkessa ja okulaarina Televue Nagler, mutta ei ne nyt NIIN paljoa voi vaikutaa.

[Reijo Teränen]

Olisi se näkynyt pienemmälläkin suurennuksella , mutta katselin vaan noilla isoilla  kun siitä oli juttua täällä.