Tammikuu 2010

[kirka_]

tänään kävin napsaisemassa toisen kuukuvani ikinä tai parikin sellaista

ulkona -21 astetta ja ok keli

kameran focusoinnin kanssa kyllä harjoittelemista vielä mutta tästä se lähtee.

tässä satoa illalta:

[Ari Haavisto]

Illan satoa kahdeksan kieppeiltä, vaihteeksi -22C. Ensin Gassendi osui järkkärin kennolle, sitten Schiller varjoineen. Yritin sateenkaarten lahtea, mutta ei vaan seeing rauhoittunut sitten millään eikä tahtonut fokusointikaan osua. Kuitenkin samaan ruutuun tarttui J Herschel ja siellä joku kumma varjokuviosuttu jonka merkkasin kuvaan nuolella. Onkos nuo nyt niitä Herschelin pimeänsäteitä? Harmi kun juuri nuo jäi niin erityisen suttuisiksi.

[JussiR]

Päivällä sattui näin hurjan näkoinen tilanne.

[Timo Kantola]

J Herschel ja siellä joku kumma varjokuviosuttu jonka merkkasin kuvaan nuolella. Onkos nuo nyt niitä Herschelin pimeänsäteitä? Harmi kun juuri nuo jäi niin erityisen suttuisiksi.

Taitaa olla ihan varjoja vaan, tässä samalta illalta klo 19:18

[Ari Haavisto]

Kuvasta päätellen kävit sitten vartavasten ihan paikanpäällä katsomassa? Upea kuva!
Näinhän ne Marsin kanavatkin kait saivat alkunsa ja pysyivät hengissä aikanaan.

[TT]

Tässä tämän illan räpsäys.



Ja liitteenä vielä kuun vaiheista tekemäni sarja joka alkaa 19 päivästä.

En ole koskaan nähnyt näin huonoa seeingiä kuin tänään on. Kuunpinta väreili vimmatusti, kuten kuvasta näkyy. Ei taida tulla marsin kuvaamisesta mitään, kun eilenkään en saanut edes visuaalisesti napalakkia näkyviin, ja nyt on vielä huonompi keli kuin eilen. Harmittavaa kun se olisi tänään lähimmillään maata.

[Timo Kantola]

Kuvasta päätellen kävit sitten vartavasten ihan paikanpäällä katsomassa? Upea kuva!

Kiitos - olishan se kiva käydä 
Tässä viellä Gassendi samalta 26.1. illallta klo 18:55. Olen monta vuotta yrittänyt saada Gassendista kunnon kuvaa, mutta kelit ei ole ollut suosiollisia. Nyt kun kelit oli kohdallaan niin tais kuvankäsittelyssä  vähän unsharpmask karata käsistä - mutta menköön.

[Timi]

Mikähän putki ja suurennos on käytössäsi kun näyttää tuo kuu tulevan lähes päälle?

[Timpe]

Mikähän putki ja suurennos on käytössäsi kun näyttää tuo kuu tulevan lähes päälle?

Kaimalla on tällainen itse tehty Newton-putki ja rutkasti omaa osaamista+tietotaitoa tuon välineistön käyttöön
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=4374.msg39907#msg39907

[Timo Kantola]

Kiitos - kiitos !
Tässä Rima Delisle ( uoma kuvan keskustan Delisle kraaterista klo 2 suuntaan ) jota olen jonkun vuoden "metsästänyt" Nyt se oli hyvin näkösällä. VMA antaa uomalle stategisiksi mitoiksi 50km x 0.5km - olettaisin noiden mittojen koskevan koko uoman mittaa, Koko uoma on ikään kuin sirpin mallinen - "kahva" on paksu ja näkyy hyvin kuvassa, sen sijaan " terä" on juuri ja juuri hämärästi erotettavissa , tämän "terän" olettaisin olevan sen 500m leveän uoman. Niin ja VMA antaa muodostelmalle "rille", mikähän sen suomenkielinen vastine on - rilli?




Löysinkin hyvän kuvan Apollo 15 kuvaamana ko. kohteesta - siinä näkyy koko hoito.
http://www.lpod.org/coppermine/albums/userpics/Rima-Delisle_AS15-M-2187_LTVT.JPG

[jmantyla]

Harjoittelin tarkennusta -27 pakkasessa Kuun avulla. Sattui kuvaan LeVerrier:

Hätäisesti pinottu oudolla AviStack -ohjelmalla 10 kuvasta.
LeVerrier on oikeassa alanurkassa, sen vasemmalla puolella Helicon. Iso alue keskellä on Sinus Iridum.
Täytyy tutustua lähemmin tähän AviStack-ohjelmaan. Sitä kehuttiin uudessa S&T-lehdessä, mutta onpa vaikeakäyttöinen ohjelma.
Löytyy osoitteesta http://www.avistack.de/

Jorma M.
Kangasala

[einari]

Niin ja VMA antaa muodostelmalle "rille", mikähän sen suomenkielinen vastine on - rilli?

Olisko uurre ?:
http://en.wikipedia.org/wiki/Rille

Aika hienoa kyllä jos 500 metrin levyisen kohteen saa Kuusta bongattua.

[Mare Nectaris]

Hätäisesti pinottu oudolla AviStack -ohjelmalla 10 kuvasta.
Täytyy tutustua lähemmin tähän AviStack-ohjelmaan. Sitä kehuttiin uudessa S&T-lehdessä, mutta onpa vaikeakäyttöinen ohjelma.
Löytyy osoitteesta http://www.avistack.de/

Jorma M.
Kangasala

Tässä AviStack -ohjelman pikaopastusta marraskuulta 2008 (tehty 1. versioon, mutta perusperiaate säilynyt).

Ohjelman vahvuus on helppo kohdistus ja referenssipisteiden erittäin suuri määrä. Kun Michael Theusner julkisti ohjelmansa marraskuussa 2008, Registax 5 ei ollut vielä valmis. Siksi vertailukuvat on tehty Registax 4:llä. Versiota 5 en ole edes käyttänyt, koska AviStack on niin paljon helpompi käyttää. Vaikea siis sanoa, kummalla parempi tulos tulisi.

[einari]

Täällä on vertailua tehty:
http://joe.zawodny.com/index.php/2008/11/15/registax-vs-avi-stack/

Kokeilin kanssa tällä viikolla Avistackia Mars-kuviin ja minulle ei ohjelman toiminta(logiikka) ohjeita lukematta auennut - eikä pikaisella ohjeiden lukemisellakaan.
Lisäksi ohjelma kummasti näytti jumittuvan joissain kohtaa.

[Julius]

Täällä on vertailua tehty:
http://joe.zawodny.com/index.php/2008/11/15/registax-vs-avi-stack/

Kokeilin kanssa tällä viikolla Avistackia Mars-kuviin ja minulle ei ohjelman toiminta(logiikka) ohjeita lukematta auennut - eikä pikaisella ohjeiden lukemisellakaan.
Lisäksi ohjelma kummasti näytti jumittuvan joissain kohtaa.

Aika olemattomat erot vertailukuvissa. Olen kyllä kokeillut muutaman kerran Avistackia, mutten
ole siitä järin innoissani. Vaatinee paneutumista, jos mielii kunnon kuvia silläkin saada. Pienissä
planeettakuvissa se oli minusta huonompi Registaxia, koska oli hankala saada kaksi kohdistuspistettä
pieneen planeettaan. Lisäksi pinottavien kuvien valinta oli turhan suurissa portaissa.