Kirjoittaja Aihe: Radioastronomiaharrastuksen aloittaminen  (Luettu 67602 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Uppo

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 383
Vs: Radioastronomiaharrastuksen aloittaminen
« Vastaus #15 : 22-07-2010, 19:09:07 »
Laitoin toisen pääntietokoneeseen kuulokeliitäntään ja toisen radion liitäntään----> Mitäänei tapahtunut.... :cry:  missä vika???

Kokeiles liittää se siellä tietokoneen päässä joko mic tai line inputtiin, jos sellainen vain löytyy. Nythän se on kuulokelähdössä, ellei se ole configuroitavissa inputiksi.

ps. ReijoL oli jo tämän aiemmin maininnutkin.
Jani Virtanen

Arzka

  • Vieras
Vs: Radioastronomiaharrastuksen aloittaminen
« Vastaus #16 : 22-07-2010, 19:16:02 »
Kokeiles liittää se siellä tietokoneen päässä joko mic tai line inputtiin, jos sellainen vain löytyy. Nythän se on kuulokelähdössä, ellei se ole configuroitavissa inputiksi.

ps. ReijoL oli jo tämän aiemmin maininnutkin.


Olen kokeillut lineout,mic ja vielä line in mitään ei tapahdu... :cry:

Arzka

  • Vieras
Vs: Radioastronomiaharrastuksen aloittaminen
« Vastaus #17 : 22-07-2010, 19:21:16 »
Niin tiedoksi vain että yritän käyttää maailmanradio denverTWR-803
tietokoneessa...

Poissa ReijoL

  • Periodinen komeetta
  • **
  • Viestejä: 51
Vs: Radioastronomiaharrastuksen aloittaminen
« Vastaus #18 : 22-07-2010, 20:04:21 »
Siellä RadioSkyPipessä varmaan kerrotaan ohjelmalle jossain mitä inputtia käytetään, luulisin että pitää valita oletusäänikortti tai jotain sellaista. En tiedä kun en ole vielä ohjelmaan tutustunut. Sitten Control Panelissa voi olla jotain asetuksia äänikortille, siellä pitää kaiken olla oikein. Ja vielä kun klikkaa työpöydän oikean alanurkan kaiuttimen kuvaa pitää katsoa ettei mikään vaimennus ole jäänyt päälle ja että mic- ja lineinputit ovat täysillä. Nää on joskus vähän vaikeita saada kaikki kohdalleen.

Reijo

Poissa jmantyla

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1209
Vs: Radioastronomiaharrastuksen aloittaminen
« Vastaus #19 : 22-07-2010, 20:17:56 »
Icomia ei uutena enää saakaan, käytettynä joutuu maksamaan ehkä 400 eurosta ylöspäin. SDR-IQ on samaa luokkaa. Sillä Denverillä ei kyllä tee mitään näissä hommissa, se on halpamerkkienkin joukossa halpalaatua.
Vastaanotinpuolella on nykyään aika anemista. Netti on vienyt nuoria mukanaan niin, että radioamatööri- ja dx-järjestöt kärsivät laskevista jäsenmääristä. Monet tunnetut vastaanotinvalmistajat ovat supistaneet tuotantoa tai lopettaneet jopa kokonaan joidenkin mallien valmistuksen, esim. JRC-NRD:

http://www.jrc.co.jp/eng/product/amateurradio/index.html

Samoin Icom lopetti IC-R75 ja 8500-mallien valmistuksen, vaikkakin jälkimmäistä on yhä myynnissä mm. Rxtx:ssa. Laitteen tilalle näyttää hiljattain tulleen Icom R9500 -vastaanotin, hintaa vaatimattomasti 14650 €  :tongue:

http://www.koneita.com/erikoistuotteet/tuotteet/rx/icr9500.htm

Käytettyjä laitteita toki liikkuu eri markkinoilla.

AOR lienee tällä hetkellä ainoa, joka valmistaa kohtuuhintaisia radioastronomiaharrastukseen sopivia laitteita. Täältä löytyy infoa:

http://www.wsplc.com/

Kai näitä joku tuo Suomeenkin, vaikka tuo brittifirma myynee niitä tännekin. AOR AR5001D -malli (3599 euroa) olisi aika passeli, 40 kHz-3,15 GHz ja herkkyys sellainen, että tähdet ja satelliitit kuuluvat. Laitteella onnistuu myös digitaalisten signaalien vastaanotto. AOR:lla on halvempiakin vastaanottimia. Tärkeää on, että vastaanotin kattaa alueen 1400-1427 MHz.
Pelkkä vastaanotin ei vie kovin kauas. Antenni on usein tärkeämpi asia. Siitä vaan pystyttämään lautasia pihalle. Lupia tarvitaan, jos antenni on yli 10 metriä maan pinnasta:

http://www.finavia.fi/tietoafinaviasta/lentoesteet

Naapureita ja kuntaa kannattaa myös kuunnella, jos mielii pitää suhteet kunnossa.

PS. Vielä vinkkinä, että kannattaa kysellä myös alan ihmisiltä vastaanotinvinkkejä. Esimerkiksi tätä vastaanotinta ei kannata hankkia:
http://www.rxtx-tuote.fi/index.php?valikko=skannerit&sivu=skanneri.vr5000&tuote=Y
Laitteen dynamiikka on aivan onneton. Jos lähellä on Yle- tai amatööriasemia, häiriöt tulevat läpi.

Jorma M.
Kangasala
« Viimeksi muokattu: 01-08-2010, 21:30:02 kirjoittanut jmantyla »

Arzka

  • Vieras
Vs: Radioastronomiaharrastuksen aloittaminen
« Vastaus #20 : 23-07-2010, 14:02:26 »
Meinasin lähi tulevaisuudessa hommata kunnon DX-koneen:
Eton satellit 750 siinä on FM,MW,SW ja airband(118mhz-137mhz)
Se maksaa jotain 400eur.

Lyhytaaltoalue on (1711-30000Khz)
Herkkyys todella hyvä! :cheesy:


Tuonku laittaa tietokoneeseen ja kuuntelee niin kyllä kuuluu! Voi varmasti käyttää jupiterin ja auringon kuunteluun!

Poissa ReijoL

  • Periodinen komeetta
  • **
  • Viestejä: 51
Vs: Radioastronomiaharrastuksen aloittaminen
« Vastaus #21 : 23-07-2010, 17:56:01 »
Tuonku laittaa tietokoneeseen ja kuuntelee niin kyllä kuuluu! Voi varmasti käyttää jupiterin ja auringon kuunteluun!

Toki Grundig/Eaton 750 on ihan kelpo radio, oman arvioni mukaan sillä saattaa ehkä hyvissä oloissa kokenut havainnoitsija hyvällä antennilla saada jotain tuloksiakin. Mitä parempi antenni sen varmemmat tulokset, tämä pätee kaikilla radioilla. Minkälaisella antennilla ajattelit itse aloittaa?

Arzka

  • Vieras
Vs: Radioastronomiaharrastuksen aloittaminen
« Vastaus #22 : 01-08-2010, 13:58:13 »
Siitä radioskypipestä vielä:
Kun painaa startchart se alkaa  jotain piirtää mutta mitä?
vaikka mitään ei olisi kytketty!

Poissa Skyliner68

  • Tulipallotyöryhmä
  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 516
Vs: Radioastronomiaharrastuksen aloittaminen
« Vastaus #23 : 08-01-2011, 16:29:09 »
Hei.tarvitaanko näihin laitteisiin lupaa jos harrastaa vain kuuntelua laite vaihtoehtoina olen harkinnut näitä    Icom IC-718 tai Icom IC-PCR1500 tai  ICOM IC-R1500. ilmeisesti kaksi jälkimmäistä ei sisällä mikkiä eli  ovat vain skannereita ja kummatkin on mahdollista kytkeä läppäriin.Nämä kolme ehkä sopivat parhaiten radio-astronomia tarkoitukseen laajakaistaisuuden osalta.

vastauksista kiittäen Mika
Mika"Skyliner68"Järvinen

Arzka

  • Vieras
Vs: Radioastronomiaharrastuksen aloittaminen
« Vastaus #24 : 09-01-2011, 15:24:59 »
En usko että tarvitsee, koska nämä ovat vain skannereita mutta tuo Icom IC-718 -laite on tarkoitettu radioamatööri toimintaan. Radioamatööritoimintaan osallistumiseksi tarvitaan lupa viestintävirastolta. Nuo kaksi jälkimmäistä skanneria sopisivat mainiosti radioastronomiaan.  :grin:

Poissa pappa

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 696
  • Kosmoksen rantoja
Vs: Radioastronomiaharrastuksen aloittaminen
« Vastaus #25 : 17-01-2011, 18:43:11 »
Tuota noin, "viestintä virastolta tarvitaan lupa". Ei se nyt ihan noin mene. SRAL eli Suomen Radioamatööri Liitto järjestää kokeita ja siinä pitää tietää onko kondensaattori varattu vai varaamaton sekä kytkentäkaavioista ja rakentamisesta. Sähköttämistä ei enää peruslupaan tarvita mutta enemmän sähköstä pitää tietää kun mitä tarvitsee töpselin seinään laittamisessa tai sulakkeen vaihtamisessa.

Kuuntelu on sallittua ja DX harrastajilla on omia saittejaan netissä joissa neuvotaan tarkasti mitä ja miten. Kunnon DX Radio jolla pääseen alle 100 Hz:tin maksaa pari tonnia, eikä se toimi avaruuskuuntelussa, eikä sitä ole edes siihen tehty, se on optimoitu maanpäällisien radiolähteiden kuunteluun jota riivaa LA alueelta tuttu Italialaisten ja Romanialaisten "radioharrastajien" mölinä jos kohinasalpa on auki.

Sitten vähän antenneista, radioaallot kulkevat pilvien ja maankamaran välisessä kuilussa aaltomaisesti heijastellen ja tavalliset dipoli tai lanka-antennit on tehty tähän ja optimoitu myös. Pelkkää FSB:tä pyörittelemällä ei Jupiterista tosiaan kuulu pihaustakaan, taustakohina ja radiohälinä pitää siitä huolen. Maailmaan mahtuu nykyään niin valtavasti erillaisia laitteita jotka tunkevat radioaalloille ja eivät edes pysy siinä taajuudessa vaan jurina kuuluu yli hertzirajojen kevyesti.

Jos jotain tiettyä taajuutta halutaan kuunnella kunnolla, kannattaa unohtaa maailmanradiot. Sellaisen vempeleen osaat rakentaa itse joka kuuntelee Jupiterin rätinää, vaatii vaan sen että opiskelet radioamatöörilupa peruskurssin aineiston. Antenni kannattaa tehdä paraboloidiksi ja yrittää pitää sitä sinne suuntaan mistä singaalia tulee. Para-antennin rungon voi tehdä lasikuidusta tai vesivanerista, kunhan se vaan pinnoitetaan aineella mistä radioaallot vauhdilla kimpoavat vastaanottimeen, tavallinen paksu folio sopii oikein hyvin.

SETI:n sivuilta voi käydä katselemassa harrastajien laitteita, neuvoja ja muuta mitä tarvitaan kuuntelukeskuksen tekemiseen, avoimesta lähdekoodista löytyy roppakaupalla ohjelmaa jolla dataa voi analysoida, vanha pc Linuxilla vaan koneeseen ja imuroimaan paketteja netistä. Linuxin kernelissä on hyvät optiot radioharrasteluun ja dekooderien ohjailuun.

Amatööti touhuista lisää/ohjeita ym tietoa http://www.sral.fi/
Tähtiharrastusta aina -60 luvulta tähän päivään.
Nikon D200/D7000x/FE /FM/Nikkormat+MD-11 Nikon manuaaliroinaa.
Tamron SP AF 10-24 f3.5-4.5 Di II NEF
Sigma18-50 f 2.8 NEF Samyang 8mm f3.5 NEF
 Manfrotto 055+RC128
Carl Zeiss Diascope FL 85 20-60X Manfrotto 028+HD501
Helios Quantum 4 15x70
Skywatcher Evostar Black Diamond 102/EQ3-2/DX-stat+Baader Planetarium 8-24mm Mark III + Baader Hyperion 2,25X Barlow
William 2" dielectric diagonal Baader Solar Continuum+JS

Poissa Kaizu

  • Tulipallotyöryhmä
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 3329
  • Jotkut jutut on niin viisaita, ettei ne naurata.
    • Kaizun kotisivu(t)
Vs: Radioastronomiaharrastuksen aloittaminen
« Vastaus #26 : 17-01-2011, 19:27:24 »
Muutama täsmennys
Kuuntelu on sallittua ja DX harrastajilla on omia saittejaan netissä joissa neuvotaan tarkasti mitä ja miten.
Radioastronomiaan tarvittavat luvat myöntää ko. paikkakunnan rakennusjärjestystä valvovat viranomaiset. Rakennusjärjestyksessä on mainittu millaiset antennirakennelmat tarvitsevat minkäkinlaisia lupia. Itse signaalin vastaanotto ei vaadi lupaa (Suomessa).
Lainaus
... radioaallot kulkevat pilvien ja maankamaran välisessä kuilussa aaltomaisesti heijastellen
Tämä ei tarkkaan ottaen pidä paikkaansa
Lainaus
Sellaisen vempeleen osaat rakentaa itse joka kuuntelee Jupiterin rätinää, vaatii vaan sen että opiskelet radioamatöörilupa peruskurssin aineiston.
Muukin radiotekninen kirjallisuus kelpaa.
Lainaus
Antenni kannattaa tehdä paraboloidiksi ja yrittää pitää sitä sinne suuntaan mistä singaalia tulee.
Jupiterista voimakkaimmat signaalit tulevat taajuusalueella 15MHz-38Mhz, 20m-8m aallonpituuksilla. Tälle alueelle löytyy paraboloidia kätevämpiä antenniratkaisuja.

Kaizu

Kai Forssen

Poissa Meade-mad

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1744
    • Lapikkaan kennel, Paimensukuisia Suomenlapinkoiria. Pro Cane Lapponico!
Vs: Radioastronomiaharrastuksen aloittaminen
« Vastaus #27 : 17-01-2011, 19:38:07 »
Antenneista varmaan Yagi on yleisin. Se on helppo ja halpa tehdä, eikä häiritse naapureita. Vastaanottimeksi käy ehjä analogia TV viritin, siis vaikkapa videonauhuri tai PC TV kortti. Signaali analysaattoriksi käy esimerkiksi PC äänikorttin sisäänmeno ja siihin äänen käsittelyohjelmisto.

Pientä googletusta vaikkapa fraaseilla
radio astronomy yagi
radio astronomy TV receiver
radio astronomy TV tuner

http://1010.co.uk/org/amateurra.html

Vieläkö TV lupa tarvitaan, jos ei ole digiboxia? Boxia tässä ei tarvita.

jk
Sima (engl. mead) on käyttämällä valmistettava miedohko alkoholi- ja virvoitusjuoma, joka tehdään hunajasta, vedestä ja käytetään hiivalla (Wikipedia).

Terveisin  J armo   Kem pas

Poissa pappa

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 696
  • Kosmoksen rantoja
Vs: Radioastronomiaharrastuksen aloittaminen
« Vastaus #28 : 17-01-2011, 20:04:49 »
Täsmennystä vähän itsekkin, radioaaltojen kulku. Tottakai sitä menee joka suuntaan, mutta parhaat radiokelit ovat pilvisellä säällä jolloin kantoaalto etenee pilvestä alas maanpintaan ja takaisin, eli kulkee W mäisesti eteenpäin. Ensimmäiset radioaallot etenevät avaruudessa jo kaukana, siitä on tullut joskus telkastakin ohjelmaa.

Radiotekniikkaa voi tosiaan opiskella muuallakin, se oli vain heitto tuohon "lupa ministeriöstä" juttuun. Kerhoilua ja koulutusta tarjoavat muutkin.

Yagi, paraboloidi tai joku muu suuntausantenni. Jos tarkkaan halutaan joku aalto talteen, on tehtävä aallon pituinen antenni, kun ajelee maalimalla näkee H:n tai moninkertaisen T:n muotoisia ja tupla H antenneja, ne ovat jokainen piiska viritetty tietylle taajuudelle. Sama pätee yagiinkin, mikä tahansa hauenruoto ei käy mihin tahansa.

Kun Karl Jansky keksi radiosäteilyn avaruudesta maailmassa oli varsin vähän radioliikennettä, nykyisin satelliitit, mikroaaltotaajuudella toimiva teknologia, säätelemätön radiolähetustoiminta (villit amatööri piirit) kännykkä ja langaton tiedonsiirto tekee niin valtavan määrän rasitetta radioaalloille, että kuuntelu ilman tarkkoja säätöjä on aika mahdotonta. QSL tasoista lähetystä on entistä vaikeampi saada maailmalta, sen olen kokenut vuosien varrella itsekkin koska harrastan ja olen joskus oikein isostikkin harrastanut DX kuuntelua. Ystävälläni on Radioamatööriasema ja hän on TV/Radio tekniikan inssi kiroaa tätä samaa mitä DX harrastajatkin. Radiopuolella amatöörit ovatkin paljolti siirtyneet datapurskeisiin kaukoyhteyksissä.
Tähtiharrastusta aina -60 luvulta tähän päivään.
Nikon D200/D7000x/FE /FM/Nikkormat+MD-11 Nikon manuaaliroinaa.
Tamron SP AF 10-24 f3.5-4.5 Di II NEF
Sigma18-50 f 2.8 NEF Samyang 8mm f3.5 NEF
 Manfrotto 055+RC128
Carl Zeiss Diascope FL 85 20-60X Manfrotto 028+HD501
Helios Quantum 4 15x70
Skywatcher Evostar Black Diamond 102/EQ3-2/DX-stat+Baader Planetarium 8-24mm Mark III + Baader Hyperion 2,25X Barlow
William 2" dielectric diagonal Baader Solar Continuum+JS

Arzka

  • Vieras
Vs: Radioastronomiaharrastuksen aloittaminen
« Vastaus #29 : 18-01-2011, 17:10:05 »
Jos nyt vähän tarkennetaan tuota heijastumista:

eli siis:

Radioaaltojen eteneminen;
Radioaaltojen etenemisessä on kysymys energian siirtymistä paikasta toiseen sähkömagneettisena värähtelynä. Värähtelyn syntymistä,etenemistä ja vastaanottoa hallitsee kaksi peruslakia:
sähköinen varaus liikkuessaan synnyttää sähkömagneettisen kentän ympärilleen, jollainen kenttä toisaalta pyrkii saamaan varaukset liikkeeseen. Radioaseman laitteistot muuntavat mikrofoneihin tulevan tai magneettinauhoille taltioidun äänen sähköiseksi värähtelyksi, signaaliksi, jotka syötetään edelleen lähettimenantenniin. tämä syöttö saa antennin varaukset, vapaat elektronit liikkeeseen = antennissa kulkee virtaa. virta on ajallisesti vaihteleva ja se muuttaa kulkusuuntansa lähettimen taajuuden määräämällä nopeudella. antennin  muodosto sekä sijainnista ympäristöön nähden riippuu minkälainen on virran hetkellinen jakauma antennilaitteistossa. Kulkeva virta synnyttää ympärilleen sähkömagneettisen kentän, aallon, jonka jakauma riippuu virran jakautumasta ja jonka ajallinen vaihtelu tietää virran vaihtelua. Aalto, missä toisiaan vastaan kohtisuorissa tasoissa erikseen sähköinen ja magneettinen kenttä, etenee antennista poispäin valonnopeudella. Virran jakauma ja sitä edustava antennin säteilykuvio kertoo, kuinka suuri osa antennisa olevasta energiasta säteilee mihinkin suuntaan. suurin osa lähetinantennin synnyttämästä säteilystä kuitenkin ohjautuu ylöspäin. radioaaltojen etenemisen kannalta keskeinen merkitys on ilmakehän ylemmillä kerroksilla noin. 60 kilometrin korkeudesta ylöspäin. Täällä sijaitsee runsaasti auringon säteilyn vaikutuksesta varautuneita hiukkasia. Aluetta sanotaan ionosfääriksi. vuorovaikutus radioaalon ja ionosfäärin hiukkasten välillä vaikuttaa siten, että aallon etenemissuunta muuttuu. radioaallon sekä sähkö- että magneettikenttä pyrkivät värähdellessään liikkuttamaan ionosfäärin varattuja elektroneja. Osa aallon sisältämästä energiasta siirtyy elektronien liikkeeksi. Mikäli elektronit voivat liikkua riittävän vapaasti törmäämättä muihin. Säteilyn suunta vain muuttuu hiukan alkuperäisestä aallon etenemissuunnasta. Eli radioaalto taipuu ionosfäärissä. Riippuu aallon etenemissuunnasta, taajuudesta ja polarisaatiosta, maan magneettikentästä ja sen suunnastasekä ionosfäärin hiukkastiheydestä, millainen aallon etenemistie on kokonaisuudessaan.
Ionosfäärissä on kerroksia on neljä ja niistä käytetään kirjainnimityksiä; D- E- F1 ja F" -kerrokset. Kerroksen merkitys radioliikenteelle on ensisijassa haitallinen.
(lähteet: [osittain] DX-kuuntelun maailma)
Näin lyhyesti:
Radioaallot taipuvat ionosfäärissä. Eli siis radioaallot eivät taivu pilvessä vaan ionosfäärissä. Pilvisyys ei vaikuta mitenkään radiokeleihin. Radiokeleihin vaikuttaa auringonpilkkujakso, radiosaaste, paikalliset häiriöt jne...

Esimerkiksi keskipitkät aallot lähes vaimentuvat päivällä koska ionosfäärissä elektroni tiheys on suuri. Tämä estää keskiaaltoasemien vastaanottamisen keskipäivällä.

Osa radiosignaaleista  myös "vuotaa" avaruuteen.

Tässä oli (hiukan) :rotfl: tietoa radioaaltojen etenemisestä...
heh heh...


____
Arzka