Mitä näkee 130mm peiliputkella?

[Andromeda]

Näkyyykö 130mm peiliputkella tähtiä laisinkaan? En tarkoita, että niiden pitäisi näkyä joinakin planeetantapaisina, vaan että näkyvätkö ne hieman isompina kaukoputken läpi kats-
sottaessa kuin näkyy kiikarin läpi, tietysti hiukkasen isompina? Minkälaiset olosuhteet täytyisi olla, ihan sama katsoisiko planeettoja tai tähtiä tai syväntaivaan kohteita?

[Timpe]

Olisko tästä oppaasta apua siihen, mitä putkella voi taivaalta nähdä?
http://www.ursa.fi/wiki/DS-opas/DS-opas (uudistettu versio)
https://www.ursa.fi/ds/opas.html (vanha opas samasta asiasta)
Itse katselin 6-7 vuotta tähtitaivasta 100mm Newtonin avulla ennen kuin siirryin 200mm Newtonin käyttäjäksi. Edes tuolla "vaivaisella" 100 mm aukolla ei tullut milloinkaan putken rajat vastaan havaintokohteiden määrällä mitaten...

[jussi_k_kojootti]

Näkyyykö 130mm peiliputkella tähtiä laisinkaan? En tarkoita, että niiden pitäisi näkyä joinakin planeetantapaisina, vaan että näkyvätkö ne hieman isompina kaukoputken läpi kats-
sottaessa kuin näkyy kiikarin läpi, tietysti hiukkasen isompina? Minkälaiset olosuhteet täytyisi olla, ihan sama katsoisiko planeettoja tai tähtiä tai syväntaivaan kohteita?

Tähdet näkyy aina pistemäisinä, mutta kyllä ne silti paremmilta putkessa näyttää :]

Jotkut silmille tai kiikarillekin yksinkertaiselta näyttävät tähdet on tosiasiassa moninkertaisia, ja putki voi tuoda tämän tosiasian esiin.  Havainnon yksityiskohdat riippuu kohteen komponenttien kulmaetäisyyksistä, mutta joka tapauksessa 130mm putkella erottuvia kaksin- tai useampikertaisia tähtiä on paljon.

Planeetat merkuriuksesta uranukseen ovat 130mm putken ulottuvilla.

Syvän taivaan kohteista (pohjoisen taivaanpallon) Messierit ja nippu muitakin.

Käytännössä havainnon onnistumiseen vaikuttaa kuu (sen vaihe ja sijainti taivaalla), valosaaste, ilmakehän läpinäkyvyys ja väreily, tuuli (putken huojuminen), havaitsijan pimeä-adaptaatio ja kokemus, ... 

130mm newtonin rajamagnitudi on jossain 12-13 paikkeilla, joten kaikki tätä kirkkaammat kohteet ovat teoriassa mahdollisia. 
Mene (englanninkieliseen) wikipediaan, etsi Messier-kohteita (esim. Messier 1, sivun alaosasta voit sitten alkaa selaamaan) joiden deklinaatio on suurempi kuin n. -10 ja katso mikä kohteen (apparent) magnitudi on -- mitä pienempi luku, sitä kirkkaampi ja siten helpompi kohde.  Ainakin magnitudia 8 kirkkaampien kohteiden pitäisi olla kohtuu helposti havaittavissa jopa valosaasteen keskeltä, kunhan kuu ei häiritse.  Tyypillisiä helppoja aloituskohteita ovat M13, M15, M27, M31, M42, M92, ...

Ota selvää mitä tarkoittaa -- teoriassa ja käytännössä -- magnitudi ja seeing.  Toisin sanoen kun katsot vaikkapa Orionia tai Lyyraa, niin pysähdy hetkeksi miettimään mitä oikeastaan näet, ja miksi vaikkapa siitä lyyrasta näkyy/ei näy muuta kuin Vega.

Malttia, opiskelua, harjoittelua.  Käy kirjastossa ja lainaa "Kaukoputken käyttäjän käsikirja" ja/tai "Tähtitaivaan Opas".