Sähkösyöpöt katulamput vaihtoon

[J-M]

YLE uutisoi aiheesta "Sähkösyöpöt katulamput vaihtoon" näin: "Katujen ja teiden varsilla on käynnissä iso lampunvaihtourakka, kun vanhat sähkösyöpöt valot vaihdetaan uusiin, EU:n hyväksymiin energiansäästölamppuihin. Suomessa uusitaan lähivuosina 800 000 ulkovalaisinta. Vaihto käy kalliiksi, sillä samalla joudutaan yleensä uusimaan koko valaisin ja usein pylväskin."

Olisikohan nyt aika ottaa yhteyttä kaupunkien/kuntien teknisiin osastoihin ja pyytää huomioimaan taivaalle suuntautuvan valosaasteen määrän vähentäminen? Samaan vaivaan kun kerran uusitaan, niin kannattaa uusia sellaiseksi, että siitä olisi hyötyä kaikille.

[LK]

Käsittääkseni kyseessä on juuri ns. ledilamppuja joiden kaista on todella laaja...

[Timo Kuhmonen]

Samantyyppinen artikkeli oli minulle tällä viikolla tulleessa Tekniikka & Talous (19.3.2010) lehdessä. Artikkelissa oli sanottu, että vaihto koskisi elohopea lampuista natriumlamppuihin vaihtoa, EU direktiivin takia.

Teknikka & Talous artikkelissa mainittiiin:
"Natriumlamput ovat välivaiheen tekniikkaa. Led valaistus ei ole vielä kypsää tekniikkaa, mutta saattaa jo vuonna 2015 sitä ollakin. Jotkut kunnat ottavat riskin ja toivovat, että voivat hypätä suoraan led -tekniikkaan"

Vastaavasti YLE uutisoi edellä mainitussa viestin linkissä:
"Kaupungit ovat kiinnostuneita myös led-valojen käytöstä varsinkin puistoissa, mutta niitä vasta kokeillaan."

Onko käytännössä olemassa varmaa tietoa (tai edes arviota) - paljonko maamme katulamppukannasta on tällä hetkellä toteutettu LED tekniikalla ?
(olettaisin että pieni osuus, mutta valitettavasti kasvamaan päin voi olla...)

[-Jarz-]

Onko käytännössä olemassa varmaa tietoa (tai edes arviota) - paljonko maamme katulamppukannasta on tällä hetkellä toteutettu LED tekniikalla ?
(olettaisin että pieni osuus, mutta valitettavasti kasvamaan päin voi olla...)

Käsittääkseni (ei siis ole varmaa tietoa) kaikki katuvalaistus, mikä on toteutettu ledeillä on tällä hetkellä kokeiluluonteista ja joillain syrjäisillä kaduilla ei siis valtaväylillä. Suuruusluokka kaikesta valaistuksesta on varmaan promillen osissa. Tällä hetkellä kaupungit vielä hakevat kokemusta led-valaistuksen käytöstä (kesto-, säästö-, säätöominaisuuksista, jne).
Yksi LED-valaisun hyvistä ominaisuuksista tullee olemaan joustava säätömahdollisuus. Ennen jos katuosuudella haluttiin säästää valaistuksessa sammutettiin kaikki tai joka toinen valotolppa. Ledeillä on mahdollista himmentää katuvalaistus olosuhteiden mukaisesti, esim. yön ajaksi himmeämmäksi. Tuo voi jopa vähentää valosaastetta mikä on hyvä asia tähtivalokuvaajille. Toisaalta ledejä löytyy joka lähtöön ja välttämättä katuvalaistuksessa ei tulla käyttämään ledejä jotka toistavat koko spektrin leveydeltä valkoista valoa ihan hinnan takia. Luultavampaa on, että katuvalistuksessa käytetään edullisimpia ledejä ja niiden spektri voi olla aika rajattu. Kuitenkin näitä erilaisia ledejä voi olla sikinsokin valaistuksissa, joten taivaalle tuleva valo voi olla aika vaikeaa blokata suotimilla. Ainakin voi olla suuria alueellisia eroja missä mikin suodin toimii parhaiten. Tämä on kuitenkin ihan omaa spekulointia  .

JM

[jtbo]

Mistähän sellaisen elohopealampun erottaa?

Kun tulee ajeltua pitkin poikin tätä maata todella paljon, niin olen törmännyt lähinnä ainoastaan oranssiin valoon, jossain hyvin harvoissa paikoissa on ihan vain muutama valkoista valoa antava lamppu, onko nämä niitä elohopealamppuja?

En tiedä mihin ne puolet on oikein jemmattu, mutta ei maanteillä niitä vaikuta olevan, jos ne ovat noita valkoisia malleja 

Kummasti sitä vaan kolmen auton takiakin noita valoja jaksetaan polttaa, enempää ei kotoseudullakaan yön aikana kulje, eikä muutosta saa aikaan, kun kunta ja valtio ei pääse selville siitä kumpi niistä valoista vastaa. Kaiketi välittömästi valoista vastaava selviää, jos homelite pörähtäisi ja tolpat kaatuisi 

[allar]

Mistähän sellaisen elohopealampun erottaa?

Tuossa samaisessa edellä mainitussa T&T-lehdessä sanotaan: Tavallinen autoilija erottaa elohopea- ja natriumvalaisimet lähinnä väristä. Natriumin väri on oranssinkeltainen, kun taas elohopean väri on kelmeä.

[Kaizu]

Ainakin tällä hetkellä suurpainenatriumlamput ovat hyötysuhteeltaan LED-lamppuja parempia, 100l/W vs 50l/W.
Tarkoitta että jos 250W:n natriumlamppu halutaan korvata yhtä kirkkaalla ledillä sähköä kuluukin 500W. Säästöä ei siis tule mutta on saatu huipputekniikkaa sähkötolppaan.
Yhden natriumkatulampun hinta elinaikanaan (4v) on n. 64 Eur, 44Eur sähkö sekä lamppu 20 Eur. Vaihtotyö on jonkin verran kalliimpaa lamppua kohti, eli kustannukset 32 Eur/v
Led valaisimella vastaavat ovat elinaikana (23v) 770Eur, 506 Eur sähkö, 200Eur lamppu sekä 64 Eur vaihto. Kokonaisuutena 33,5Eur/v. Säästöä ei siis tule mutta Ledin pidempi elinikä mahdollistaa potkujen antamisen viidelle kuudesta lampunvaihtajasta.

Vertailun vuoksi: 20 000 Euron lattiaremontilla kirjastoon polttaa katuvaloja vuoden n. 90km pitkällä kadulla. Siis keskituloinen ahtaaja voisi valaista vuoden ajan 200 km katua, saammepa tämänkin väännettyä heidän syykseen. Eli toisin päin, kun sammutamme katuvalot Helsingin ja Tampereen väliltä, voimme syntyneellä säästöllä palkata vaihtoehtoisesti yhden ahtaajan,
kaksi poliisia, 0,7 lääkäriä tai 0,3 kaupunginjohtajaa.
Katuvalaistuksen sammuttaminen tuomilla säästöillä ei paikata yhdenkään kunnan taloutta. Sen sijaan jos keskikokoisesta kaupungista saataisiin yksi kaupungin johtaja pois, voitaisiin sillä rahalla valaista Helsingin ja Oulun välinen osa 4-tietä.

Kaizu

[jtbo]

Mutta miksi niiden katulamppujen ylipäätään pitää olla niin julman kirkkaita, itseäni ainakin oikein häikäisee se lamppu siellä ylhäällä, lumisella tiellä pimeästä tullessa katuvalotolppien välissä näkee vähän heikosti, kun valotolpan kohdalla on niin julman kirkas kohta, että vesi silmistä valuu, en ymmärrä järkeä moisessa. Aurinkolippaa käytän lähinnä talvisin ajellessa peittämään mokomat katuvalot, kun ei sitä muuten näe niin hyvin, jotenkin tuntuu ettei nuo ihan nyt silloin vastaa tarkoitustaan 

Ei ne tolppien laittajatkaan ole tähän vastausta löytäneet, ovat vain nopeasti vedonneet siihen kuinka tilastojen mukaan on sitä tätä ja tuota, tilastot toki on laadittu siten, että valaistuksen tekeminen tulee perustelluksi, kun jotkut kokevat valoisuuden niin auvoisaksi, että pitää olla huoneessakin yövalot tai jotain, en minä katkera, mutta vähän...

[Kaizu]

Aikaisemminkin jo olen maininnut Saksalaisista olosuhteista kun jonkin verran siellä joudun autoilemaan. Siellä autoissa on valot, tiellä ei tarvitse olla valoja. Vaikka suomen kokoisella pläntillä asukkaita on lähes 20 kertainen määrä, tähtitaivas on selkeässti pimeämpi kuin Suomessa.
Suomessa näkisin tarpeellisemmaksi valaista kevyen liikenteen väyliä kuin ajoteitä. Täälläkin autoissa on valot ainakin katsastuksen ajan. Jalankulkijoilla ja pyöräilijöillä taas pääsääntöisesti ei ole valoja. Ehkä siinä onkin tarkoituksena vaikeuttaa jalkaisin kulkemista jotta mahdollisimman suuri osa ihmisistä saataisiin raskaasti verottuihin moottoriajoneuvoihin.

Kaizu

[jtbo]

Ehkä siinä onkin tarkoituksena vaikeuttaa jalkaisin kulkemista jotta mahdollisimman suuri osa ihmisistä saataisiin raskaasti verottuihin moottoriajoneuvoihin.

Kaizu

Tämä on toki varsin validi pointti, siksi bussitkin kulkevat kerran aamusta ja toisen kerran illasta, paitsi ei viikonloppuisin lainkaan, jokuhan saattaisi muutoin vähentää ajoneuvon käyttöä ja se taas tarkoittaisi arvokkaiden verotulojen menetystä.

Kun tarkastelin autoni erilaisia nappuloita ja vipstaakeja tässä läheisellä paikallistienpätkällä havaitsin, että kyllä omastakin autosta valot löytyivät, mutta ehkä sitten päättäjien ajoneuvoissa on tälläkohtaa sattunut jonkinlainen puute varusteluetteloon? 

[JussiR]

Katuvalaistuksen sammuttaminen tuomilla säästöillä ei paikata yhdenkään kunnan taloutta. Sen sijaan jos keskikokoisesta kaupungista saataisiin yksi kaupungin johtaja pois, voitaisiin sillä rahalla valaista Helsingin ja Oulun välinen osa 4-tietä.

Kaizu

Ainakin Jyväskylässä tiedetään miten kalliksi kaupunginjohtajan erottainen tulee.   

[Timpe]

Valaistusta koskeva EU-direktiivi ehti näemmä Hyvinkään kaupungin teknisen puolen tietoon, kun nostolava-auto ajeli eilen lauantaina kotikatuani pitkin ja kaksi miestä oli vaihtamassa kaikki katulamput uusiin Natrium-lamppuihin. Jututin työmiehiä aiheesta ja uusissa lampuissa on kuulemma hyvä linssi, joka kohdistaa valon alaspäin. Myös uuden lampun kuuppa on sellainen, että hajavalon määrä sivulle ja ylös vähenee selvästi. Itse Natrium-lamppu on kuulemma vähävirtaisempi kuin vanha elohopealamppu, mutta on (valitettavasti) valoteholtaan entistä parempi.

Eilisillan (sulan maan aikaisen) kokemuksien perusteella muutos uusiin lamppuihin on enemmän positiivinen kuin negatiivinen. Taivaalle suuntautuvan hajavalon määrä on vähäisempi kuin vanhoissa elohopealampuissa tuon lamppukuupan muodon takia. Tämä edellyttää myös, että lamppupylväät ovat suorassa sillä alle valaiseva linssi lamppu on ilmeisesti oikeastikin valoteholtaan kirkkaampi. Huomasin tämän, kun hiukan kauempana oleva pylväs on nyt hiukan vinossa ja loistaa valoaan liikaa sivulle (kuva on oikein suunnatusta valopylväästä, huomaa kirkas raja valon ja varjon välillä). Testasin lampun valoa myös Baaderin Moon&Skyglow/Neodymium ja Baader UHC-S suotimien kautta ja nämä suotimet syövät oikeaoppisesti tuon Natrium lampun valosta silminnähtävän osan. Nähtäväksi jää kuinka talven lumisuus muuttaa tilannetta, kun se keltainen kadulle kohdistuva valo heijastuu lumesta takaisin taivaalle...  

[MarkoM]

Nähtäväksi jää kuinka talven lumisuus muuttaa tilannetta, kun se keltainen kadulle kohdistuva valo heijastuu lumesta takaisin taivaalle...

Sittenpä vaan valittamaan tienpitäjälle, että ette ole tarpeeksi hyvin hoitaneet tienpitoa kun sen pinnalla on lunta ja jäätä...

[jtbo]

Sittenpä vaan valittamaan tienpitäjälle, että ette ole tarpeeksi hyvin hoitaneet tienpitoa kun sen pinnalla on lunta ja jäätä...

Sähkövastukset tien alle, niin että on kuin kesä 5m asfaltin reunoista ulospäinkin, ei tulisi heijastuksia taivaalle 

En tiedä onko tuolla lähistöllä olevat valot kuinka tuollaisia uusia, kyllä niissä se valokeila näkyy aika tervänä usvassa, mutta kyllä ne hohkaa aika paljon ympäristöönkin sitä valoa, ehkä huonompiakin on, mutta tälläisen kuvion tie sai taivaalle, kun se oli tuoreen lumen peitossa ja katuvalot pommitti täysin tyhjää tietä, jossa ei pariin tuntiin liikkunut yhtään autoa tai jalankulkijaa.

[MarkoM]

Sanomalehti Ilkan verkkosivuilla kirjoitettiin tänään seuraavaa:

Katuvalot tulevat kalliiksi Seinäjoelle

Seinäjoki Seinäjoen kaupungille tuleva lasku katuvalaistuksesta on kasvanut merkittävästi. Tälle vuodelle katujen valaisemiseksi budjetoitiin 1450000 euroa, mutta kulut ovat olleet tätä suuremmat. Seinäjoen katuvalaistuksesta on vastannut vuodesta 2005 lähtien kaupungin 100-prosenttisesti omistama Seinäjoen Energia.

Ensi vuonna menojen on pelätty kasvavan peräti 2,1 miljoonaan, mutta kaupungin teknisen johtajan Markku Kujanpään mukaan asiasta käydään neuvotteluja hinnan laskemiseksi.

Ei se ole mikään ihme, kun suunnilleen jokaine kinttupolkukin pitää valaista ja niitä valoja pitää polttaa läpi yön vaikka ei ole kulkijoita (tai niitä on harvassa)...

Yksinkertaisia ratkaisuja ovat älykäs valaistus (valoja joko himmennetään tai joka toinen valaisin sammutetaan yön pikkutunneilla ja yleensä kirkkaalla kelillä, asuinalueilla valot voisi varmaan sammuttaa kokonaan yön ajaksi), oikeaoppinen valaisimien suuntaus, tarpeettomasta valaistuksesta luopuminen (esim. metsätaipaleet) jne...

Verkossa ei valitettavasti kerrottu, paljonko Seinäjoen alueella on valaistuja teitä, mutta jokainen voi kartasta arvioida kaupungin koon ja siitä päätellä, kuinka monta sataa miljoonaa euroa Suomessa heitetään rahaa taivaalle valosaasteen muodossa...