Radiossa

[iosainio]

Tiedeykkönen

http://areena.yle.fi/1-2969009

"Ohjelman lopuksi kuullaan, millaisia kohteita kannattaa bongata lokakuun tähtitaivaalta.
Lääketieteen palkinnosta on haastateltavana immunologian professori Seppo Meri ja fysiikan palkinnosta professori Kari Rummukainen Helsingin yliopistosta. Kuukauden tähtitaivaan paljastaa professori Markku Poutanen Paikkatietokeskuksesta. Toimittajina ovat Leena Mattila ja Sisko Loikkanen."

[iosainio]

Tiedeykkönen Richard Feynman -fyysikkojen fyysikko.

http://areena.yle.fi/1-3190922

Richard Feynman oli poikkeuksellinen lahjakkuus ja yksi 1900-luvun merkittävimmistä fyysikoista. Hänet palkittiin fysiikan Nobelilla vuonna 1965, kvanttielektrodynamiikaksi kutsutun teorian kehittämisestä.

Feynmanilla oli ilmiömäinen kyky ratkaista fysiikan ongelmia ja tästä syystä hänet kutsuttiin muun muassa selvittämään Challenger-onnettomuuden syytä vuonna 1986. Feynman oli hyvin karismaattinen mutta myös varsin erikoinen hahmo.

Feynmanista kertoo Sisko Loikkasen haastattelussa professori Kari Enqvist Helsingin yliopistosta.

[iosainio]

Tiedeykkönen:
Jättimäisen mustan aukon pyörimisnopeus ja massa on mitattu tarkemmin kuin koskaan aiemmin - Jupiter loistaa yhä tähtitaivaalla

Kyseisellä, yli kolmen miljardin valovuoden päässä olevalla mustalla aukolla on seuralaisena pienempi musta aukko, mikä juuri teki mittaukset mahdollisiksi. Tulos syntyi kansainvälisenä yhteistyönä ja merkittävässä roolissa olivat Turun yliopiston ja Suomen ESO-keskuksen tutkijat. Mustat aukot ovat yhä arvoitus tutkijoille, eikä niiden sisuksiin päästä koskaan näkemään. Haastateltavana on professori Mauri Valtonen Turun yliopistosta.
Huhtikuussa tähtitaivas tarjoilee kirkkaan Jupiterin ja muitakin planeettoja. Myös tähdenlentoja on tiedossa. Tähtitaivaan näkymistä kertoo professori Markku Poutanen. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

http://areena.yle.fi/1-3297939

[iosainio]

Tiedeykkönen, Merkurius vaeltaa Auringon editse...

Toukokuun tähtitaivaalla on planeettoja, kirkkaimpana Jupiter. Myös tähdet näkyvät vielä ainakin eteläisessä Suomessa. Toukokuun 9. päivänä Merkurius vaeltaa Auringon editse.

Taitaa taas olla kevään viimeisen kuukauden tähtitaivaan vuoro:
http://areena.yle.fi/1-3348990
Professori Markku Poutanen Paikkatietokeskuksesta, toimittajana Sisko Loikkanen.

[iosainio]

Tiedeykkönen, Avaruus on täynnä pimeää ainetta, mutta mitä se on?

"Pimeää ainetta on paljon enemmän kuin näkemäämme valaisevaa ainetta. Itse asiassa näkemämme aine on vain murto-osa kaikesta aineesta. Joka hetki lävitsemme kulkee suunnaton määrä pimeän aineen hiukkasia, huomaamattamme.

Tutkijoilla on hyviä ehdokkaita pimeän aineen hiukkasiksi. Haastateltavina ovat yliopistonlehtori Kimmo Tuominen Helsingin yliopistosta ja fysiikan professori ja nobelisti Frank Wilczek MIT:sta, Yhdysvalloista.

Ohjelman lopuksi annetaan vielä vinkkejä kesäilmiöiden tarkkailuun. Professori Markku Poutanen kertoo haloilmiöistä, kangastuksista ja sateenkaarista.

Toimittajana Sisko Loikkanen."

http://areena.yle.fi/1-3380799

[iosainio]

Tiedeykkönen
Tummanpuhuva vyörypilvi säikäyttää - yötaivaalla hohtaa Linnunrata

Vyörypilvi taivaalla on mahtava ja pelottava näky. Pilvi saattaa edetä uhkaavan nopeasti ja tuoda mukanaan sadetta ja salamointia. Siksi kannattaakin hakeutua suojaan. Joskus pilvi voi olla rauhallinenkin. Syyskuun tähtitaivaalla hohtaa Linnunrata, ja illalla näkyvät planeetat Mars ja Saturnus. Kuun puolenvälin tienoilla on Kuun puolivarjopimennys. Revontulia on jo nähty.
Vyörypilvistä kertoo ryhmäpäällikkö Ari-Juhani Punkka Ilmatieteen laitoksesta. Professori Markku Poutanen antaa vinkit syyskuun tähtitaivaan tarkkailuun ja kertoo myös, miten tähtiharrastus pannaan käyntiin. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

http://areena.yle.fi/1-3595150

[iosainio]

Tiedeykkönen pe 7.10.2016

Ohjelman loppuosa on varattu lokakuun tähtitaivaalle, joka tarjoaa nähtäväksi planeettoja, hohtavan Linnunradan ja Orionidien tähdenlentoparven. Tähtitaivaasta kertoo professori Markku Poutanen Paikkatietokeskuksesta.

http://areena.yle.fi/1-3664144

[iosainio]

Mielenkiintoinen haastattelu:

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/29/kuusi-kuvaa-kari-enqvistin-elamasta

[iosainio]

Tiedeykkönen
Aurinko on monimutkainen hiukkaskattila - Venus ja Jupiter loistavat tähtitaivaalla

Apulaisprofessori Emilia Kilpua Helsingin yliopistosta mallintaa Auringon koronan massapurkauksia, joissa valtavat määrät hiukkasia purkautuu Auringosta avaruuteen.
Jos tällainen purkaus osuu maapalloon, se saattaa häiritä sähkölaitteita maan pinnalla ja elektroniikkaa satelliiteissa.
Niinpä Auringon aiheuttamaa avaruussäätä halutaan ennustaa nykyistä paremmin. Aurinko on kuitenkin varsin monimutkainen toiminnaltaan ja mallien kehittäminen on haasteellinen tehtävä.
Helmikuun kiintotähtitaivaalla näkyy Orionin talvinen tähdistö ja myös Sirius-tähti loistaa yhä etelän suunnalla. Planeetoista Venus ja Jupiter näkyvät kirkkaina. Myös komeettoja liitää helmi-maaliskuussa. Haastateltavana ovat apulaisprofessori Emilia Kilpua Helsingin yliopistosta ja professori Markku Poutanen Paikkatietokeskuksesta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

http://areena.yle.fi/1-3880772

[iosainio]

Tiedeykkönen
Miten supermassiivisia mustia aukkoja syntyi varhaiseen maailmankaikkeuteen?

Galaksien keskustoissa lymyää mustia aukkoja, joiden massat voivat olla miljoonia tai jopa useita miljardeja auringonmassoja. Supermassivisia mustia aukkoja syntyi jo varhaisessa maailmankaikkeudessa, mutta miten?
Aihetta on tutkittu tietokonesimulaatioiden avulla ja löydetty mekanismi, joka selittäisi musta-aukkojättiläisten synnyn vaiheita. Simulaatiossa tarkastellaan kahden galaksin syntymistä kaasupilvistä. Voi käydä niin, että toisen galaksin syntymiseen tarkoitettu kaasupilvi romahtaa mustaksi aukoksi. Tästä mekanismista ja mustista aukoista yleensä kertoo apulaisprofessori Peter Johansson Helsingin yliopistosta. Hän on tehnyt simulaatiotutkimusta ulkomaisten tutkijoiden kanssa.
Huhtikuussa Jupiter loistaa yötaivaalla ja Venus on kirkkaana aamutaivaalla. Illan planeettoja ovat Merkurius ja Mars. Etelätaivaalla on Neitsyen laaja tähdistö, ja yöllä Käärmeenkantaja nousee idästä ja tuo mukanaan Käärmeenpään ja Käärmeenhännän. Vinkit tähtitaivaan tutkailuun tarjoilee professori Markku Poutanen. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

http://areena.yle.fi/1-3978703

Lue lisää ohjelmasta: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/03/31/huhtikuun-tahtitaivaalla-luikertelee-kaarme?ref=ohj-articles

[iosainio]

Tiedeykkönen
Kesä on pilvibongauksen aikaa - taivaalla vaeltavat pumpulipallot, kalanruodot ja pilviufot

Kesällä kannattaa katsella yläilmoihin pilviin, kun valkoiset pilvihattarat erottuvat hyvin siniseltä taivaalta.

Ilmakehän olosuhteet ja virtaukset synnyttävät mitä merkillisimpiä pilvimuotoja, tuttuja Cumulus-kumpupilviä, kalanruotoja tai höyheniä muistuttavia Cirrus vertebratuksia tai aaltomaisia Altocumulus undulatuksia.

Altocumulus lenticularis ihmetyttää ufomaisella ulkomuodolla, ja lentokoneessa istuva voi nähdä hauskan pilviotuksen, Cumulus congestuksen.

Sisko Loikkanen kävi tarkkailemassa pilviä Ilmatieteen laitoksen katolla Helsingin Kumpulassa ja tapasi ylimeteorologi Ari-Juhani Punkan, joka kertoo pilvimuodoista ja niiden synnystä.

Kesän yötaivaalla näkyy joitakin kirkkaita tähtiä ja planeettojakin. Kesäilmiöihin kuuluvat myös halot ja sateenkaaret. Näistä kertoo professori Markku Poutanen, toimittajana Sisko Loikkanen.

http://areena.yle.fi/1-4110270

[iosainio]

Pitää pitkästä aikaa virkistää tätäkin aihetta.

Meteoriitteja löytyy jokaiselta peltikatolta

Vaikka pieniä ja keveitä mikrometeoriitteja satelee maahan paljonkin, varsinaisia meteoriitteja on Suomessa kautta aikojen löydetty vain 14 kappaletta.
Luonnontieteellisen museon kokoelmien vitriinissä kuninkaana huipulla on Bjurböleen vuonna 1899 pudonnut meteoriitti. Meteoriittien tunnistaminen on vaikeaa, mutta myös harrastaja voi oppia tunnistamaan niitä. Meteoriitteja voi tarkkailla paitsi tieteellisestä myös esteettisestä näkökulmasta. Haastateltavina ovat yli-intendentti Arto Luttinen, tohtorikoulutettava Sanni Turunen ja arkkitehti Jarkko Kettunen. Ohjelmasarjan toimittaa Tiina Harpf. Tuottaja on Sari Siekkinen

https://areena.yle.fi/1-4462543

Minkähänlainen saalis tulisi, kun räystäskouruun laittaa vahvan magneetin ennen syöksykourua?

[iosainio]

Tiedeykkönen

Revontulia alettiin ymmärtää satelliittien myötä ja niiden ennustamisessakin on edetty

https://areena.yle.fi/1-4609658

Toimittaa Minttu Heimovirta.

[T. Öhman]

Varmaan podcastitkin sopii tämän otsikon alle? BBC World Service on tehnyt oivallisen sarjan 13 Minutes to the Moon, jossa tietysti pohjustetaan Apollo 11:n laskeutumista, mutta kiitettävän monesta näkökulmasta. Löytyypi mm. täältä: https://www.bbc.co.uk/programmes/w13xttx2. Tunnarista vastaa Hans Zimmer, joten senkin puolesta tarjolla on eeppisehköä asiaviihdettä.

Mainitaan nyt tässä samalla, että NASAn Gravity Assist keskittyy tällä kaudella vähemmän yllättäen myös Kuuhun. Asia on sinänsä ihan jees, mutta amerikkalaisten podcast-juontajien (tässä tapauksessa NASAn Jim Green, joka on nykytitteliltään NASAn chief scientist) ja vieraiden on vain aina pakko yrittää kuulostaa yli-innokkailta amerikkalaisteineiltä, joten kuuntelu on usein hieman tuskallista. Se on tarjolla mm. täällä: https://www.nasa.gov/gravity-assist .

Teemu