8" f/6

[Lauri Kangas]

Tuollaiset lätyt tuli sitten vihdoin ostettua. En ole ikänäni omistanut kunnollista kaukoputkea jolla tehdä visuaalihavaintoja, vaan loisinut aina muiden rööreillä. Varsinkin tähtikuvauksen lähdettyä lapasesta, on kiinnostus kiinalaisen massaputken ostamiseen pienentynyt. Visuaali-innostus ei silti koskaan kuihdu ja ainut syy omistaa isohko kaukoputki olisi että se on itse tehty.

Lisäksi kynnys hioa itse peili on erityisen matala, koska en omista 8" skylineria toisin kuin moni muu. Sellaisen omistajallahan on jo 20cm peili, joten 15cm lätyn hiominen olisi ihan tylsää ja 30cm taas ehkä liian haastavaa.

Viitisentoista vuotta tuli tätä aihetta pohdittua, joten saa nähdä montako vuotta itse projektiin menee. Jos nyt kuitenkin valmistuisi ennen ensi kesän loppua?

[Wezen]

Hienoa, että vielä löytyy uusia peilintekijöitä! Kiire on tämän harrastuksen suurin vihollinen, joten aikataulun kanssa ei kannata olla ankara itselleen. Peruuttamattomiin virheisiin kuuluu vain peilin pudottaminen tai muu rikkoutuminen, kaikista muista kämmeistä selviää lisätyöllä. Foorumilta löytyy muutama amatööri ja ammattilainenkin lohduttajaksi ja neuvojen antajaksi. Mukavia hetkiä uuden harrastuksen parissa .

Antti

[Lauri Kangas]

Kävin hakemassa Ursan optiikkapajan avaimen ja laitettiin Allarin kanssa pajaa vähän hiomakuntoon. Vuoden hiljaiselon saatossa pajasta on tullut jonkinlainen varasto näköjään.



50-senttisen peilin mittausteline. Ovatkohan mittaukset luotettavia? Taustalla laadukkaita lasiaihioita linssien valmistukseen.



Ja paja valmiina huomenna toivottavasti alkavaan kuopankaivuuseen.

[Pekka Moisio]

Seuraan mielenkiinnolla tätä projektia. Itsellä olisi hinkua kanssa hioa oma(t) peili(t), mutta ei ole tällä hetkellä aikaa sitten yhtään tuollaiseen. Toivottavasti raportoit edistymistä tiuhaan.

[Timo Kantola]

Mulla meni ensimäisessä peilissä 9 vuotta -  15cm peili. Saas nähdä kauanko Laurilla menee , onhan peili huomattavasti isompikin...

[Lauri Kangas]

Noniin, menin lauantaina pajalle alkuiltapäivästä ja tein hommia aamuviiteen. Jäin sinne nukkumaankin aikomuksena jatkaa tänään, mutta kroppa sanoi ettei olekaan hyvä idea. Tää ei oo mitään kynäniskojen hommaa.

Aloitin tekemällä reunaviisteet peilin ja työkalun kaikkiin neljään reunaan.



Tämä homma paljastui ihan karmeaksi ja siihen meni tuntikaupalla aikaa. Kun luulin lähestyväni loppua, sain kuulla että viisteiden pitää olla paljon syvemmät. Viisteiden teolla ehkäistään lasin reunan lohkeilu hiottaessa, ja tehdään pyöreämpiä myös niistä reunoista joihin tartutaan käsin ettei aukea kädet.

Kun viisteet oli vihdoin tehty, pääsin tositoimiin.



#80 piikarbidilla aloin hinkkailla lasien valamisesta jääneitä valtavia laineita matalaksi. Kummassakin kiekossa on toinen puoli reilusti laineilla ja toinen vain vähän, lähes sileä. Päätin tehdä laineisista puolista hiomapinnat, koska peilin toinen puoli on sellaisenaan tarpeeksi sileä noin pienelle ja paksulle peilille.

Vaan hoplaa, siinäpä ei kolmen millin reunaviisteet auta kun millin korkuiset aallot hakkaavat toisiaan vasten.



Lohkesi oikein komea kimpale toisesta kiekosta pois. Onneksi oli siitä kiekosta, josta suunnittelin työkalua, vaikka tässä vaiheessahan suunnitelmat olisi vielä ehtinyt vaihtaa toisinpäin. Tuon loven ei pitäisi haitata mitään, hioin sen kovasimella pehmeäreunaiseksi ja jatkoin hommia.



Viisteiden tekeminen oli niin hanurista että pidin vähän väliä taukoa. Sen sijaan kun pääsin hionnan makuun, kävelin ympyrää huomaamatta viisi tuntia putkeen. Aamuviideltä laineet oli melkein hävinneet. Työkalukiekossa on enää keskellä mutta peilissä on muutama laine reunalle asti. Siitäkin suurin osa on jo hävinnyt. Ensi viikolta pitää varastaa joku iltapäivä taas pajalle.

[Timo Kuhmonen]

Mielenkiinnolla odotan jatkoa...
Millaista on käsille tuo vetinen lasi / jauheseos, eikös siinä vaadita suojkakäsineitä - tuntuu ettei omat hennot kädet kestäisi tuollaista rääkkiä pidempään...

[Lauri Kangas]

Ei se jauhe tee mitään, se on kuin veteen sekoitettua hiekkaa ja kuluttuaan loppuun saven kaltaista mutaa. Sen sijaan tuo työntely ja painaminen kyllä ottaa käsille ja rankasti.

[Wezen]

Hei,

Taitaa olla Tammilasin levyistä leikattuja nuo sinun aihiosi, katselin sellaisia joskus itsekin, mutta luovuin juuri tuon hurjan epätasaisen pinnan takia. Monesta muusta lähteestä saa pinnan valmiiksi koneella tasoksi jyrsittynä ja viisteetkin tehtynä  .

Viisteiden suuruudella ei ole muuta väliä kuin se, ettei viiste saa kulua loppuun, viistettä voi hioa koko ajan lisää hionnan edistyessä, ei tarvitse tehdä niin leveää kerralla = ottaa paljon aihetta pois. Hiomakiviä on muuten monenlaisia, monet murenevat hirmuista vauhtia alta. Carbo ja lattaraudan pätkä on usein tehokkaampi viisteen teossa.

Painamisen sijaan kannattaa käyttää painoja peilin/työkalun päällä. Voi vaikka tehdä hieman peiliä isomman vanerikiekon, siihen pienet kynnet reunoihin peilin pitämiseksi keskellä ja keskelle pultti painojen pitämiseksi myös keskellä ja paikoillaan. Ei tartte enää kuin työnnellä ja vedellä, mikä on paljon kevyempää kynäniskalle  .

Tää on vähän tämmöistä väkertämistä, itse sain tänään muka Cassegrain-apupeilin hienohionnan loppuun, viimeisen 3 um jauheen seasta tai jostain muualta tuli joku karkeampi jyvä mukaan ja jurskautti muutaman pienen uran pintaan, ainakin 30 um lähtien meni uusiksi. 3 um alumiinioksidi on peräisin Stathikselta Saksasta, edellisen kerran kävi sama juttu ja hän lähetti uuden erän, samoja kokemuksia oli ollut muillakin. Taitaa tämä olla samaa erää valitettavasti.

Hupia. T. Antti

[allar]

Suosittelisin käyttämään niitä painoja vasta kun harjanteet on hiottu pois, muuten voi olla vähän liian hurjaa kyytiä reunoille. Kun olet saanut epätasaisuudet pois, voit nostaa vaikka sen mun rautasen hiomatyökalun peilin päälle painoksi. Lisäksi siellä pitäisi jossain jemmassa olla pieni 70mm valurautanen mötikkä. Sillä ja täysikokoisella kiekolla voisi vuorotella...pitäisi kuoppaa tulla melko nopeasti.

Teitkö reunaviisteet tuon pukin päällä suoraan? Mielestäni mukavampi tapa olisi pitää kiekko puoliksi pöydän reunan yli ja sitten toisella kädellä pitää kiekkoa kiinni ja toisella jyystää. Näin saa ainakin mukavan istuma-asennon eikä tartte seistä pukin äärellä.

[Kaizu]

Muissa lasihommissa olen käyttänyt viisteiden ja pyöristysten tekoon timanttiviilaa. Sellaisen jossa on kaksi eri karkeutta sai K-raudasta muistaakseni viidellä kympillä. Varsinaisena työnään se teroittaa koukkuja ja fileerausveitsiä.

Kaizu

[hm]

Viisteen hiomiseen soveltuvia timanttiläpysköitä saa kympin hintaan, joten sellaista kannattaa hiemankin enemmän hiovan hakea.

Lauri on tasoitellut pintoja vaikeimman kautta. Iso levy peltiä - mieluiten laivarautaa - lattialle ja polvin ylävartalon painolla hioen lasi kuluu rivakasti. Alustana voi käyttää myös paksua lasiruutua tai tasomaista kivilevyä.

Yli kymmenen vuotta olen käyttänyt viimeisenä hiomakarkeutena 15 mikronin alumiinioksidia. Yksinumeroisilla karkeuksilla voitetaan kyllä hieman kiillotusajassa, mutta se ei mielestäni korvaa naarmuuntumis- ja takertumisherkkyyden lisääntymistä

Hannu Määttänen

[Lauri Kangas]

Tattis kaikille arvokkaista vinkeistä, niitä tullaan tarvitsemaan vielä jatkossakin.

Viisteitä tein pukin päällä mikä oli vähän hankalaa, kun peilin tukipalikatkin ovat tiellä. Kun noita joutuu kuitenkin tekemään lisää (alkaa laineiden hiomisen jäljiltä jo olla vähissä) niin pitänee keksiä vähän tehokkaampia keinoja. Mistähän noita timanttiläpysköjä on kaupan?

Teräslevyä vasten tasoittamista harkitsinkin jo luettuani mm. Anders Wallinin blogia peilin teosta. Eipä vaan ollut sopivaa levyä missään saatavilla, niin päädyin sitten tuohon. Aikamoista kilkatusta kieltämättä. Andersilla oli muuten hyvä viistämistekniikkakin jossa käytettiin pyörivää alustaa ja jotain dremeliä. Onko tuossa tasoittamisessa muuten vielä kovin tarkkaa, onko peili päällä vai alla ja millaisia työntöjä käyttää?

Laineista pääsee onneksi eroon ilman lisäkikkoja, sillä ne ovat jo aika hyvin tiessään. Allarin jäljiltä pajalla on tosiaan myös hyvä valikoima jos jonkinlaista kiekkoa ja painoa.

[Wezen]

Hei,

Omat "tutkimukseni" viittavat myös siihen, että kiillotuksen kannalta hienohionnan viimeinen aste voi olla Carbo 900 tai alumiinioksidi 12 um. Mikroskoopilla katsoen karheus ei enää näiden jälkeen vähene. Kiillotusaikoja en ole voinut vertailla, kun en ole tehnyt kahta samanlaista peiliä. Hannu varmaan on.

Kokeilin nyt toista kertaa näitä hienompaa astetta lähinnä siksi, että halusin sferometrilla mitaten katsoa kehittyykö koveran ja kuperan pinnan muoto edelleen lähemmäs toisiaan. Kirjallisuudessa sanotaan koveran pinnan olevan hienohionnan jälkeen hyperboloidi eli hieman "syvempi" kuin kuperan pinnan kaarevuus. Näyttää siltä, että näin on; kovera pinta jää omien mittauksienikin mukaan syvemmäksi riippumatta siitä onko hiottu se alla vai päällä tai hyvinkin lyhyellä työnnöllä. Ero ei vähene hienommilla hioma-aineilla. Minulle on arvoitus, miksi näin on.

Terveisin Antti

P.S. 20 min märkä 500 carbolla ja 30 min pitkitetty märkä 900 carbolla hävittivät naarmut ja pinta on taas samettinen ja valmis kiillotukseen. Tässä vaiheessa peilin pinta on näteimmillään, valitettavan vaikea vangita kuvaksi kuten kuvapari paljastaa. Toinen on tarkennettu kauempana olevaan lamppuun, toinen peilin pintaan. Ei nyt ole tarkoitus sotkea tätä ketjua liikaa sivupoluilla, mutta ainakin itselleni tämä hienohionnan loppuunsaaminen on aina palkitseva välivaihe. Siitä se paraboloidi- tms. muotoiltavan peilin teko vasta alkaa. Tsemppiä siis.

[Lauri Kangas]

Laitoin tänään vinkkejä vähän käytäntöön ja sain jotain aikaankin. Hinkkasin raivoisasti ja laineet alkoivat vähentyä vähenemistään.



Työkalu silisikin tuosta aika nopeasti, mutta peilissä olevat rannut kummittelivat reunalla vielä hetken. Lykkäsin peilin alapuolelle ja koska liike alkoi jo olla niin sulavaa, laitoin päälle vähän painoa. Pussin sisällä on karmaiseva jötkäle jotain valurautaa.





Ja eipäs aikaakaan kun viimeisetkin rippeet laineista häippäsivät. Tämän jälkeen hinkkasin taas lisää reunaviisteitä ja mietin mitä helkkaria olen oikein tekemässä. Käteen palannee tunto ylihuomenissa.
Siirryin jo vähän kuopankaivuuvaiheeseen, mutta lähdin tällä kertaa jo puolenyön jälkeen kotiin. Kuoppaa tuli sen verran että sferometri antaa eri lukemat kiekoille, mutta viivottimella ei vielä eroa näe, paitsi hyvällä mielikuvituksella.

Tuntuu että on tuohon tasoittamiseen mennyt vähän turhan paljon hiomajauhetta. No, onneksi se on halpaa kuin saippua.