Autoguiderin ja kehnon seurantatuloksen ihmettelyä

Aloittaja Timpe, 10.10.2009, 15:36:14

« edellinen - seuraava »

Timpe

Kuvasin eilen M15 pallomaista joukkoa ja ihmettelin (taas vaihteeksi) kehnoa seurantatulosta: 35 kuvatusta ruudusta 12 kpl jäi haaviin, eikä näistäkään mikään ole 100% kelvollinen seurannan suhteen :cry: Enkä mielellään laittaisi tätä kokonaan tarkemman kameran syyksi, koska saman tapaista ongelmaa esiintyi jo EOS 20D:lläkin.

Alla olevassa kuvassa on malliesimerkkejä näistä pilalle seuratuista kuvista 60 sekunnin valotusajalla. Oikean ylänurkan referenssikuvan tasaiset viirut sain aikaan, kun seurantaputken kiinnitys oli hiukan löysällä. Muissa kuvissa seurantaputki oli mielestäni niin hyvin paikallaan kuin mahdollista. Olen seurannut kuvausten aikana LVI SmartGuiderin näytöltä sitä, kuinka autoguideri piirtää seurantakäyrää ja millaisin liikkein se korjaa seurantaa. Näiden perusteella päättelen, että kyseessä voisi olla jonkinlainen lähiseeing-ongelma kuten esim. lämpöväreilyt talojen yltä, oman hengitysilmani väreily (tms.) mikä pistäisi ilman liikkeelle + seurantaputken tähden hyppimään seurantakameran kennolla ja näiden seurauksena guiderin ohjaamaan haamuvirheitä! Olen yrittänyt poistaa virhettä pienentämällä guiderin aggressiivisuutta säätöön 1 tai 2 (asteikolla 1-6), jolloin korjauksia tehdään vain harvakseltaan ja suuremman heiton takia ja olenkin saanut tällä seurantavirhettä pienemmäksi, mutten kokonaan pois.

Kysymykset: onko seeingin vaikutus todellakin näin suuri seurannan korjauksessa? Tuleeko muilla vastaavia ongelmia ja jos tulee, niin millä seurantaputken polttovälillä? Kuinka paljon jätätte etäisyyttä kuvausputken ja itsenne väliin, kun teette kuvauksia ja huomioitteko tuulensuunnat yms. lämpöväreilyn välttämiseksi valon kulkutiellä? Oman seurantaputken polttoväli on nyt 900mm ja kehnon seeingin voi usein nähdä seurantaputken okulaaristakin. Onko siis tästä seeingin visuaaliarvioinnista eräänlaiseksi indikaattoriksi seurannan onnistumiseen?
Ja kyseleekö yksi tyhmä enemmän kuin kymmenen viisasta ehtii vastaamaan???  :tongue:
- Timo Inkinen

Vesa Kankare

Mulla on 400mm polttoväli omassa seurantaputkessa ja 5.6um pikselit kamerassa. Tällä päästään 2,88 kaarisekunnin taivaspeittoon per pikseli. PHDGuidingissa oletuksena korjataan 0,15 pikselin poikkeamat, mikä tarkoittaisi jo alle puolen kaarisekunnin heittoa. Eli silloin autoguider jahtaisi auttamatta seeingiä. Tosin kameralla toki valotetaan 2s sen takia, että tästä seeingistä tulisi mahdollisimman hyvä keskiarvo ja systeemi ei alkaisi jahtaamaan tähden väreilyä.

Kuvaussysteemissä mulla taas pikselin peitto taivaalla on 3,1 kaarisekuntia. Eli mulle on periaatteessa järjetöntä (seeinginkään vaikuttamatta) yrittää alle kaarisekunnin seurantaa, tästä syystä tuo Min Movement arvo on mulla PHD:ssä 0,35. Tällä pääsen PHD:n mittaamaan RMS arvoon 0,4, mikä kuvaa seurannan suorituskykyä aika hyvin. Kuvausputken kannalta puhutaan silloin noin 0,36 pikselin duuruisesta virheestä, joka ei merkittävästi näy kuvassa. Toki aina pitää yrittää parantaa, nyt yritän päästä nopealiikkeisistä virheistä eroon, jos saisi vaikka hieman parempaa tulosta aikaiseksi.

En huomioi itse mitenkään tuota lämmönlähteenä olemista. Tärkeämpää mulla on yrittää varoa osumasta laattoihin, jonka päällä putki on. Kuvaan lähes poikkeuksetta oman taloni katon ylitse.

Jotenkin näyttäisi noista sun kuvista, että korjausliikkeet voisivat olla liian kovia. Pystytkö jostain säätämään sitä nopeutta jolla jalusta korjaa? Jos korjauspulssin annossa on epätarkkuutta, niin liian nopea korjausliike pahentaa sitä. Omassa kalustossa korjaan .5x sidereal nopeudella.

Sullahan oli Newton? Oletko varmistanut, että taipumia ei synny muualla? Peilin kannatus ja putken kyljessä sojottava kamera/fokkari voisi olla potentiaalisia taipuman lähteitä. Kovin isoa taivutusta ei nimittän tarvi, että puolentoista metrin polttoväillä saa parikymmentä mikrometriä tähden kuvaa siirtymään kennolla. OAGin käyttö auttaisi tässä.

Tässä jotain ajatuksia, toivottavasti herättää ideoita ongelmaasi. Tuolla polttovälillä oleti kuitenkin jo aika lailla oikeilla jäljillä ja lienee jahtaamassa jo aika pieniä häiriölähteitä. Hyvä tulee!

Vesku
www.vkastronomy.com

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Vesa Kankare - 11.10.2009, 11:38:39
Jotenkin näyttäisi noista sun kuvista, että korjausliikkeet voisivat olla liian kovia. Pystytkö jostain säätämään sitä nopeutta jolla jalusta korjaa? Jos korjauspulssin annossa on epätarkkuutta, niin liian nopea korjausliike pahentaa sitä. Omassa kalustossa korjaan .5x sidereal nopeudella.

Tuo oli hyvä pointti, jota en ole tullut ajatelleeksi. Omassakin taitaa olla tuo .5x sidereal käytössä, mikä on tosiaankin aivan liikaa 900mm seurantaputkelle ja 1500mm kuvausputkelle (varsinkin yhdistettynä EOS 7D:n 4,3 um pikselikoolle). En ole jaksanut laskea noita "pikseliä per kaarisekunti" -juttuja, jotta noista olisi teoreettista pohjaa ongelman ratkaisuun, mutta oletan ongelman kasvaneen vanhasta EOS 20D:stä selvästi. Ongelmana on käsittääkseni juuri nuo autoguiderin korjausliikkeet, jotka heiluttavat kuvausputkea liikaakin tehden itsessään virheitä kuvaan.

Laitan tähän alle eilisillan kuvaussessiosta näyte-croppeja, joissa olen alkanut kuvauksen guiderin matalalla aggressiivisuudella ja lisännyt sitä kunnes pääsin järkevään seurantatulokseen kameran näytöltä kuvia tarkastellen. Käytännössä tuossa kävi siten, että ykkösruudussa ei ollut guideria lainkaan (napasuuntaus hiukan pielessä ilmeisesti itä-länsisuunnassa). Kakkos ja kolmosruuduissa iteroin aggressiivisuutta X/Y akseleilla ensin 1/1 asentoon ja sitten 2/2:een (molemmat ovat matalia aggressiivisuussäätöjä). Neljännessä ruudussa onkin sitten päästy 4/4 säätöön saakka, jossa guideri/putkiyhdistelmä toimi tällä kertaa mallikkaasti, koska kuvasin parisen kymmentä 2-3 minuutin valotusta varsin hyvällä saantoprosentilla (huomioiden tämän 1500-millin polttovälini!). Erona aikaisempaan kertaan oli se, että nyt ilmakehän seeing oli varsin hyvä (näin mm. seurantaputken 150x okulaarisuurennuksella tähden Airy-disk epätäyden renkaan) + se, että kuvauskohde sijaitsi korkealla taivaalla Joutsenessa ja okt-puutarhojen päällä (aiempi kuvaussuunta oli Pegasuksen suuntaan, taloni katon päälle). Myös putken tasapainotuksessa oli eroa (ks. alta).

Toisessa kuvassa on kaksi kuvaa LVI SmartGuiderin näytöltä sen ilmoittamista seurantakäyristä. Kiinnitin nyt huomioni siihen, että LVI:n käyrät olivat hyvin minimaalisia liikkeiltään verrattuna aiempaan! Käytin nyt seurannassa melko kirkasta tähteä ja käyrät päivittyivät näytölle noin 4-5 sekunnin läpimenoajalla (=seurantakameran valotusaika oli siis lyhyt). Kaizu ja Tuomo Repo voisivat kertoa, millaisia käppyröitä heillä juoksee LVI SmartGuiderin näytöllä, kun homma tökkii tai kun seuranta on kunnossa. Voisin verrata tätä tietoa omiin kokemuksiini saman autoguiderin käytöstä. Vikatilantessa nuo samat käyrät ovat kuitenkin liikkeiltään paljon epäsäännöllisempiä ja korjaukset ovat voimakkuudeltaan tätä selvästi suurempia  :undecided:

Kolmas eroava asia aiempaan verrattuna oli, että nyt EN tasapainottanut putkea foorumilla vallitsevan yleisen käsityksen mukaan (ts. hiukan epätasapainoon ja "painumaan" idän suuntaan). Asetin Gemini G41:n nyt niin tarkasti tasapainoon kuin pystyin, mikä tarkoitti tasapainotuksen tarkempaa viimeistelyä putken ollessa kuvaussuunnassa. Jos ymmärrän asian oikein, niin Geminin matopyörät huolehtivat itsensä joka tapauksessa hammasratasta vasten automaattisesti, koska näissä on joko jäykkä kierrejousi (DEC) tai teräsjousitappi (RA) painamassa osia hyvään kontaktiin ilman backlashia.

Lainaus käyttäjältä: Vesa Kankare - 11.10.2009, 11:38:39
Sullahan oli Newton? Oletko varmistanut, että taipumia ei synny muualla? Peilin kannatus ja putken kyljessä sojottava kamera/fokkari voisi olla potentiaalisia taipuman lähteitä.
...clip... Tuolla polttovälillä oleti kuitenkin jo aika lailla oikeilla jäljillä ja lienee jahtaamassa jo aika pieniä häiriölähteitä. Hyvä tulee!

Kiitos rohkaisusta! Olen nyt tuon Newtonin suhteen luottavaisella kannalla, koska olen mielestäni eliminoinut näitä virhelähteitä melkoisen kattavasti. Ja toisaalta putken puolesta puhuu se, että saatan ottaa tällä kokoonpanolla noin kolmen minuutin onnistuneita valotuksia, kun vain seurannanohjaus on yhteistyökykyinen eikä sössi vastaan. Tämä olisi se tavoite mihin olen pyrkimässä ja mihin näiden varusteiden _pitäisi_ mielestäni pystyä ongelmitta. Tähän mennessä homma ei vain ole ollut kovinkaan hyvin hallinnassa, mutta nyt alkanen (?) vähitellen olemaan melko lähellä tavoitettani  :smiley: Se tässä hommassa ketuttaa, kun täällä foorumilla ei taida olla muita saman kokoluokan kuvauslaitteiden käyttäjiä vertaistukena, jotta heiltä saisi kokeneempien neuvoja. Sen verran mitä SW80ED:llä kuvailin, niin sen kanssa homma sujui liki "vasemmalla kädellä & silmät sidottuna" verrattuna tällaisen ison putken sumopainiin. Mutta itsepähän olen harrastukseni valinnut...  :grin:
- Timo Inkinen

Vesa Kankare

Tuo 4/4 aggressiivisuus näyttää tekevän jo tosi pyöreitä tähtiä!
Vesku
www.vkastronomy.com

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Vesa Kankare - 11.10.2009, 21:46:29
Tuo 4/4 aggressiivisuus näyttää tekevän jo tosi pyöreitä tähtiä!

Joo, kun se vain pysyisikin tuossa kohtaa. Järjestelmässä on vain niin monta muuttujaa, että kokonaisuuden hallitseminen on kohtuullisen työlästä ja tuollaisia nappiruutuja on vain alle 20% kuvatuista.  :huh:

Kysymys:
Mistä muuten johtuu, että kuva-ala ehtii noin 1,5 h aikana muuttamaan hiukan paikkaansa? Ensimmäinen ruutu on kuvattu klo 21:30 ja n.klo 21:55 saakka tähtikenttä on pysynyt paikallaan. Sitten alkaa hidas tasainen valuminen klo 22:46 saakka, jolloin akku hyytyy ja lopetan kuvaamiset. Tuossa välissä putki on tavallaan "edistänyt" eli kuvauskenttä on siirtynyt himpun verran aloituskohtaa lännemmäksi. Ilmiön huomasin vasta nyt, kun katsoin PhotoShop Elementsin kuvakatselijalla koko sarjan nopeasti läpi. Tässä 21:55-22:46 välissä kuvasin sitten niitä 2 tai 3 minuutin onnistuneita valotuksia yhteensä 10-20 kpl. Tuossa alussa taistelin seurannan korjauksen säätöjen kanssa ja silloin taivas pysyi paikallaan putken alla ja seuranta tökki.... hetkonen, eihän tässä ole enää mitään tolkkua vai kuinka??!  :huh:
- Timo Inkinen

Kaizu

Aika monella jalustalla olen huomannut tuon ominaisuuden, että pitkällä ajalla hieman edistävät. Voisiko olla sellaista perua että seurannan korjaus tehtäisiin jalustaa pikkuisen hidastamalla, niin että välykset pysyisivät samalla laidalla.
En ole vielä saanut LVI-guideria kunnolla toimimaan Losmandyn kanssa. Ensin luulin että guideri ei ollenkaan ohjaa jalustaa kun kalibroinnissa tuli virheilmoitus "motor not moving". Jalustaa tarkasti kuuntelemalla kuitenkin totesin että jalusta liikkui niinkuin pitääkin, autoguiderin kamera vain ei huomaa sitä. En tiedä johtuuko tuo jalustan välyksistä vai onko Losmandyssa vain liian pienet säätänopeudet. Kokeilut jatkuvat.
Puolen minuutin ajalla en vielä tarvitse autoguideria mutta useammalla minuutilla kylläkin.

Kaizu
Kai Forssen

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 11.10.2009, 22:58:57
En ole vielä saanut LVI-guideria kunnolla toimimaan Losmandyn kanssa. Ensin luulin että guideri ei ollenkaan ohjaa jalustaa kun kalibroinnissa tuli virheilmoitus "motor not moving". Jalustaa tarkasti kuuntelemalla kuitenkin totesin että jalusta liikkui niinkuin pitääkin, autoguiderin kamera vain ei huomaa sitä. En tiedä johtuuko tuo jalustan välyksistä vai onko Losmandyssa vain liian pienet säätänopeudet. Kokeilut jatkuvat.

Omassa tulee samaa vikaa, jos jalustan pienin seurantanopeus on liian suuri ts. yli 0,5x siderealin nopeudet antavat "motors not moving" herjan, kun jalustaa ajetaan RA-suunnassa taaksepäin. Itse ihmettelin tuota hetken aikaa, kunnes tajusin pienentää pienintä nopeutta tarpeeksi LVI:n tarpeisiin.
- Timo Inkinen

Kaizu

Kiitti tiedosta. Losmandyssa on oletusarvoisesti nopeudet 0.5x ja 1.5x. Ne saa asetettua parametrimenusta 0.2x ja 1.8x saakka.
Pitää kokeilla ja toivoa että jalustasta ei tule liian äkkipikainen.

Kaizu
Kai Forssen

Timpe

Huomasin tänään, että LVI on julkaissut hiljattain (6 Oct 2009) "LVI Smartguider Troubleshooting" manuaalin, minkä voi ladata täältä  :smiley: Tuolla on näemmä päivityksiä ja muuta ohjeistusta, jotka poikkeavat (!) hiukan guiderin alkuperäisen manuaalin ohjeista. Ilmeisesti muualtakin on tullut kyselyjä LVI:n seurantatarkkuudesta yms. kun ovat julkaiseet tällaisen päivitetyn dokumentin.
Samalla tavoin sivuilta ladattava englanninkielinen online-manuaali ja Baaderin laitteen ladattava + sen mukana toimitettava manuaali eivät enää täysin vastaa toisiaan mm. moottorien nopeussuosituksien suhteen. Syy omiin seurantaongelmiini saattaa siis löytyä guiderin vääristä asetuksista ja korjaus tästä uudesta vianhakumanuaalista... :cheesy:

Tässä kuitenkin Kaizulle pätkä manuaalista:
MOTOR NOT MOVING!
---clip---
2. The guiding speed is either too high or too low;
---clip---
4. There is huge backlash in the declination axis.

Case #2 – Carefully take note of when this message is displayed. If it happens within about a dozen seconds since the start of step 1/6 Moving RA-, the guiding speed must be lowered through your mount control box. If it happens in a couple of minutes, the guiding speed must be increased. Suggested values range from 0.10x (10% of the sidereal rate) up to 0.50x (50% of the  sidereal rate).

Case #4 – Adjust your mount as to minimize the backlash between the worm and the gear. Such an error could be displayed during 3/6 Moving DEC+ calibration step.


- Timo Inkinen

Kaizu

Ohje testattu, toimii. Säädin korjauksen nopeudeksi 0.2-1.8x seurantanopeus. Nyt onnistui kalibrointi ja seurantakin kunnes seurantatähti katosi tornin luukun reunan taakse.

Kaizu
Kai Forssen

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Vesa Kankare - 11.10.2009, 11:38:39
Jotenkin näyttäisi noista sun kuvista, että korjausliikkeet voisivat olla liian kovia.... Omassa kalustossa korjaan .5x sidereal nopeudella.

Voin nyt vahvistaa tämän diagnoosisi oikeaksi, Vesa! Testailin eilisiltana taas seurannan toimintaa ja nyt seurantatähtenä oli sellainen keskiverto 7-8 mag. tähti, jolla LVI joutuu valottamaan tähden kuvaa melko pitkään. Toisin sanoen guiderin käppyrät päivittyvät näytöllä hitaasti (kenties 1 krt/min ehditään koko kierros läpi). Ajoin jalustaa ensiksi 0,40x sidereal nopeudella ja käytin viime kerralla hyväksi havaittua 4/4 asetusta seurannan aggressiivisuudelle. Tuloksena oli muutamia 3 minuutin ruutuja, joissa tähdet "twistasivat" vanhaan malliin digijärkkärin kentässä (kuvassa ensimmäinen ruutu vasemmalta). Seuraavaksi kävin läpi seurannan nopeuksia 0.20...0.40x sidereal skaalassa, mutta jätin tuon aggressiivisuuden nyt kokeeksi 5/5 asentoon (aiempaa aggressiivisemmaksi), tuloksena nättejä tähtiryppäitä pienellä alalla (näistä keskimmäinen kuva). Sain näin iteroitua säädöt kuntoon ja otin loput ruudut 0.25x sidereal nopeudella ja 3/3 aggressiivisuudella, mikä tuotti kohtuullisen pyöreitä tähtiä EOS 7D:n 18 Mpix kennolle  :azn:

Eilisilta opetti ainakin sen, että jos seurantatähti on himmeä (=LVI SmartGuiderin käppyrät juoksevat hitaasti + guideri käyttää pitkiä valotusaikoja), niin tällöin kannattaa asettaa jalustaan pieni 0.20...0.30x sidereal nopeus. Jos yrittää käyttää liian suuria sidereal nopeuksia himmeillä seurantatähdillä, tuloksena on liian tempoileva ohjaus. Guiderin kennolta saadaan tähden sijaintitiedot liian harvoin ja tähden sijainti ehtii muuttumaan "liian paljon" edellismittaukseen verrattuna, mikä vaatii suuret korjausliikkeet ja aiheuttaa näin huonoa seurantatarkkuutta. Guiderin aggressiivisuus näyttää sen sijaan menevän ilmakehän seeingin mukaan, joten sen joutuu vain kokeilemaan testikuvilla. Mitä parempi seeing ja mitä kirkkaampi seurantatähti, sitä suuremman aggressiivisuuden saa käyttöön. Himmeällä tähdellä ja normaaliseeingillä joutuu tyytymään guiderin maltillisempaan ohjastukseen. Kokemuspisteet ja oman laitteiston läpikotaisin tunteminen auttaa näemmä tässäkin asiassa  :rolleyes:

Ai niin, se mikä toimii lyhyellä SW80ED putkella, ei toimi enää tällä 2,5 x 600mm pituisella polttovälilläni, joten 0.5x sidereal taitaa jäädä kokonaan pois käytöstä itselläni.
- Timo Inkinen

Kaizu

Voisin kuvitella että jos jaksollisessa virheessä on guiderin valotusaikaa nopeampaa rippeliä niin suurella agressiivisuusasetuksella saa aikaan mekaanisen oskillaattorin. Laitoin eilisistä otoksista päällekkäin ensimmäisen ja viimeisen ja siitä näki heti että agressiivisuus asetus 4 ei korjaa virhettä täysimääräisesti. Kamera oli jätättänyt 45" ja siirtynyt alas melkein kaariminuutin runsaan puolen tunnin aikana. Joissain kuvissa näkyy yhden pikselin suuruisia siirtymiä kummankin akselin suunnassa. Niissä tähdet eivät ole pyöreitä pampuloita vaan pieniä neliöitä. Täytyy seuraavaksi laittaa agressiivisuus täpölle ja yrittää löytää riittävän kirkas seurantatähti.

Kaizu
Kai Forssen

Vesa Kankare

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 14.10.2009, 18:23:18
Sain näin iteroitua säädöt kuntoon ja otin loput ruudut 0.25x sidereal nopeudella ja 3/3 aggressiivisuudella, mikä tuotti kohtuullisen pyöreitä tähtiä EOS 7D:n 18 Mpix kennolle  :azn:

Loistavaa! Nyt vaan tositoimiin!
Vesku
www.vkastronomy.com

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 11.10.2009, 20:29:38
...900mm seurantaputkelle ja 1500mm kuvausputkelle (varsinkin yhdistettynä EOS 7D:n 4,3 um pikselikoolle). En ole jaksanut laskea noita "pikseliä per kaarisekunti" -juttuja, jotta noista olisi teoreettista pohjaa ongelman ratkaisuun, mutta oletan ongelman kasvaneen vanhasta EOS 20D:stä selvästi.

Laskin vielä tänään noita kuvaus/guidausputkeni peittoja taivaalta ja sain tällaiset luvut nykysysteemille:
* Kuvausputki 1500mm Newton + Canon EOS 7D (4,3 um pikselikoko) => 0,59" / pikseli
* Seurantaputki 900mm + LVI SmartGuider (6 um pikselikoko) => 1,37" / pikseli
Liikutaan hiukan eri mittaluokassa kuin tuossa Vesalla alla  :rolleyes:  Tämä kannattaa muistaa, kun haaveillaan tarkemmasta kamerasta ja pidemmästä polttovälistä kuvausputkeen (mikä johtaa hyvin nopeasti jalustavaatimusten kasvamiseen exponentiaalisesti ;).

Lainaus käyttäjältä: Vesa Kankare - 11.10.2009, 11:38:39
Mulla on 400mm polttoväli omassa seurantaputkessa ja 5.6um pikselit kamerassa. Tällä päästään 2,88 kaarisekunnin taivaspeittoon per pikseli. PHDGuidingissa oletuksena korjataan 0,15 pikselin poikkeamat, mikä tarkoittaisi jo alle puolen kaarisekunnin heittoa. Eli silloin autoguider jahtaisi auttamatta seeingiä. Tosin kameralla toki valotetaan 2s sen takia, että tästä seeingistä tulisi mahdollisimman hyvä keskiarvo ja systeemi ei alkaisi jahtaamaan tähden väreilyä.

Kuvaussysteemissä mulla taas pikselin peitto taivaalla on 3,1 kaarisekuntia. Eli mulle on periaatteessa järjetöntä (seeinginkään vaikuttamatta) yrittää alle kaarisekunnin seurantaa, tästä syystä tuo Min Movement arvo on mulla PHD:ssä 0,35. Tällä pääsen PHD:n mittaamaan RMS arvoon 0,4, mikä kuvaa seurannan suorituskykyä aika hyvin. Kuvausputken kannalta puhutaan silloin noin 0,36 pikselin duuruisesta virheestä, joka ei merkittävästi näy kuvassa.

Osaatko kommentoida (Vesa) seeingin vaikutusta omassa systeemissäni tuon perusteella? Käytännön tuntuma on, että sillä ON vaikutusta koska lähinnä matalat aggressiivisuusarvot yhdessä pienen sidereal-nopeuden kanssa näyttävät toimivan omassa systeemissäni. LVI SmartGuiderin korjauskynnyksen suuruutta pikseleinä ei kait ilmoiteta missään, vaan puhutaan vain näistä aggressiivisuussäädöistä asteikolla 1-6.
- Timo Inkinen

Vesa Kankare

Lainaa
Osaatko kommentoida (Vesa) seeingin vaikutusta omassa systeemissäni tuon perusteella? Käytännön tuntuma on, että sillä ON vaikutusta koska lähinnä matalat aggressiivisuusarvot yhdessä pienen sidereal-nopeuden kanssa näyttävät toimivan omassa systeemissäni. LVI SmartGuiderin korjauskynnyksen suuruutta pikseleinä ei kait ilmoiteta missään, vaan puhutaan vain näistä aggressiivisuussäädöistä asteikolla 1-6.
Osaamisesta tiedä, mutta arvata aina voi... :) Ensinnäkin 0,59"/pikseli on jo sitä luokkaa, että seeing tyypillisessä kelissä blurraa pääputken kuvaa lähes poikkeuksestta. Jos nyt ihan hihasta tarkistamatta pistän, niin näytteenottoteorioiden (Nyquist) mukaan tarvitaan vähintään kaksi pikseliä ilmaisemaan jotakin kuvasta. Tällöin sun systeemillä pienimmät erottuvat yksityiskohdat on 1,2", joka on aika usein seeingrajan alapuolella. Tyypillinen seeing suomessa lienee luokkaa 2". Anyway, setuppi on hyvällä seeingillä ja korkealta kuvatessa aika jämpti, joten hyvällä kelillä kannattaa tähdätä tuohon <1,2" seurannan tarkkuuteen. Disclaimer: Värikameran vaikutusta asiaan ei otettu huomioon.

Seurantaputken kannalta tämä onkin sitten kinkkisempi juttu. Ensinnäkin valotus pitäisi saada sellaiseksi, että seeingin vaikutus keskiarvoistuu pois. Aika usein näkee suositeltavan luokkaa 2s+. valotusta. En tiedä miten LVI:ssä on tätä mahdollista säätää. Mutta, jotta pystyisit guidaamaan seeingin läpi, tuo olisi aika tärkeää, muuten systeemisi alkaa jahtaamaan seeingiä. Tämä seeingin jahtaaminen on järkevää ainoastaan AO-L tyyppisillä High Speed guidereilla, joita täälläkin foorumilla parilla kuvaajalla on käytössä. Näin saadaan myös kuvauskameraan hiukan parannettua resoluutiota. Toisessa vaakakupissa painaa se, että kuinka pitkään jalustasi pysyy tuon toivotun tarkkuuden sisällä (esim. 1") ilman ohjausta. Tästä saa sen maksimin valotusajan pääteltyä - valotuksen aikanahan et voi korjata jalustaa. Parhailla jalustoilla voi seurannankorjauksen valotus olla jopa 10s. Tällöin seeing ei enää juurikaan merkittävästi seurantatulokseen vaikuta. Mutta hintaa tuleekin jalustalle siitä, että tuo 10s. pitää pysyä 1" sisällä... :P

Jollet saa tuota valotusaikaa LVI:ssä pidemmäksi, kannattanee korjaus tehdä vasta kun selvästi voidaan todeta tähden olevan seeingin ulkopuolella. Tästä syystä itsekin konfiguroin tuon 0.35 pikselin virheen pienimmäksi korjattavaksi etäisyydeksi. Tosin nyt kun alkaa olemaan systeemi siinä kunnossa että voisi alkaa antaa jalustan kulkea pari kolme sekuntia omillaan, voisi yrittää tuolla valotusajalla kompensoida seeingiä ja korjata pienempiä virheitä.
Vesku
www.vkastronomy.com