Juhannusyön tähtihavainnot?

[Tarkkailija]

Etelä suomessa piti nähdä himmeitäkin tähtiä juhannuksena, kuhan vain osasi katsoa. Monin paikoin oli varmaan selkeää, ainaki keskisuomessa päin. Mutta onistuitteko näkemään tähtiä hyvin? tai jopa himmeimpiäkin? Itse tarkailin taivasta yöllä 02 - 03 aikoihin, ja tähtiä ei täällä keskisuomessa näkynyt, paitsi lännen suunnalla oli 1 kirkas tähti. Se tais olla tuo Arcturus.
Mutta kertokaa raporttejanne, jos satuitte juhannus yönä tähtitaivasta seuraamaan.

[VeikkoM]

Eipä ole tullut muutamaan juhannukseen tähtiä bongailtua erityistarkoituksella, mutta aiempina vuosina tuota on tullut tehtyä ihan jaostoprojektina.  Ihan etelärannikolla voi päästä jopa 4 magnitudiin (!), jos osaa etsiä tähtiä.

Tuloksia: 
http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/saa/proj/kesarjm.html

[Immo]

Jos kelejä riittää niin nyt olisi käsillä taas ne yöt jolloin kannattaisi tehdä visuaalihavaintoja tähdistä ja selvittää mihin asti magnitudeissa omalla havaintopaikalllaan pääsee.

[Marko.J]

Eli ei muuta, kuin pientä kesäkilpailua pystyyn tyyliin "Juhannusyön bongauksia"! 

Tuloksia vaan tänne, olis kiva lukea, mitä kukin on onnistunut näkemään!!!

[naavis]

Juhannusaaton ja -päivän välisenä yönä (ja muutamana muuna yönä) on mahdollista ainakin etelässä nähdä myös kansainvälinen avaruusasema, joka kirkastuu noin -1,5 magnitudiin.

EDIT: ISS ei ihan sovi Tähdet-kategoriaan, mutta on silti ihan mielenkiintoinen bongauskohde.

[pepa]

Täällä Rovaniemellä on oikein hyvät mahdollisuus nähdä yx ja ainoa "tähti". No ehkä kuu, jos säät sallii. Arcturuksen olen visuaalisti nähny aikanaan vasta 13. Heinäkuuta. Ja muutama päivä sen jälkeen alkaa jo paljastumaan muutkin kirkkaimmat tähdet.

[VeijoT]

Antares näkyy paljainsilmin juhannuksena etelän suunnalla puolenyön maissa, sitä tuli noin 6 vuotta sitten kokeiltua, ei sekään mitenkään helppo ole, mutta jos tietää tarkan suunnan ja korkeuden niin näkyy.

Tuossa muutama kuvakin siitä.
http://avaruus.kuvat.fi/Avaruuskuvat/Antares/index.html

Veijo T

[VeikkoM]

Antares näkyy paljainsilmin juhannuksena etelän suunnalla puolenyön maissa, sitä tuli noin 6 vuotta sitten kokeiltua, ei sekään mitenkään helppo ole, mutta jos tietää tarkan suunnan ja korkeuden niin näkyy.

Etelässä näkyy kyllä kesäkolmio ihan kelvollisesti ja Arcturus, kunhan katse osuu kohdalle.
Myös Capella näkyy, vaikka pohjoisessa taivas on vaalea.  Huolellisemmalla katselulla noiden
korkeammalla etelätaivaalla olevien tähtien lähistöltä löytyy muitakin tähtiä.  

Kuten tuossa aiemmin kerroin, etelärannikolla voi saavuttaa jopa 4 mag tähtiä huolellisella
katselulla.   Noin 61. leveysasteella pääsee 3 magnitudiin (mm. Albireo Joutsenessa).
Keski-Suomessa on nähty ainakin Altair.  Ja takavuosina Immo on kertonut löytäneensä
Kemin korkeudella Vegan, kun tiesi paikan.  Muistaakseni lipputangon nupin mukaan
otetun suunnan avulla tai jollain vastaavalla.  Voit kertoa itse lisää, jos haluat.

Sen olen huomannut, että näiden huippuarvojen saavuttamiseksi taivaan täytyy olla ihan
selkeä.

Mutta ihan mielenkiintoista, jos porukka tällä viikolla kokeilee.   Nythän valoisimmat hetket
on kesäpäivänseisauksen tienoilla.  Teoriassa viime yö (21./22.6.) oli se valoisin.

[pepa]

Vegan olen rovaniemellä löytänyt ilman välineitä 16.7 löyty puhelintolpan avulla seuraavana vuonna tismalleen samanapäivänä. Tällä seuranta periaatteella olen näihin päivämääriin päässy. Aina aikaisemmaksi, mutta tuossa taitaa olla ne rajat minun silmille. Kiikarilla en ole edes yrittäny kokeilla. Se vaan ollu joka vuotinen haaste ilman apuvälineitä.

[Never]

Ei nyt varsinaisesti liity tähtiin, mutta katselin viime yönä vuosien tauon jälkeen tähtiä 20-senttisellä putkellani tuosta takapihalta. Ainakin M57 (Lyyran rengassumu) näkyi em. putkella ja O-III filtterillä. Aurinko oli noin -5° 55' astetta horisontin alapuolella. SQM-L mittari näytti 12.80.

/Jake

[Immo]

Alla olevassa listassa yön 24/25.6.2010 saldo Akaassa (N 61°12.637'). Apuvälineenä 7x50 kiikarit, magnitudi lähde sekalainen.

Vega 0,0
Arcturus 0,0
Altair 0,68
Deneb 1,2
gamma Cyg 2,2
epsilon Boo 2,5
eta Boo 2,7
gamma Aql 2,7
beta Cyg 3,2

Yritetty mm.

gamma Lyr 3,3

Hyvästä avuista maastossa huolimatta tämä jäi paljain silmin havaitsematta.

[timokarhula]

Viime yönä (siis juhannusaaton aamuna) onnistuin näkemään Lyyran rengassumun 10-tuuman putkellani ja 78x suurennuksella.  Se näkyi vaivalla syrjäsilmällä mutta renkaan muotoa en erottanut.  Auringon korkeus Cartes du Cielin mukaan oli -5°48'.  Myös komeetta C/2009R1 (McNaught) erottui vaikeasti vaalealta pohjoistaivaalta.

Viime vuonna, 26-27 kesäkuun välisenä yönä, havaitsin paljain silmin.  Pystyin erottamaan Alcorin (V-magnitudi 4.01) Isossa Karhussa sekä kuusi tähteä Lyyrassa.  Vegan lisäksi erotin Beta, Gamma, Delta, Zeta ja Epsilon Lyraen.  Εpsilon on näistä himmein, komponenttien yhteinen kirkkaus on V=4.35.   Havaitsin Virsbosta, Ruotsista, leveysasteita 59°52'.

/Timo Karhula

[timokarhula]

Jos jotakuta kiinnostaa mittasin taustataivaan kirkkautta juhannusyönä (siis 25-26 kesäkuuta).  Käytin Unihedron Sky Quality Meteriä (Lens)  ja mittasin taivaan kirkkautta joka kymmenes minuutti.  Havaintopaikka: Virsbo, Ruotsi (leveysaste +59°52').  Tein kolme peräkkäistä mittausta ja käytin arvojen mediaanin.  Jos zeniitti oli pilvessä suuntasin mittarin pilvettömään alueeseen joka oli mahdollisimman korkealla.  Jos oli enimmäkseen pilvistä suuntasin kuitenkin päin taivaanlakea.  Arvot voivat olla hieman väärinnäyttäviä jos mitataan pilvien kirkkautta.

Aloitin mittaukset jo lähes tuntia ennen auringonlaskua sillä löysin Venuksen länsitaivaalta paljain silmin.  Kello 23:10 asti oli zeniitti täysin pilvetön.  Sen jälkeen kasvoi pilvisyys, alussa ohuet pilvet ja kello 0:20 jälkeen oli taivas lähes täysin pilvessä.  Ennen sitä etsin tähtiä pilvien lomasta.  Pimeys kiihtyi kello 23:00 asti (auringon korkeus -2°30'), kasvoi sitten melko tasaisesti kello 23:50 asti (auringon korkeus -5°) jolloin hämärä kasvoi hitaammin.  Mittari huomasi kuten pitää että taivas alkoi kirkastua tähtitieteellisen keskiyön jälkeen (kello 0:58).

Auringon korkeus on laskettu Cartes du Ciel karttaohjelmalla joka perustuu tietääkseni auringon kehrän yläreunaan, refraktio huomaanotettuna.  Korkeuksien erot auringonlaskun jälkeen käyttäytyvät hieman erikoisesti.  Ehkä negatiiviset auringonkorkeudet ovat laskettu toisella tavalla?!  SQM-arvot ilmoittavat taustaivaan kirkkauden yksikköna magnitudia per neliökaarisekunti.

Tässä on datat (toivottavasti taulukkoa voi lukea):

Kellonaika   SQM-arvo   ero   auringon korkeus   ero   kommenttit
   
21:30   6.12      +3°39'      Venus näkyvissä paljain silmin
21:40   6.36   0.24   +2°48'   -1°11'
21:50   6.63   0.27   +1°59'   -0°49'
22:00   6.95   0.32   +1°14'   -0°45'
22:10   7.32   0.37   +0°32'   -0°42'
22:20   7.77   0.45   -0°06'   -0°38'   auringonlasku
22:30   8.19   0.42   -0°45'   -0°39'
22:40   8.75   0.56   -1°26'   -0°41'
22:50   9.20   0.45   -2°04'   -0°38'
23:00   9.82   0.62   -2°39'   -0°35'
23:10   10.36   0.54   -3°12'   -0°33'   ohuita pilviä zeniitissä (Kesäkolmio pilvien takana)
23:20   10.84   0.48   -3°43'   -0°31'   ohuita pilviä zeniitissä (Kesäkolmio pilvien takana)
23:30   11.43   0.59   -4°10'   -0°27'   (Kesäkolmio pilvien takana), yövalaiseva pilviä näkyvissä pohjoisessa!
23:40   11.97   0.54   -4°35'   -0°25'   Kesäkolmio + Capella näkyvissä
23:50   12.62   0.65   -4°57'   -0°22'   Pohjantähti (mag 2.0), gamma Aquilae (2.7) näkyvissä
00:00   12.86   0.24   -5°16'   -0°19'   satellitti Vegan alapuolella, Albireo (3.1)
00:10   13.03   0.17   -5°32'   -0°16'   ohuita pilviä zeniitissä, gamma Lyrae (3.2)
00:20   13.21   0.18   -5°45'   -0°13'   enemmän pilviä, beta Lyrae (3.4)
00:30   13.51   0.30   -5°55'   -0°10'   enemmän pilviä, beta Aquilae (3.7)
00:40   13.68   0.17   -6°02'   -0°07'   pilvistä
00:50   13.73   0.05   -6°06'   -0°04'   pilvistä
01:00   13.96   0.23   -6°07'   -0°01'   pilvistä, astronominen keskiyö kello 0:58
01:10   13.74   -0.22   -6°05'   +0°02'   pilvistä

Valitettavasti oli taivas NW suuntaan jossa Otava sijaitsi koko aivan pilvien takana.  Tiedän että rajamagnitudi juhannuksen tienoissa on täältä katsottuna noin +4.  26-27 kesäkuun välisenä yönä viime vuonna pystyin näkemään epsilon Lyraen yhteisen valon (V=4.35) paljain silmin.

Sitä voisi suorittaa vastaavat mittaukset myöhemmin kesällä kun taivas on koko yön täysin pilvetön.

Ehkä ei maailman hauskin ajanviete juhannusyönä mutta mitä teetkään tähtiharrastuksen vuoksi?  

/Timo Karhula

[jmantyla]

Tässä minun testini, joka ei ihan osunut juhannukseen, vaan 28.6.2010 klo 01.02. Liekö tuolla suurta merkitystä? Kalenterin mukaan Auringon nousu- ja laskuajoissa on n. 5 min eroa 21.6. kesäpäivän seisaukseen.

Paljain silmin erottuivat helposti Vega ja Deneb, mutta vasta valokuvasta kuvankäsittelyn jälkeen tulivat esiin Altair ja Sadr sekä 53E Cyg.
Tämän mukaan rajamagnitudi olisi aika tarkkaan 2, mikä vastaa aiempaa arviota http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/saa/proj/kesarjm.html.
Siksi esim. Delta Cyg ei oikein erotu. Albiero saattaa kurkistaa sieltä, mutta en ole varma.
Paikka oli siis Kangasala 61.23,59N 24.00,00E. Kuvaa valotettu 4 s. ISO400 14mm/5,6. Pitempi valotus ja isompi aukko polttivat kuvat puhki jopa Raw-modessa, joten kyllä jussina valoa piisaa taivaalla Etelä-Suomessakin.

Jorma M.

[einari]

Tulipa myös tehtyä 'kauden avaus' 28.6. - viime vuonna avaus oli 11.7. joten pientä parannusta tässä suhteessa  .
Kohteena sama kuin viime vuonna eli M57.

Lucky Imaging-metodin makua kuvauksessa oli kun maksimi valotusaika oli 3 sekunnin paikkeilla.
Kyllä livenäkin 2-3 sekunnin valotuksella donitsi erottui ja pinottuna rajasuuruusluokka on 15 magnitudin paikkeilla.
Tähän pinottu 140 kuvaa (kaikkiaan 360:sta raakakuvasta). Putkena C8 ja kamerana Atik 314L+
.