Sateenkaaret kesällä 2009

[Timpe]

Onkos joku ollut keskellä sateenkaarta ja kuvannut sitä alta päin? Käsittääkseni tässä kävi juuri näin, sillä yläviistoon katsottaessa kaikki sadepisarat kimaltelivat voimakkaasti tuota kuvataustan tummempaa pilveä vasten ja aurinko paistoi sopivasti selän takaa aiheuttaen tämän ilmiön. Suurensin kuvan kulmaan yhden näistä sadepisaroista (tuon lähimmäksi tulleen venyneen) ja tuossa näkyy valon taittumisesta johtuva sateenkaarispektri (jos tämän oikein oivalsin).

[Timo Kuhmonen]

Onkos joku ollut keskellä sateenkaarta ja kuvannut sitä alta päin? Käsittääkseni tässä kävi juuri näin, sillä yläviistoon katsottaessa kaikki sadepisarat kimaltelivat voimakkaasti tuota kuvataustan tummempaa pilveä vasten ja aurinko paistoi sopivasti selän takaa aiheuttaen tämän ilmiön. Suurensin kuvan kulmaan yhden näistä sadepisaroista (tuon lähimmäksi tulleen venyneen) ja tuossa näkyy valon taittumisesta johtuva sateenkaarispektri (jos tämän oikein oivalsin).

tarkennatko, siis suoraan havaisijan yllä zeniitissä jotain kuvattavaa ?
ja millä auringon korkeuskulmalla ?

[GaryP]

Kuinka nopea sulkija? Tässä herää monta hauskaakin kysymystä, mutta luotetaan siihen että käytössä on ollut veenalaiseen kuvaukseen sopivaa kalustoa???


Kari

[Timpe]

Lyhyesti tarkennukset töistä käsin:
kuvattu talon räystään alta (varpaat kastuivat, muttei kamera), kuvaussuuntana yläviisto koillis-suunta = aurinkoa vastapäätä, noin 70-80 asteen korkeudelle horisontista, kamera kuvasi RAW-tiedostoja (EF16-35mm , ISO100 + 1/125s + F6.3, voin tarkistaa). Ilmiö näkyi paljain silmin selvästi kimaltelevana "hopeasateena", jossa pisarat suuria ja auringonpaiste voimakasta talon takaa (kuvaaja varjossa). Kuvausaika oli muistaakseni n. klo 17-18 (löytyy RAW:sta). Ensimmäistä kertaa näin tällaista, mutta uskoisin olevani oikeassa tuon sateenkaaren alla olemisesta (osoittakaa toisin jos näin on, kiitos) 

[GaryP]

Kyllä varmaan olet sateenkaaren alla, mutta missä on se henkilö joka sen näkee? Hänpä saattaa olla aika kaukana, mutta ehkäpä sieltä etäältä pystyy vaikka soittamalla antamaan ohjeet josta löydät sen sateenkaaren pään, itse et varmastikaan juuri sitä näe.

Yksi pisara ei vielä sateenkaarta tee, mutta taittaahan sen valon kuintenkin omalta osaltaan?

Mikä on sadepisaran putoamisnopeus? Kuinka nopea suljinaika pitää olla että saa napattua sen lennosta järkkärillä siten että kuvan pisaraa pystyy havainnoimaan "pisarana", siis selkeästi edes 15 x15 pikselin kokoisena? Aika haipakkaa pitää räpsähtää, salamalla sen pysäyttäminen toisi virheellistä valoa ja vääristäisi puolestaan sitä asiaa jota haluttaisi havaita, eli valon taittumista eri väreiksi.

Kari

[Tumppu]

17.06.2009 Urajärvi, Iitti

Harmitti todella ettei ollut kunnon kameraa mukana, joten jouduin turvautumaan Nokia E71:n ala-arvoiseen kameraan. Mutta on se huonompikin kuva parempi kun ei kuvaa ollenkaan? 

[Timpe]

tarkennatko, siis suoraan havaisijan yllä zeniitissä jotain kuvattavaa ?
ja millä auringon korkeuskulmalla ?

No niin, tässä tulee tarkempaa dataa.
Kuvasin siis kolme ruutua Canon EOS 20D + EF16-35mm/2.8 yhdistelmällä. Näiden kuvausdata on tässä: (runko 1.6x croppaava)
ruutu #1: f 20mm, F4.0, 1/1250 s, ISO100, -2/3 EV
ruutu #2: f 26mm, F8.0, 1/400 s (muuten samat asetukset)
ruutu #3: f 35mm, F8.0, 1/320 s (tämä ruutu on tuossa yllä näkyvissä)

Kuvauspäivä on 13.8.2009 ja -ajat noille kolmelle klo 18:37:05 / 18:37:27 ja 18:38:10. Katsoin Stellariumista Auringon korkeuden tuona aikana ja sen altitudi oli 18^o22'. Kameran kallistuskulma horisonttitasosta on pienempi kuin mitä tuossa aamulla arvelin eli noin 38^o. Määritin tämän tiedon avulla kuvan keskikohdan korkeuden tuolle ensimmäiselle kuvalle, jossa oli käytössä 20mm zoomaus-asento. Tässä kuvassa on näkyvissä katon kulmaa ja metsänreunaa, joiden perusteella saatoin kohdistaa kameran ja ottaa tänään referenssiruudun kameran samoilla säädöillä (nyt vain jalustalta), jotta saatoin arvioida tästä kameran kallistuksen horisonttiin nähden.

Canonin 20mm optiikan kuvakulma on croppaamattomana 84^o (tarkistin tuon Canonin EF20/2.8 objektiivin datasta), jolloin 1.6x kameran croppikertoimella kuvan kuvakulmaksi vaakasuunnassa jää noin 53^o (=84^o/1.6). Tämän lisäksi hyödynsin kameran kallistustietoa ja auringon korkeuskulmaa, jotta saatoin laskea noita valon heijastuskulmia sadepisaroista. Sadepisaroiden selvään välkehtimiseen olisi minusta se selitys, että valo taittuu sadepisarassa kohti katsojaa/kameraa. Tein tästä 20mm polttovälillä otetusta ruudusta lisäkuvan, johon liitin nämä tekemäni laskelmat. Kuva löytyy nyt täältä. Olisi hyvä, jos joku miettisi ja tarkistaisi nämä laskelmat uudelleen, virheitä varmaan löytyy. Lopputulema tälle laskulleni oli kuitenkin se, että kuvan voimakkaimmat heijastukset tulevat noin 60^o kulmassa auringosta (=kulma, joka jää pisarasta katsoen auringon ja katselijan väliin).

Kyllä varmaan olet sateenkaaren alla, mutta missä on se henkilö joka sen näkee? Hänpä saattaa olla aika kaukana, mutta ehkäpä sieltä etäältä pystyy vaikka soittamalla antamaan ohjeet josta löydät sen sateenkaaren pään, itse et varmastikaan juuri sitä näe.
Yksi pisara ei vielä sateenkaarta tee, mutta taittaahan sen valon kuintenkin omalta osaltaan?

Olen siis mielestäni sateenkaaren päättymiskohdassa, siinä kohdassa missä esim. 200m kauempana auringon suunnassa oleva katselija näkee sateenkaaren päättyvän. Tästä on jo muinainen sanonta, että sateenkaaren päästä löytyy aarre. Visuaalinen vaikutelma tästä hopeasateesta oli tosiaankin sellainen kuin taivaasta sataisi jotain kiiltävää alas katselijan päälle, mikä voisi selittää miksi tällainen aarre-sanonta on saanut alkunsa joskus aikojen alussa. Haluaisin nyt tietää, onko tällaista kuvaa otettu aiemmin tai ilmiötä havaittu aiemmin esim. ilmakehä-ilmiöiden jaostossa. Tai löytyykö tälle sadepisaroiden hetkelliselle kirkastumiselle jokin muu teoreettinen selitys? Itse olisin taipuvainen uskomaan tuohon "sateenkaari kuvattuna uudesta kulmasta" -ajatukseen, mutta mitä mieltä muut ovat? Liitekuvassa on 100% croppi keskimmäisen ruudun sadepisaroista pohdiskelun pohjaksi.

"Ei yksi pisara sateenkaarta tee" lause pitää paikkansa, koska normaalissakin sateenkaaressa lienee "hukkapisaroita", jotka eivät tee oikeaoppista heijastusta takaisin katselijan silmään. Uskoisin, että tässä(kin) pilvessä oli kuitenkin tarpeeksi noita "oikein heijastavia" pisaroita, jotka aiheuttivat tämän kuvaamani ja visuaalisesti näkyvän välkehdinnän. Tuo ym. esimerkkikuva oli siis vain yksi 1/1250s aika-intervalli tästä tapahtumasta, joten en ihmettele ettei siinä ruudussa ole tämän enempää värikkäitä pisaroita. (Kannattaa muistaa, että esim. TV:n liikkuva kuva syntyi aikoinaan 25 kuvaa/s tahdissa.)

PS. Tämän voisi varmaan siirtää omaksi ketjukseen, kun ei tämä ihan "Sateenkaaret kesällä 2009" vakioketjuun kuuluisi, vaikka kyseessä saattaisi ollakin sateenkaari.

[vanttmi]

Mielenkiintoinen kysymys tuo sateenkaarenpää -ilmiö tällaiselle maallikolle. Itse kuvasin sen tuossa tämän säikeen aiemmassa « Vastaus #20 : 07-08-2009, 18:18:40 », koska aiemmin en ole ollut niin lähellä kaaren päätä elin noin 350 metrin päässä. Veden pinnassa oli "muutakin" kuin puuskaa ja sadetta eli liekö noita "hohtavien" pisaroiden heijastuksia  .

Muutoin, kuvaamastani sateenkaaresta 6.9.2007 http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=1758.0 "Marvin" vastaili ja laittoin videolinkin sateenkaaren "syvimmästä" olemuksesta - josko se avittaisi mitään.

Ohessa kuva tämän päiväisestä kaaresta kahdesta kuvasta kasattuna. Yritimme muksujen kanssa ajaa kaaren "alta" moottoritielläkin Leikari-Summa välillä Haminaan mentäessä vaan ei onnistunut - kaari karkasi 

[xpro]

Kuvattu: 26 heinäkuuta
Kello: noin 21:30
Canon 40D + Canon 16-35 L

[Timpe]

Mielenkiintoinen kysymys tuo sateenkaarenpää -ilmiö tällaiselle maallikolle. Itse kuvasin sen tuossa tämän säikeen aiemmassa « Vastaus #20 : 07-08-2009, 18:18:40 », koska aiemmin en ole ollut niin lähellä kaaren päätä elin noin 350 metrin päässä. Veden pinnassa oli "muutakin" kuin puuskaa ja sadetta eli liekö noita "hohtavien" pisaroiden heijastuksia  .

Muutoin, kuvaamastani sateenkaaresta 6.9.2007 http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=1758.0 "Marvin" vastaili ja laittoin videolinkin sateenkaaren "syvimmästä" olemuksesta - josko se avittaisi mitään.

Kiitos videolinkistä, pitänee katsoa tuo paremmalla ajalla, kun ehdin (Running Time: 01:22:67).
Googlailin itsekin tuolle ilmiölle selitystä, mutten löytänyt muuta vastaavaa kuin tämän APOD-kuvan. Tuossa kerrotaan, että "Streaks in the image are hail being swept about by the high swirling winds" ts. valo heijastuu ilmassa lentävistä rakeista ja ne näkyvät hyvin tummempaa taustapilveä vasten. Omassa tapauksessa kyseessä oli vain isoja vesipisaroita, jotka ropistelivat viereisen auton konepellille äänekkäästi ja harvakseltaan. Olen miettinyt sitäkin voisiko olla kyse vesipisaran pinnasta heijastuvista valonsäteistä, jotka peilautuvat katsojan silmään? Jää silti harmittamaan, jollei tähän ilmiöön löydy tämän parempaa selitystä 

[Timo Kuhmonen]

on noita kirkkaita viiruja joissakin omissa sateenkaarikuvissani näkynyt, Minun ymmärtääkseni ne on pisaran pinnasta heijastuvaa valoa...

[m-P]

Tässä 14/8/09 Warkaudessa kuvatut sateenkaaret.

[MarkoM]

Tämän päiväisen saderintaman jo lähes mentyä ohi, Sahannevan observatoriolla ilmaantui taivaalle komea sateenkaari:



Ja sama panoraamana:



Isompi panoraama ja lisää kuvia tämän vuoden sateenkaarigalleriassa (varsin köyhä sateenkaarikesä on ollut).

Vuoden parhaimmat sateenkaaret taitavat näkyä juuri näihin aikoihin, joten Auringon alkaessa pilkistää pilvenraosta, kannattaa melkein poikkeuksetta sännätä kameran kanssa pihalle...

[Erik Pirtala]

Tänään näin sateenkaaren kun olin (taas) kalassa. Harmi että kamera on rikki oli niin hieno kaari.

[OS]

Rovaniemellä näkyi tänään (noin puolen tunnin ajan iltakahdeksan molemmin puolin) komea, matalalta paistavan auringon muodostama korkea sateenkaari sekä sen molemmissa päissä pätkät sivusateenkaarta. Onneksi oli kamera mukana, mutta tuommoinen näytelmä on niin leveä, että 20mm optiikka ei riitä, sivusateenkaaret jäävät kuvasta pois. Mahtuukohan tuommoinen näytös kokonaan 17mm optiikkaan?