CGEM:in PEC

[MLa]

Terve

Koska guidaus-ongelmat jatkuvat Celestronin CGEM jalustan kanssa, olen miettinyt miten seurantatarkkuutta voisi muuten parantaa. PEC lienee paras / ainoa tapa korjata mekaniikasta johtuvaa jaksollista virhettä. 1-2 minuutin valotukset onnistuvat lähtökohtaisesti 620mm polttovälillä mutta välillä tulee viirutähtiä. Onko kokemusta miten jalustan opettaminen pois virheistä parantaa seurantaa? Onko kannattava homma?

Markus

[Kaizu]

Mitä suuruusluokkaa jalustasi jaksollinen virhe on? Katselin tuolta Demeautiksen sivuilta Celestronin jalustojen jaksollisten virheiden suuruutta ja niistä voisi päätellä että ilman korjausta ei kuvauksesta tule mitään pidemmällä polttovälillä. Jaksollinen virhe oli parhaimmassakin Celestronissa puoli kaariminuuttia. CGEM jalustaa sieltä ei löytynyt, olisiko se parempi kuin CGE tai CG5.
http://demeautis.christophe.free.fr/ep/pe.htm

Kaizu

[VeijoT]

Koska guidaus-ongelmat jatkuvat Celestronin CGEM jalustan kanssa, olen miettinyt miten seurantatarkkuutta voisi muuten parantaa. PEC lienee paras / ainoa tapa korjata mekaniikasta johtuvaa jaksollista virhettä. 1-2 minuutin valotukset onnistuvat lähtökohtaisesti 620mm polttovälillä mutta välillä tulee viirutähtiä. Onko kokemusta miten jalustan opettaminen pois virheistä parantaa seurantaa? Onko kannattava homma?
Markus

Minulla oli tuo jalusta kevättalvella 2010, ja pääsin 4000mm polttovälillä ainakin 2 min valotuksiin, tällöin oli tosin autoguider käytössä.
http://avaruus.kuvat.fi/Avaruuskuvat/2010/slides/M57%20.jpg

Jalustan jaksollisen virheen korjaukseen kannattaa käyttää PEMpro ohjelmaa, joka tallettaa korjauskäyrän lopuksi jalustan muistiin, tässä CGEM jalustassa se myös pysyy muistissa omalla paristollaan.
Tähän tarvitaan joku ccd kamera jolla seurataan tähteä muistaakseni 8 minuuttia ilman autoguideria.

Kuvaruutu kaappaus PEMpro ohjelmasta silloin kun ajoin sillä CGEM jalustan korjauskäyrää, tuolla näkyy eräs jalustan korjauskäyristä.
http://avaruus.kuvat.fi/kuvat/CelestronCGEM/pec31.jpg/_medium.jpg

Veijo T

[rintape]

Ei sen PEC:in opettaminen jalustalle varmasti hukkaan mene. Itse en ole kuin uskaltanut käyttöohjeista vähän kurkkia kuinka se tehdään. Epäonnistumisen pelko nostaa aloittamisen kynnyksen (sehän nyt vasta onkin tyhmää, mutta minkäs teet). 

Eilen päästiin kuvailemaan. Ilman guidausta polttovälillä 400-500 mm saatettiin päästä jopa neljään minuuttiin. Kuvat näytti kameran näytöllä hyviltä, tietokone sitten paljastaa karun totuuden. Tuon seurannan tarkkuuden uskon kokemuksieni perusteella eniten olevan riippuvainen napakohdistuksen tarkkuudesta. Se on se tärkein asia. PEC korjaus antaa varmasti sitten vielä hiukan lisää tarkkuutta.

Jos olet tuolla 620 mm päässyt kahteen minuuttiin niin mielestäni oikein hyvä. Luulenpa jopa, että siitä on paha kovin paljon parantaa ilman guidausta. Eilen saatiin guidaus ilmeisesti pelaamaan ja kyllä se on  ihan ehdoton juttu. Yritä vaan jaksaa saada sitä toimimaan, se nostaa kuvauksen aivan uudelle tasolle.

Petri

[Kaizu]

Edellä mainitulta sivulta CG5:n jaksollinen virhe on pahimmillaan 16"/min. Jos napasuuntaus on asteen poskellaan aiheuttaa se suunnasta riippuen 0-10"/min virheen eli kahdessa minuutissa vastaavasti 0-20". Jaksollinen virhe samalla ajalla on 20"-40" riippuen siitä mihin osaan PE -käyrää valotus sattuu. Akselin reiästä pohjantähteä kurkkimalla napasuuntauksen saa tehtyä tarkemmin kuin yksi aste joten ainakin CG5 jalustalla jaksollisen virheen osuus jää helposti suuremmaksi kuin suuntausvirheen vaikutus.
600mm:n polttovälillä 0.005mm:n pikseli on 1.7", muutaman pikselin soikeus näkyy ja kymmenen pikselin virhe pilaa kuvan.
Jos CGEM:n virhe on pienempi kuin CG5:n, voi ylläolevan höpinän skaalata virheiden suhteella.

Kaizu

Korjasin kaariminuutit kaarisekunneiksi

[rintape]

Kaitsu ei jätä sijaa selittelyille. Näin sitä taas opitaan. Tuohan nostaa PEC korjauksen aivan uuteen arvoon.

joku aika sitten hankin ensimmäisen ristikko-okulaarini drift aligningin harjoitteluun. Voisiko johtua siitä, että se oli halvin jonka löysin, mutta sen käyttö on ollut hankalaa. Se ei ollutkaan, taas kerran, ihan niin yksinkertaista kuin toivoin. No siis kyllä sitä okulaaria osaan käyttää. Eihän siihen tarvi kuin napsauttaa virta päälle, mutta sen läpi tähden tuijottaminen on vaikeaa. Pelkkä ajatuskin sen läpi tuijottamisesta kahdeksan intensiivisen minuutin ajan saa silmän kirvelemään.

Pitää ottaa selvää tästä PEMpro:sta. PHD guidingissakinhan saa kuvaan tähtäin ristikon. Silläkin voisi olla huomattavasti mukavampi pitää tähti paikallaan. Mun silmille läppärin näyttö on paljon ystävällisempi kuin tuo ristikko-okulaari.

Petri

[einari]

Voi myös säästää silmiä läppärin tuijotukselta ja tehdä PEC-opetuksen automaagisesti jos vaikka jonkinlainen webkamera löytyy.
Tosin vaatii sitten myös piuhaa koneelta jalustaan ja hieman enemmän säätämistä.

[Timpe]

Pitää ottaa selvää tästä PEMpro:sta. PHD guidingissakinhan saa kuvaan tähtäin ristikon. Silläkin voisi olla huomattavasti mukavampi pitää tähti paikallaan. Mun silmille läppärin näyttö on paljon ystävällisempi kuin tuo ristikko-okulaari.

Olen säätänyt omaa kiinteää jalustaani pikkuhiljaa parempaan napasuuntaukseen käyttämällä Canon EOS 7D:n live view ristikkonäyttöä ja putkessa 2x Barlowia. Tai oikeammin käyttämällä vielä tuon Live view näkymän 10x suurennustilaa, jolloin tähden saa sijoitettua 10x ruudun nurkassa näkyvän pikkuneliön sisään (sen joka kertoo, mistä päin kuvaa tuo 10x suurennuspala on näytetty). Fokusoin tähden hiukan epäteräväksi, jolloin se täyttää tuon neliön sopivasti ja näin pienikin liike on helposti havaittavissa, kun kameran on kääntänyt ensin oikeaan asentoon liikesuuntien mukaan. Systeemin tarkkuus ei tietystikään ole sama kuin ristikko-okulaarin, mutta tuolla pääsee ainakin alkuun ilmaiseksi

[ketarax]

Eihän siihen tarvi kuin napsauttaa virta päälle, mutta sen läpi tähden tuijottaminen on vaikeaa. Pelkkä ajatuskin sen läpi tuijottamisesta kahdeksan intensiivisen minuutin ajan saa silmän kirvelemään.

Olethan "tarkentanut" ristikon?  Ainakin omassani on päällimmäisenä kiekko, jota pyörittämällä viivat saa teräviksi.

Tähteä ei tarvitse tuijottaa jatkuvasti ellei napasuuntaus ole reilusti pielessä.  Tällöin liike taas paljastuu nopeasti (sekunneissa, tai kymmenissä), ja voi tehdä korjauksen.  Itsellä tulee nykyään n. 1-2 minuutin kelvolliseen seurantaan päästyäni vain jätettyä putki 10-20 minuutiksi, jonka jälkeen palaan katsomaan onko liikkunut, mihin suuntaan (yleensä tämä on tässä vaiheessa jo selvillä) ja kuinka paljon.  Driftaamiseenkin harjaantuu, 10. sessio on helpompi kuin 5.    Joskus on onnikin matkassa -- viime kerralla sama tähti joka ensin pysyi viivan alla 2min pysyi siinä myös seuraavat 20min.

[Kaizu]

Drift align suuntaus on niitä harvoja juttuja joissa olen käyttänyt suuruusluokkaa 1000x suurennusta. Huomaa aika äkkiä jos suuntaus ei ole ihan kohdallaan.
Huomaa myös että seeing pompottelee tähtiä.

Kaizu

[rintape]

Mun drift align kokemus on toistaiseksi yhden todella surken session mittainen. Nyt jo naurattaa, mutta silloin ei. Mielestäni yritin sitä ristikkoa tarkentaa. Taisi jo epätoivon kyyneleet näköä sumentaa sen verran, että ei siitä tullut mitään.

Miikan kanssa olen asiasta keskustellut. Tässä on nyt ihan pakko mainita, että toivottavasti Miikka edelleen jakaa täällä erinomaisen hyvää asiantuntemustaan. Mun mielestä Miikka on nimenomaan välttänyt millään tavalla mainostamasta itseään, ainoastaan antanut hyviä neuvoja kaikkien käyttöön.

Tuntuisi, että lyhyemmällä polttovälillä (itselläni 500 mm linssi) PEC korjaus ei ole välttämätön autoguidausta käytettäessä. Hyvä napasuuntaus ja PHD guiding pitää tähdet kasassa. Seuraava askel onkin ottaa 8" Edge kuvauskäyttöön. Siinähän polttoväli on 2000 mm ja PEC korjaus voikin jo antaa lisää tarkkuutta hommaan. Eilen lueskelin celestronin PEC toolin käyttöohjeita ja siellä juurikin todettiin että sen käyttö helpottaa autoguidingin "kuormaa".

Eli voisiko juttu olla niinkin helppo, että laittaa ensin PHD guidaamaan ja sitten PEC toolin tallentamaan? Kun nyt tätä yrittää ymmärtää, niin PEC tool tallentaa matopyörän 8 minuutin kierroksen aikana tehdyt korjaukset. Ja guiding ohjelmahan tekee ne paljon silmää tarkemmin. Ei kai PEC toolille ole merkitystä, tuleeko korjaus liikkeet käsikapulasta kohmeisin sormin näpyteltynä tai guidaus ohjelman ja guidaus kameran kautta suoraan jalustan ST-4 porttiin?

Petri

[einari]

Juuri noin sen automaagisen PEC-tallennuksen pitäisi mennä.

Tuosta PECin ja autoguidauksen yhteiskäytöstä on paljon taisteltu peistä ja konsensus taitaa edelleen olla että siinä kaksi korjaustapaa taistelee keskenään.
Poikkeuksena on Eqmodin käytössä oleva VS-PEC joka on ehkä hieman älykkäämpi tapa:
http://www.welshdragoncomputing.ca/eqmod/doku.php?id=periodic_error_pe

Mutta jos PE-käyrä on suhteellisen tasainen niin kyllä autoguidaus toimii ilman PECiäkin.

[Lauri Kangas]

Pari ajatusta PEC:n käytöstä. Näkisin että ainoa hyödyllinen tapa käyttää PEC:iä on mitata ensin PE-käyrä kameralla useamman (esim. kymmenen) syklin yli ja sitten jollain analyysiohjelmalla laskea siitä keskimääräinen virhekäyrä ja ladata se sitten tietokoneelta jalustan pysyvään muistiin.

Mikäli jalusta ei tue tällaista en keksi miten PEC:n käyttäminen muka voi olla kätevää. Jos PEC mitataan vain yhden syklin ajalta, sisältää ko. sykli periodisen virheen lisäksi paljon satunnaisia nytkähdyksiä jotka ovatkin seuraavilla kiekoilla ihan eri paikassa. Jos näiden korjaukset tehdään vielä sormin näpyttelemällä niin äkkiseltään tuntuisi että helposti saa aikaan enemmän haittaa kuin hyötyä. Petrin arvelut osuvat ihan oikeaan siinä, että PEC-koulutus on toki syytä tehdä autoguiderilla eikä käsin.

Lisäksi netistä voi lukea aika paljon vääntöä siitä kannattaako PEC:iä käyttää autoguiderin kanssa vai ei. Jos korjaus perustuu vain diskreetteihin pulsseihin jollain tietyllä korjausnopeudella (esim. 0.25x) ja sen päälle sitten guidataan ST-4:llä korjauspulsseja, niin homma voi mennä pieleen. Jos jalusta korjaisi PE:tä sulavasti niin esim. PE-käyrän ylöspäin nousevalla osalla jalustan nopeus pitäisi olla hieman seurantanopeutta suurempi. Jos nyt guidetähden mitataan olevan väärässä paikassa ja lähetetään korjauspulssi guidausnopeudella, niin tämä guidausnopeus lisätään normaalin seurantanopeuden päälle, eli PE-korjausta ei tapahdu sillä välin kuin guidauspulssi on meneillään. Oikea tapa olisi laskea PE-käyrän kulloisestakin kohdasta vaadittava periodinen korjausnopeus (plussaa tai miinusta) ja sitten lisätä siihen vielä korjauspulssin nopeus (plussaa tai miinusta).

EQMOD:n käyttöohjeessa on tämä selitetty vielä vähän paremmin ja EQMOD onkin ainoa systeemi jossa olen nähnyt tämän ongelman taklatun. Astro-physicsin kontrollerilla toimivilla jalustoilla on kai käytössä myös jotain yhtä nokkelaa. Eli lyhyesti: Autoguideria ja PE-korjausta ei kannata käyttää yhdessä ellei käytettävä systeemi ole suunniteltu juuri näiden kahden yhteiseloa varten.

Celestronin losmandy-kloonilla CI-700:lla PE olisi muuten pitänyt mitata uudestaan ennen jokaista kuvauskohdetta. Loppujen lopuksi moni nykyaikainenkin jalusta vaatii käytännössä tällaista mittausta. PEC kuulostaa ihan herkulliselta tavalta saada taianomaisesti pistemäiset tähdet ilman autoguideria (ja monien pelkäämää läppäriä) mutta ei se nyt käytännössä ihan niin helppoa taidakaan olla.