Ensimmäisestä Kuu-valokuvasta 170 vuotta

[MarkoM]

En tiedä, moniko on huomioinut, mutta tänään tuli kuluneeksi 170 kaikkien aikojen ensimmäisestä Kuu-valokuvasta, jonka otti Amerikkalainen (Englantilaissyntyinen) tiedemies, valokuvaaja ym. ammattien harjoittaja John William Draper tammikuun 2. päivänä vuonna 1839.

En olisi tuota itsekään tiennyt ellei siitä olisi kerrottu radiossa...

[Mare Nectaris]

Kiinnostava uutinen - mutta...

Rupesin sitä kuitenkin varulta hieman penkomaan, ja asia ei näytäkään aivan yksiselitteiseltä...

Vuonna 1838 John Willam Draper tapasi Ranskassa Louis Daguerren yhdessä Samuel F.B. Morsen kanssa. Draper oli jo kehitellyt kuvaustekniikkaa.

1839 Daguerre julkisti kuuluisan kuvaustekniikkansa, ja Draper alkoi soveltaa 1839-40  tekniikkaa ottamalla mm. levylle kesäkuussa 1840 kuuluisan kuvan sisarestaan Catherinesta.

Pedro Ré kertoo sivuillaan, että ensimmäistä Kuukuvaa yritettiin ottaa 18.12.1839, mutta se oli suttuinen ja epäonnistunut. Rén mukaan ensimmäistä kuvaa yritti peräti Daguerre itse, ja tämä sivu (sivun 65 alalaidassa) puolestaan väittää, että tuo ensimmäinen kuva onnistui (kuvateksti), mutta itse leipätekstissä samalla sivulla kerrotaan, että ensimmäinen onnistunut kuva olisi ollut 1840. Tämä tukenee sitä, että ensimmäinen yritys oli tosiaan 1839 lopulla.

Rén mukaan kuitenkin vasta 23.3.1840 John William Draper onnistui valottamaan 13 cm reflektorilla ensimmäisen onnistuneen Daguerre –kuvauslevyn Kuusta. Valotusaika oli 20 minuuttia. Tällä sivulla, joka käsittelee Draperin pojan Henryn elämäkertaa, todetaan vain, että isä Draper otti kuvia talvella 1839-40.

Joka tapauksessa näyttää melko ilmeiseltä, että ensimmäinen Kuukuvausyritys Draperilla oli aikaisintaan joulukuussa 1839. 

John William Draperin poika Henry Draper otti ensimmäisen kuvan Orionin kaasusumusta yöllä 30.9.1880.

Edit: korjasin vuosilukuvirheen

[J.L]

En tuosta kuusta tiedä, mutta eräässä dokumentissa sanottiin, että ensimmäisen ds kuvan otti nainen (en muista nimeä) ja se oli juuri tuo Orionin kaasusumu

[Mare Nectaris]

Hei,
luulen, että tuo tieto ei kyllä pidä paikkaansa!

Tässä hieman tietoa ensimmäisistä kuvista ja ensimmäisestä kuuluisasta naispuolisesta astronomista...

1800 –luvulla oli hyvin vähän paikkoja, joista astrokuvia voitiin ottaa, ja näihinkin paikkoihin oli hyvin harvoilla naisilla mahdollisuus päästä työskentelemään. Yhdysvalloissa ensimmäiset naiset palkattiin observatorioon työskentelemään laskentatöissä vasta 1877 Edward Charles Pickeringin tultua vuonna 1839 perustetun Harvard College Observatoryn johtajaksi.

Sitä ennen naiset olivat päässeet lähinnä satunnaisesti avustajiksi vain miespuolisen työntekijän sukulaisuuden perusteella. Asia oli hyvin poliittinen ja arkakin aikanaan – Pickering kannatti suffrageettiliikettä, joka ajoi naisten oikeuksia. Hänen palkkaamiaan naisia kutsuttiin halventavasti "Pickeringin haaremiksi", mutta astronomit kyllä käänsivät asian voitokseen sanomalla, että alkuperäinen arabian sana "harim" tarkoittaa vain kiellettyä paikkaa.

Ensimmäisen Orion –sumukuvan otti tosiaankin (ensimmäisen Kuukuvan ottajan) John William Draperin poika Henry Draper 1880, syyskuun 30. päivä. Draper käytti kuvaamiseen 28 cm Alvan Clark –linssikaukoputkea, johon ekvatoriaalisen jalustan oli tehnyt sama Clark. Valotusaika oli peräti 51 minuuttia!

Henry Draperin kuoltua vain 45 –vuotiaana, hänen puolisonsa Anna Mary Palmer lahjoitti merkittävästi rahaa Harvard College Observatorylle, jotta Henry Draperin tähtikuvausprojekteja voitiin jatkaa.

Dorothea Klumpke-Roberts oli yksi ensimmäisiä naispuolisia astronomeja, joka osallistui oleellisilta osin mm. Pariisin koordinoimaan Carte du Ciel –projektiin ja teki palkittua tieteellistä työtä. Hän oli opiskellut tähtitiedettä Pariisin yliopistossa Sorbonnessa vuodesta 1886, josta valmistui ja sai viran Pariisin Observatoriossa. Siellä hän työskenteli mm. avustaen astrokuvaajia Paul ja Prosper Henry kuvalevyjen tietojen tallentamisessa. He kuvasivat 34 cm linssikaukoputkella asteroideja. Hän tutki myös meteoreja ja työskenteli tähtien spektrikuvien parissa.

Vuonna 1891 Dorotheasta tuli "Bureau of Measurements at the Paris Observatory" –laitoksen johtaja. Sitä ennen hänet oli jo palkittu Ranskan tiedeakatemian jäsenyydellä sekä astronomisella kunnianosoituksella. Vuonna 1893 hän väitteli luonnontieteen tohtoriksi Saturnusta koskevalla väitöskirjalla ("L'étude des Anneaux de Saturne"). – Radcliffessa, joka nyt kuuluu Harvardiin, ensimmäisen tohtorinväitöskirjan tehnyt nainen oli 1925 Cecilia Payne-Gaposchkin (hän väitteli Auringon kaasukerrostumista teoksella "Stellar Atmospheres, A Contribution to the Observational Study of High Temperature in the Reversing Layers of Stars").

Isaac Roberts oli astronomiasta innostunut insinööri ja entinen yrittäjä Walesista, joka 67 -vuotiaana perusti yksityisen observatorion. Hän hankki sinne 50 cm peilikaukoputken, jossa oli kuvaamismahdollisuus, sekä 13 cm Cooke –refraktorin. Ensimmäinen sijaintipaikka oli Wales, ja sittemmin Sussex Lontoon eteläpuolella.

Vuonna 1888 Roberts kuvasi laitteistollaan Andromedean galaksin ja muita kohteita. Samalla hän käynnisti suuren hankkeen kuvata Herschelin 52 sumumaista kohdetta (Herschel 52 "Areas of Nebulosity").

Dorothea Klumpke meni naimisiin Isacin kanssa 1901, tutustuttuaan leskeksi jääneeseen Isaciin vuoden 1896 Auringonpimennysmatkalla Norjaan. – Itse Auringonpimennys jäi pilvien takia havainnoimatta. Muutettuaan Sussexiin ja luovuttuaan virastaan Pariisin Observatoriossa Dorothea osallistui Herschelin sumumaisten kohteiden kuvaukseen. Heidän kotiaan kutsuttiin nimellä "Starfield".

Dorothea Klumpke-Roberts julkaisi Isaac Robertsin kuoleman jälkeen (tämän syntymästä kuluneiden 100 vuoden kunniaksi) ensin vuonna 1929 teoksen "Isaac Roberts Atlas of 52 Regions, A Guide to William Herschel's Fields of Nebulosity"  ja sitten uusintapainoksen 1932 lisäyksellä "consisting of two atlases, two catalogues and a supplement".

[Mare Nectaris]

Jim Mosherin Lunar Terminator Visualization Tool -ohjelmalla on aiemmin tutkittu mm. Galileo Galilein kuupiirrosten terminaattorisijaintia. Ohjelmassa on siis (JPL:n) efemeriditiedostot Kuun osalta aina 1600 -luvun alkuun asti.

Jotta saataisiin selvyys ensimmäisen Kuukuvan ajankohdasta, otin ohjelmassa käyttöön 1800 -luvun efemeriditiedot, ja tarkistin Kuun tilanteen seuraavina ajankohtina:

- 18.12.1839 (oletus 19.00 UT): Kuun kulmaläpimitta 2020.4 kaarisekuntia, colongitudi 66.046, 95.42 prosenttia valaistuna, kasvava (täysikuu)
- 23.3.1830 (oletus 19.00 UT): Kuun kulmaläpimitta 1754.2 kaarisekuntia, colongitudi 153.848, 72,46 prosenttia valaistuna, vähenevä (täysikuu)
- 2.1.1839 (oletus 19.00 UT): Kuun kulmaläpimitta 1839.4 kaarisekuntia, colongitudi 118.636, 91.28 prosenttia valaistuna, vähenevä (täysikuu)

Näitä vastaavat LTVT -kuvat ovat ohessa samassa järjestyksessä.

Vertailukohtana on ensin tuo ensimmäinen Kuukuva (käännettynä vastaamaan LTVT -kuvia). Ajankohdaksi näyttää sopivan täsmälleen 18.12.1839.