Meteorittihavainto 28.11

Aloittaja tuomasjärvihaapaniemi, 29.11.2008, 10:54:37

« edellinen - seuraava »

tuomasjärvihaapaniemi

Olin huoltoasemalla ja yhtäkkiä huomasin valopallon joka näytti tulevan maahan. Se laskeutu niinku näin: \
Se näky ainakin 10 sekuntia ja sitten meni puitten taate. Se oli muuten aika iso. Harmi kun en kuvaa saannut otettua vaikka kamera oli taskussa.  :lipsrsealed:
Näkikö kukaan muu tätä? Näin sen muuten klo 21-22 aikaan.

Riqis

Olisiko se voinut olla jo kello 20.37 eilen? Tästä on tuore Avaruus.fi-uutinen, alla pysyvä linkki:

http://www.ursa.fi/blogit/ta/index.php?title=tulipallo_putosi_keski_pohjanmaan_rannik&more=1&c=1&tb=1&pb=1
Marko Pekkola / www.avaruus.fi

jomppi

En valitettavasti sattunut ilmiötä näkemään, mutta olisiko putoamissuunta ollut itämeri vai pohjanlahti?

joni

Tein kaksi kuvausreissua tuon illan aikana ja tietysti juuri silloin kun istun saunan lauteilla taivaalla tapahtuu. Perjantaina oli kyllä upean kirkas taivas. Linnunrata näkyi jopa orionin kohdalla ja m42 paljain silmin aavistuksen punertavana. ja tietysti olin jättänyt putken ja jalan muun mökkivarustuksen takia kotia. No, hyviä kuvia syntyi ihan ilman seurantaakin ja kun on riittävän pimeässä paikassa huomaa kuinka paljon taivaalla vilistää satunnaisia pieniä tähdenlentoja ja satelliitteja. Olisipas upeaa jos kivi löytyisi täältä pohjanmaalta!

jtbo

28.11 näin itsekkin, liekö sama, mutta loimusi punaista vähän, muuten valkoinen sinisellä reunalla, suhteellisen iso tosiaan, olin kuvaamassa tuolloin juuri ja sattui kamera osoittamaan vähän sivuun tuosta.

Otin sitten kuvan samantien sen lentämisen jälkeen siitä suunnasta jossa sen näin, 20:58 taisi sanoa aikaleima:
http://jtbo.pp.fi/images/Astro/DSC_0162p.PNG

Ehkä 315-330 astetta väliltä tuo suunta missä näin, pitäisi aina olla kynä ja paperia niin saisi heti muistiin, ei voi muistaa enää niin tarkasti, tähdet tietty liikkuu, mutta ehkä tuosta osaava tietäisi missä suunnassa on ollut, itse en osaa.

Esko Lyytinen

Lainaus käyttäjältä: jtbo - 01.12.2008, 23:30:56
28.11 näin itsekkin, liekö sama, mutta loimusi punaista vähän, muuten valkoinen sinisellä reunalla, suhteellisen iso tosiaan, olin kuvaamassa tuolloin juuri ja sattui kamera osoittamaan vähän sivuun tuosta.

Otin sitten kuvan samantien sen lentämisen jälkeen siitä suunnasta jossa sen näin, 20:58 taisi sanoa aikaleima:
http://jtbo.pp.fi/images/Astro/DSC_0162p.PNG

Ehkä 315-330 astetta väliltä tuo suunta missä näin, pitäisi aina olla kynä ja paperia niin saisi heti muistiin, ei voi muistaa enää niin tarkasti, tähdet tietty liikkuu, mutta ehkä tuosta osaava tietäisi missä suunnassa on ollut, itse en osaa.

Sen oikea aika oli 20.37. Mikähän oli havaintopaikkasi ja näitkö sen sammumiseen asti.

Saatiin kahten tulipallokameraan, mutta kummassakaan ei näy sammumiseen asti.

Sen valoisa reitti on selvillä parinsadan metrin tarkkuudella, mutta edelleen on epäsevää putosiko maalle vai mereen. On kiinni pimeälennon matkasta ja tuulen vaikutuksesta (joka on luokkaa 5 km) ja nämä molemmat riippuvat alas tulleesta massasta. Sille ei saada riittävän luotettavaa arviota. Hidastuvuus loppupäässä kertoisi sen tarkemmin, mutta osin hanakaloittaa kun ei ole videokuvaa ihan lopuun asti ja osin se että niin kirkkaan jälki kamerakuvassa on sen verran laajentunut että aiheuttaa systemaattisia mittausvirheitä.

Ja tavallaan tämän ongelman syy on että putosi niin lähelle meren rantaa, että jäänee epäselväksi kummallle puolelle meni, kunnes mahdollisesti löytyy jotain  :undecided:

Esko




jtbo

Itse asustelen aika kaukana rannikosta, suhteellisen korkealla paikalla Pylkönmäki nimisessä kylässä.

Aika täsmää siis, koska näköjään on kameran kello tykännyt edistää 20 minuuttia, kun nyt tarkistin. Mitään käytännön apua ei taida kuitenkaan olla näkemästäni.

Mielestäni se sammui aika korkealla, selvästi puiden yläpuolella, puut ei ole tuossa kovin korkeita, alle 10 metrisiä ja niihin oli matkaa jotakuinkin 70 metriä, ellen ihan väärin muista niin loppupuolella taisi kulma jyrkentyä, sitten kun se sammui ei sitä enää tietenkään nähnyt.

Seuraavana kuvausiltana taidan teipata videokameran pipoon, jos noita enemmänkin lentelisi :grin:


Esko Lyytinen

Lainaus käyttäjältä: jtbo - 03.12.2008, 01:52:29
Mielestäni se sammui aika korkealla, selvästi puiden yläpuolella, puut ei ole tuossa kovin korkeita, alle 10 metrisiä ja niihin oli matkaa jotakuinkin 70 metriä, ellen ihan väärin muista niin loppupuolella taisi kulma jyrkentyä, sitten kun se sammui ei sitä enää tietenkään nähnyt.

Pylkönmäki paikka ilmeisesti löytyi. On aika lähellä Karstulaa josta Jari Tuukkanen sai sen kameraansa.
Voisit, jos pääset helposti havaintopaikalle, vielä yrittää arvioida saamumiskorkeuskulmaa mahdollisimman hyvun. Voit yrittää asteina, tai sitten vaikka mieluummin mitata (vaikka askelmitalla) matkan puihin ja montako metriä maasta olisi (näkösäde) siinä kohtaa.

Ja vielä kysymys. Oliko se mielestäsi yhtenä kappaleena vielä samuessaan. Hajoamista ei juurikaan ole raprotoitu, mutta yhden havatsjan mielestä lopussa hajosi.

Esko


jtbo

En välttämättä osaa hajoamista tunnistaa, mutta mitä lopussa näin, oli lepatuksen voimistuminen, kuinkahan sitä nyt järkevästi kuvailisi, toinen reuna lepatti punertavan sävyisenä ja tuo voimistui loppua kohti, mutta mitään räjähdystä, palasien sinkoilua tai muuta en havainnut. Havaintoni kesto oli korkeintaan 2 sekunnin luokkaa.

Laitan vaikka yksityisviestin noista muista, sillä en halua julkiseen jakoon tarkkoja sijaintitietoja, selvitän tämän tarkemmin viestissä ;)

Esko Lyytinen

Sain sähköpostilla jtbo:lta mm päivävalokuvan johon on merkitty arvioitu sammumiskohta. Lisäksi sain sen verran mittausdataa lähikohteista että (kuvan saa riittävästi skaalattua ja) saa korkeuskulman mitattua. Ilmakuvan perusteella saan myös valokuvamerkintää vastaavan azimutsuunnan ehkä noin asteen tarkkuudella.

Lopputuloksena on että ko suunta poikkeaa kamerahavaintojen perusteella lasketulta injalta noin 3.5 tai 4 astetta.
Sen perusteella tämä on varsin hyvä visuaalihavainnoksi !

Sammumiskorkeuskulmaa vastaava sammumiskorkeus olisi 26.4 kilometriä. Se on siis ainoa olemassa oleva suora mittausarvo tämän sammumiskorkeudelle.
Ja tämä arvo on melkoisen lähellä sitä mitä muuten olettaisin ja osaltaan varmistaa muuten saatua massa-arviota noin yhden tai kahden kilon seutuvilla, jos oli "tavallista" kondriittityyppiä.

Esko

joni

On tässä jo jonkin aikaa ollut mielessä, että voisi melkeimpä joka talvi tehdä sellaisen lehdistötiedotteen, jossa pyydettäisiin ihmisiä tarkkailemaan kiviä tarkemmin esim.järvien ja meren jäällä liikkuessaan. Pitkin suomea voisi myös olla "yhdyshenkilöitä" jotka voisivat ottaa kivinäytteitä talteen tai käydä esitutkimassa mahdollisia putoamispaikkoja ennenkuin varsinaisten ammattilaisten tarvisi vaivautua.

Esko tekee hienoa työtä ja toivon todella, että pian tärppäisi!

Siihen asti jatkan kulkuani päivisin katse maassa ja öisin taivaassa. :azn:

Esko Lyytinen

Lainaus käyttäjältä: joni - 03.12.2008, 23:11:02
On tässä jo jonkin aikaa ollut mielessä, että voisi melkeimpä joka talvi tehdä sellaisen lehdistötiedotteen, jossa pyydettäisiin ihmisiä tarkkailemaan kiviä tarkemmin esim.järvien ja meren jäällä liikkuessaan. Pitkin suomea voisi myös olla "yhdyshenkilöitä" jotka voisivat ottaa kivinäytteitä talteen tai käydä esitutkimassa mahdollisia putoamispaikkoja ennenkuin varsinaisten ammattilaisten tarvisi vaivautua.

Esko tekee hienoa työtä ja toivon todella, että pian tärppäisi!

Siihen asti jatkan kulkuani päivisin katse maassa ja öisin taivaassa. :azn:

Kiitokset Jonille rohkaisusta !

Tuollain kulkemalla ei ainakaan niska jäykistyne yhteen asentoon   :laugh:

Kyseisen meteoroidin aurinkokuntarata tunnetaan kamerahavaintojen perusteella melko tarkasti. Niille joita se kiinnostaa niin kerron että  on kiertänyt (keskimäärin) vain pikkuisen maan rataa ulompana eksentrisellä radalla joka ulottui Venuksen radan seutuvilta Marsin radan tuntumaan. Useimmilla meteoriitin pudottaajilla joille rata tunnetaan, se on ulottunut jonnekin asteroidivyöhykkeen seutuville. En tiedä voisiko tämän perusteella olettaa sen olevan jotain epätavallisempaa tyyppiä tavallista suuremmalla todennäköisyydellä ?

Rataelementit olivat

isosäde 1.043 AU
tätä vastaava kietoaika  1.065 vuotta
eksentrisyys 0.374
eli lähin ja kaukaisin etäisyys auringosta oli 0.65 ja 1.43 AU.
periheli 104.03  ( "kulmaelementit" J2000 )
solmu  66.79
inklinaatio 5.28
ja maapalloon osuminen tapahtui 65.3 vuorikautta ennen kuin olisi ollut perihelissä (aurinkoa lähinnä olevassa pisteessä)
Tulonopues ilmakehään oli 16.26 km/s ja tuli suunnasta 106.5 jyrkkkyydellä 29.5 astetta .
Syttyi noin 80 kilometrissä, hävisi kameroista 35 kilometrissä, mutta ei vielä sammunut. Jtbo:n sammumiskorkeuskulma vastaisi runsasta 26 kilokmetriä, mutta tarkkana tätä ei voi pitää vaikka vaikuttaakin varsin luotettavalta havainnolta.

Niin tarkasti oli meren rannalle "tähdätty" että merelle tai manterelle päätyminen on edelleen havaintojen pohjalta arvioiden ratkaisematon lähes fifty - fifty  (tarkemmat arviolukemat tällä hetkellä 55 % - 45 % , mereen päätymistodennäköisyys siis tuo suurempi arvo)  :undecided:

Esko