Pentax K10D

Aloittaja Meade-mad, 02.10.2006, 12:41:25

« edellinen - seuraava »

Meade-mad

Tämä kone vaikuttaa mielenkiintoiselta.
Lisää tietoa:http://www.dpreview.com/articles/pentaxk10d/

Pentaxiin käy helposti kaikki "K"-bajonetin obiskat ja muut kuvausvermeet. Välirengas M42mm*1mm (Pentax/Praktica-kierre) on myös helppokäyttöinen ja halpa. Salamakenkään sopinee myös tavallinen salamalaite.

Vielä kun kuvakenno olisi täysikokoinen!

jk
Sima (engl. mead) on käyttämällä valmistettava miedohko alkoholi- ja virvoitusjuoma, joka tehdään hunajasta, vedestä ja käytetään hiivalla (Wikipedia).

Terveisin  J armo   Kem pas

jmantyla

#1
Lainaus käyttäjältä: Meade-mad - 02.10.2006, 12:41:25
Tämä kone vaikuttaa mielenkiintoiselta.
Lisää tietoa:http://www.dpreview.com/articles/pentaxk10d/
Pentaxiin käy helposti kaikki "K"-bajonetin obiskat ja muut kuvausvermeet. Välirengas M42mm*1mm (Pentax/Praktica-kierre) on myös helppokäyttöinen ja halpa. Salamakenkään sopinee myös tavallinen salamalaite.
Vielä kun kuvakenno olisi täysikokoinen!
jk
Tämä  kamera on saanut loistavat arvostelut "tavallisilta" arvostelijoilta. Tähtivalokuvaustestiä en ole nähnyt. Ccd-kennon vähäkohinaisuutta on kehuttu sekä pentaprismaetsimen kirkasta kuvaa. Peilin lukituskin löytyy. Dpreviewissä täydet 5 tähteä. Lisäksi on kehuttu sateen ja sään kestävyyttä.
Tästä on "kevennetty" 6.1 mpix versio Pentax K100D, jossa on pentapeilietsin ja peilin lukitus. Uusin Kamera-lehti 12/06 kehuu sitäkin ja mainitseepa etsimen kirkkauden.  Tämä hieman hämmentää, sillä K100D:n pentapeilietsin *ei voi* olla yhtä hyvä kuin pentaprismaetsin, mikä löytyy mm. edesmenneistä *istD ja *istDS-malleista. Toisaalta K100D:ssä on peilin lukitus...
Pentapeilietsimen ja pentaprismaetsimen kuvan kirkkauden ero ei tule esiin "tavallisessa" kuvauksessa, kun kohteena ovat päivänvalossa
lapset, mummot ja vaarit päivänvalossa. Ero tulee esiin vasta yöllä, kun yrittää tarkentaa kuvaa kaukoputken polttotasolla. Kamera -lehteä sekä uusinta Tietokone -lehteä lukiessa alkoi näpit polttaa, että pitäisikö vaihtaa *istD uudempaan Pentax-malliin tai Nikon D40:een, mutta päätin jäädä odottamaan tilanteen kehitystä.  *istD:n pentaprismaetsin on toistaiseksi hintaluokassaan lyömätön.
Asiasta toiseen: uuden Kamera -lehden testin mukaan erityismaininnat ccd-kennon voimakkaasta kohinasta saivat Olympus E-400 (ei yllätys 4:3 kennokoolle, eikä ollut ensimmäinen huomautus Olympukselle) sekä Sony alpha100.  Muut kamerat olivat näihin verrattuna vähäkohinaisia (Canon EOS400D, Nikon D80, Panasonic Lumic-L1, Pentax K100D ).  Muista ominaisuuksista saa tietoa em. lehdestä.
Milloin joku tekee digijärkkärin, jossa olisi pentaprismaetsin, peilin lukitus sekä täysikokoinen kenno (24x36 mm) ja kaikki alle 1000 e hintaan? Palikat ovat koossa, mutta eipä niitä taida piakkoin kukaan yhdistää  :-[
Taidan päätyä erillisen tähtivalokuvauskameran ostamiseen, eli Atik?

Jorma M
Kangasala

PetriKe

Lainaus käyttäjältä: jmantyla - 13.12.2006, 23:21:05
...
Taidan päätyä erillisen tähtivalokuvauskameran ostamiseen, eli Atik?

Jorma M
Kangasala

Jos hyvät galaksikuvat ja sumut on tavoitteena, niin ehdottomasti tähtivalokuvauskamera hankintaan. Digijärkkäri ei vaan vielä ole kunnon tähtikuvaustarkoitukseen tehty (tuskin tuleekaan, sillä sittenhän se olisi tähtikuvauskamera  ;)). Atikilla on saatu 'edullisesti' hyviä tuloksia. SBIGin etuna on yhteensopivuus ja ohjattavuus/hallittavuus, haittana korkea hinta. Starlight Xpressin kamerat on myös hyviä, esim. SXV-H9 (Atikissa ja Starlightissa taitaa olla samat Sonyn chipit).
Selkeitä kelejä,

Petri Kehusmaa

veka

#3
Varsin mielenkiintoisilta uusilta tulokkailta CCD-kameroiden joukkoon vaikuttavat nämä Artemis -kamerat. Esim Art-11002 käyttää kodakin KAF-11002M kennoa, joka on kooltaan 36mm x 24.7mm eli normaali filmikoko ja pikseleitä on hulppeat 11 miljoonaa. Hinta on kuitenkin selvästi alhaisempi kuin vastaavissa SBIG -kameroissa eli "vain" 3984€ . Liekö näillä sitten oleellista eroa laadullisestikaan, jos haluaa kuvata vain kauniita tähtikuvia ilman tieteellisiä tarkoituksia ?

Linkissä http://www.galileo.cc/english/boutique_ccd_list.php?rub=CCD%20cameras on varsin kattava lista tavallisimmista CCD -kameroista eurohintoineen, teksti tosin on ranskankielinen, mutta tärkeät numerotiedot joistakin kameroista kyllä löytyvät.
Itseäni alkoi kyllä kovasti kiinnostamaan suhteellisen edullinen megapikselikamera ATK-16HR, hinnaksi ilmoitetaan "vain" 1700 €.
Löysin eräästä toisesta linkistä (http://www.atik-instruments.com/) sille seuraavanlaisia tietoja: 1392x1040 pikseliä, pikselikoko 6.45x6.45 mikrometriä ja CCD-kennon mitat ovat noin 10.2 mm x 8.3 mm, mikä on kyllä selvä parannus vanhaan Starlight Xpress HX516 CCD-kameraani verattuna, joka myöskin käyttää erästä Sonyn CCD-kennoa.  Ei kellään sattuisi olemaan kokemuksia/tietoja tämän tai muiden ATK -kameroiden käytöstä ja laadusta ?

-veka

jmantyla

Tässäpä mielenkiintoinen blogi. jossa Pentaxin insinöörit kertovat kameroiden suunnittelufilosofiasta:

http://ok1000.blogspot.com/2006/12/k10d-interview-with-engineers-of-pentax.html

Japanilaiset insinöörit sanovat suoraan, että kohina lisääntyy kun APS-kokoisen kennon (15,8 mm x 23,6 mm)
pikseleitä lisätään 6,1 mpix -> 10 mpix.  Blogissa on myös mielenkiintoista juttua kameroiden etsimistä.

Hmm... tuo "pikselisota" on viemässä digijärkkäreitä huonoon suuntaan tähtikuvauksessa.  Jos haluaa aloittaa
tähtikuvuksen digijärkkärillä, mikä on harrastajalle mielekäs vaihtoehto, kannattaa ostaa 6 mpix kamera: Nikon
D40, Pentax K100D, Canon 300D ... sikäli kuin näitä enää saa.  Canon on tainnut kokonaan lopettaa
6 mpix dslr:n valmistuksen.

JM

jmantyla

Lainaus käyttäjältä: petrike - 14.12.2006, 14:50:48
Jos hyvät galaksikuvat ja sumut on tavoitteena, niin ehdottomasti tähtivalokuvauskamera hankintaan. Digijärkkäri ei vaan vielä ole kunnon tähtikuvaustarkoitukseen tehty (tuskin tuleekaan, sillä sittenhän se olisi tähtikuvauskamera  ;)). [lyh]
No joo, tuo on tietenkin toisaalta ihan totta.
Oman kokemuksen perusteella sanoisin kuitenkin, että aloittelevalle ja jopa vähän pitemmällekin ehtineelle tähtiharrastajalle
dslr eli digijärkkäri on hyvä valinta.
Sillä pääsee sopivissa olosuhteissa hyviin tuloksiin ja etenkin sillä voi testata jalustan seurantatarkkuutta.  Jos se ei ole riittävä
digijärkkärille, eipä kannata polttaa rahaa varsinaiseen tähtivalokuvauskameraan.
Sitten olen myös alkanut miettiä mitä oikeastaan haluan tähtikuvaukselta: astronomisia kuvia ja esimerkiksi fotometriaa, vai
haluanko "kauniita" kuvia?  En  ole tätä yhtälöä vielä oikein ratkaissut, joten Atikin tilaus on saanut toistaiseksi odottaa.

JM