Visuaalihavainnot 2020-2021

Aloittaja Mikko_L, 20.08.2020, 23:05:55

« edellinen - seuraava »

Mikko_L

Uusi havaintokausi avattu viime yönä Inkoossa.  Putkena viime keväänä juuri ennen kauden loppua saapunut Sumerian Alkaid 250mm trussidobsoni, voiko se olla kauko"putki" kun ei siinä ole putkea vaan pelkkä kehikko..?

Yö oli pilvetön mutta hieman tuhnuinen läpinäkyvyys - kosteus alkusyksyn tapaan oli hirmuinen, kevyt tuulenviri kävi välillä ja lämpötila +15°C, olipa hyttysiäkin vielä.  Seeing sen sijaan ajoittain erinomainen ja tietenkään peilin jäähtymistä ei tarvinnut odotella.  Selvisin silti kolmen tunnin sessiosta ilman suurempaa huurretta optisilla pinnoilla, vaikka jo puolen tunnin jälkeen kaikki oli kasteessa ja loppua kohti Pocket Sky Atlasta ei enää uskaltanut käsitellä kun se meni niin vetiseksi.  Tabletilla sen sijaan pyöri Sky Safari ja kai se sen verran itsekseen lämpenee ettei kastunut.  Kevään viimeisin hankinta putkeen oli 6x30 kulmaetsin, ja täytyy sanoa että yhdistelmä punapistetähtäin + kulmaetsin + Sky Safari yömoodissa on aivan pistämätön tähtihyppelyyn.

Lähdin retkelle vähän ad hoc ilman mitään havaintosuunnitelmaa, joten meni hieman ympäri sohimiseksi, kun en näitä syksyn linnunradan kohteita ole vielä päässyt katselemaan isolla putkella.  Muutamia kohokohtia voi nostaa:

-M27 10-tuumaisella alkaa jo paljastaa sivuille kulmista lähtevät "haarat" ja pinta on aivan aavistuksen epätasaisen näköinen. OIII-filtteri ei tuonut kylläkään kauheasti lisää näkymään.  Keskustähteä en nähnyt mutta muutaman himmeän tähden sumun päällä/takana kuitenkin.  Eivät ne kuvista päätelleen ole juurikaan keskustähteä kirkkaampia.
-Harsosumu oli aivan upea OIII:lla, sekä  läntisen että itäisen osan sumuharsot olivat hienojen säikeiden punosta.  Ja välissä erottuu himmeänä myös Pickeringin kolmio.
-Pohjois-Amerikka-sumu on kyllä kirkas mutta aivan liian iso mahtuakseen edes ainokaisen 2" okulaarini (Hyperion 31mm) näkökenttään, eikä siksi tee niin suurta vaikutusta

M27:sta länteen on pari pientä avointa joukkoa, NGC 6830 ja 6832, jotka kävin tarkastamassa: kumpikaan ei ollut kummoinen eikä niitä satunnaisella pyyhkimisellä olisi edes joukoiksi tunnistanut, ellei niitä olisi merkattu karttaan.  Myös M11 ja NGC 6940 kävivät okulaarissa jossain vaiheessa.  Ja M15 - hieno - ja galaksina Pegasuksen NGC 7331.  Niin ja Andromeda, mitkä näkymät..

Ehkä pientä teemaa pidin planetaarisissa sumuissa, kun keväällä näin niissä ensi kertaa värejä tällä putkella.  M27:n ja M57:n jälkeen siirryin Delfiiniin ja hain sieltä sumun NGC 6891.  Se erottui heti vaaleansinisen värin perusteella ja 142x suurennuksella (ES 82° 8.8mm) näytti pientä epäsäännöllistä kiekkoa.  Sitten siitä ylöspäin IC 4997, joka näkyi vain tähtimäisenä mutta silläkin oli sama vaaleansininen väri ja varmistin havainnon vilkuttamalla sumua OIII-suodattimella.  Ja taas ylöspäin siitä NGC 6905, se näyttää jo jonkun kokoisen pyöreän kiekon mutta siinä en nähnyt väriä.  Olisiko pitänyt koittaa pienemmällä  suurennuksella sitten..?
Kotkasta kävin katsastamassa NGC 6781:n, tästä näkyi koko suurehko kiekko kun viime muistikuva 15-senttisellä putkella oli että himmeämpi puoli häipyi näkyvistä.  Joutsenen vilkkuva planetaarinen 6826 tuli myös katsottua ja efekti kyllä toimii.
Ja lopuksi kirkkaimmat vihreät sumut eli Saturnus-sumu NGC 7009 ja toisella puolella taivasta Kissansilmäsumu NGC 6543.  Nämä muistuttavat yllättävän paljon toisiaan koon ja värin puolesta.

Seeing olisi sallinut isompiakin suurennuksia, mutta minulla oli mukana vain VIP-barlowin nokkapala T2-kierteellä enkä sitten ollut ottanut mukaan jatkorengasta jonka kanssa sen olisi saanut tarkentumaan (ajatus oli kiinittää se 1.25" clicklock-adapterin eteen, vaan en ollut etukäteen kokeillut toimiiko se niin).  Lopuksi kun suuntasin putken Marsiin niin kyllä harmitti, sillä hetkittäin kuva oli aivan vakaa ja planeetan piirteet terävät.  Planeettahavainnoissa huomasin että Sumerianin apupeilinpitimen paksut tangot tekevät kyllä hyvin voimakkaat diffraktiopiikit kirkkaan kohteen ympärille, joten kontrasti ei liene paras vaikka itse apupeili onkin vain 25% apertuurista.  Saturnusta tai Jupiteria ei kannattanut edes yrittää, sillä Alkaid  ei mekaanisesti taivu alle 10° korkeuskulmaan!

-Mikko
36/50/76/127/250mm

Pekka Lehtelä

Minä olen jo pitkään käyttänyt putkissani punapiste-etsintä ja sen lisäksi 9x50 ja 10x60 Right Angle kulmaetsimiä. Tuohon 10x60 etsimeen voi vaihtaa okulaareja ja säätää suurennusta ja etsimen mukana tulleessa okulaarissa on kyljessä "alumiininen tappi" jolla voi säätää punaisen ristikon kirkkautta tai laittaa ristikon kokonaan pois näkyvistä. Suoralla etsimellä sattuu niskaan ja selkään niin paljon etten sellaista tule enää ikinä käyttämään. Teen suuren osan tähtihyppelystä etsimillä ja vasta aivan kohteen lähellä hyppelen katsoen okulaariin. Nyt ajatellen olisi pitänyt ostaa tuon 10x60 etsimen sijasta 12x80 etsin mutta se on turhaa jossittelua.

Timpe

Hieno havaintokertomus Mikolta, kiitos jakamisesta!  :smiley:
- Timo Inkinen

mistral

Lainaus käyttäjältä: Pekka Lehtelä - 25.09.2020, 15:24:07
Nyt ajatellen olisi pitänyt ostaa tuon 10x60 etsimen sijasta 12x80 etsin mutta se on turhaa jossittelua.

Aikamoinen jos 80mm, siinä toisaalta kenttä kapenee.

Pekka Lehtelä

#4
Niin kapenee mutta 12x80 etsimellä erottaisi vieläkin paremmin kuin 10x60 etsimellä monet planetaariset sumut tähdistä ja tähtihyppely olisi silläkin helppoa kun näkymä etsimessä samoin päin kuin kartassa. Muistaakseni NSOG kirjojen johdannoissa sanotaan, että etsin pitää olla vähintään 8x50 mutta mieluummin vielä isompi. Olen samaa mieltä ja lisäisin vielä, että etsimen pitäisi mieluummin olla Right Angle kulmaetsin mutta tämäkin on tietysti minun subjektiivinen mielipide eikä absoluuttinen totuus.

Mikko_L

#5
Toissayönä oli upea havaintokeli ja -paikka kaukana valosaastetta paossa Hiittisissä. Taivas oli täysin valosaasteeton, lukuunottamatta pientä kupua idän suunnassa (Hanko n. 25km päässä). Mukana matkaputkena Sumerian 25cm dobson.

Ihan ilman kaukoputkea tuli makoiltua laiturilla pitkät pätkät katselemassa linnunrataa, sen kiemuroita ja pimeitä sumuja.  Näin paljon rakennetta en ole siinä nähnyt paitsi matkoilla etelässä.. tutumpien Joutsenen tähtipilvien lisäksi paljastuivat haarat Kefeuksessa, Kassiopeiassa ja Perseuksessa, ja hohde jatkui himmeänä nousemassa olevaan Ajomieheen.

Uranus näyttäytyi paljaalla silmällä, rasti ruutuun siitä.

Kaukoputken ja Sky Safarin kanssa päätin käydä läpi kaikki Herschel 400 -kohteet Joutsenessa, jos sieltä löytyisi jotain kiintoisaa.  Suurin osa niistä on avoimia tähtijoukkoja eikä erityisen näyttäviä tai taustastaan erottuvia, mutta nostetaan NGC 7062 - kompakti joukko jonka tähdet ovat kirkkaita ja värikkäitä, sekä planetaarinen sumu NGC 7008 joka ei ole ihan pieni eikä ihan himmeä - keskustähti näkyi ja sumun pintaa vasten pari muutakin himmeää tähteä.  H400:n ulkopuolelta, edelleen hämmästyttää ettei NGC 7027 ole tällä(kään) listalla, mutta siihen kannattaa aina poiketa ja käyttää isoa suurennusta.

Pegasuksessa katsoin myös läpi kaikki 5 H400-kohdetta (galakseja) mutten saanut niistä irti yksityiskohtia. NGC 7331 on toki kirkas, miksen edes yrittänyt Stephanin kvintettiä siitä vierestä?  10-tuumaisella sen pitäisi alkaa jo näkyä vaikkei yksittäisiä galakseja erottaisi.

Yksi pitkään etsimäni kohde eli NGC 604 Kolmion galaksissa tuli nähtyä. Kun sen äkkäsin niin sehän olikin pintakirkkaudeltaan paljon näkyvämpi kuin itse galaksi, ja varmasti sen olisin nähnyt aiemmin pienemmällä putkella, jos vain olisin käyttänyt tarpeeksi suurennusta.  Aina sanotaan että M33 näkyy parhaiten pienellä  suurennuksella, mutta silloin NGC 604 jää vähän tähtimäiseksi eikä hyppää silmille.  Sitäpaitsi M33:n kierteishaaratkin alkoivat erottua paremmin 150x suurennuksella..

Katselin Andromedaa ja hain myös seuralaisgalaksit NGC 185 ja 147.  Sitten muistin NGC 891:n ja siinä näkyikin galaksin halkaiseva pölyjuova hienosti.  M76 ei enää 25-senttisellä putkella ole lainkaan himmeä.

Kuinka moni hakee putkeensa Perseuksesta emissiosumun NGC 1491?  Tämä ei jostain syystä ole "klikattavissa" Sky Safarissa ja Stellariumkin näyttää sen vasta isolla zoomilla, vaikka sumuhan on hyvinkin kirkas ja näkyy pienillä putkilla.  Hämmentävää ettei se ole missään listoissa, paitsi RASC NGC, mistä sen alunperin bongasin.  Sumu on sitäpaitsi helppo löytää λ Persein ja NGC 1528:n vierestä.

Neptunus, Uranus ja tietenkin lopuksi Mars, kun ajattelin että hämäränäön voi sen vuoksi uhrata. Eipä ollut yhtään harmaasuodinta mukana, joten kokeilin häikäisyn leikkaamiseen UHC:ta - se toimi yllättävänkin hyvin planeettaan, vaikka kuva olikin semmoisen punavihreän anaglyfín näköinen.  Seeing oli täysin tasainen ja kyllähän 10-tuumaisella putkella näkee yksityiskohtia.

Harvoin pääsen näin hyviin olosuhteisiin, ja sessio venyi kaikkiaan 5 tunnin mittaan iltayhdeksästä aamukahteen ennenkuin pilvet peittivät taivaan.  Huurre pysyi poissa huolellisen tulppien käytön ansiosta, etsimet peittoon aina kun ei käytä ja okulaarit samoin.  Lämpötilakaan ei ollut ihan kylmimmästä päästä, siinä 10°C tienoilla koko yön.

-Mikko
36/50/76/127/250mm

Mikko_L

Melkein parin kuukauden tauon jälkeen jälleen putkea ulkoiluttamassa.

Ensimmäiseksi kohteeksi valikoitui M34 joka osui sattumalta etsimen näkökenttään.  24mm okulaarissa se mahtuu hyvin myös putken näkökenttään.  Siitä vierestä katsoin sitten NGC891:n mutta esitys oli vaisu verrattuna edelliseen näkymään Hiittisissä; Inkoon taivas ei ole kunnolla pimeä.

Pääkohde eilen oli Perseuksen galaksijoukko (Abell 426).  Paikka on helppo löytää Algolin läheltä, mutta 24mm okulaarilla ei juuri näy mitään.  Nostamalla suurennuksen ensin 89x ja sitten 142x, alkoi joukon kirkkain galaksi NGC1275/Perseus A näkyä, ja kohta sen jälkeen myös toiseksi kirkkain NGC1272.  Koko kaukainen joukko mahtuu hyvin laajakulmaokulaariin, mutta muiden galaksien näkyminen oli vähän niin ja näin - melko varma saatoin ollla NGC1277/1278 parista mutta NGC1273 ei erottunut, tai sitten se oli liian tähtimäinen..

M34:n lähettyviltä löytyi myös vanha tuttu NGC1023.  Uutena kohteena "Mirachin haamu" NGC404, joka olikin hyvin helppo kohde, 142x suurennuksella riittävän kaukana tähdestä ja melko kirkas.

Halusin kokeilla 10-tuumaista ensi kertaa myös Orionin kohteisiin, mutta ne jäivät vielä aika matalalle puiden väliin enkä jaksanut odottaa puolenyön jälkeen että nousisivat korkeammalle.  Silti M42 ensimmäistä kertaa nähtynä isolla putkella oli vaikuttava.  Tässä 14mm okulaari toimi parhaiten.  Vähän korkeammalta, NGC2022 oli suorastaan kirkas, vaikka muistan että 5" putkella sai välillä tovin etiskellä sitä.  Vielä ylempänä "37-joukko" NGC2169 syttyi täyteen loistoonsa, kuin olisi mainoslampuilla kirjoitettu numeraalit taivaalle.

Pistin vielä UHC-suodattimen kiinni ja koitin saada jotain irti Pacman-sumusta Kassiopeiassa, mutta aika vaisuksi jäi sekin.  Linnunratakin oli vähän himmeän oloinen, joten lienee jotain utua ilmassa.

-Mikko
36/50/76/127/250mm

Mikko_L

3kk tauko DS-havainnoista, "liian kylmä" ja työkiireitä, kaikenlaista...

Eilen kohteena Orion joka on vielä illan pimennyttyä korkealla - niin korkealla kuin se nyt on.  Suuntasin siis 25-senttisen putken siihen heti ensimmäiseksi.  Kyllä on karkkia koko sumu, kaikilla suurennuksilla!  Eilen ei ollut barlowia mukana joten suurin suurennus oli 156x jonka Baader Zoom antaa 8mm asetuksella.  Sillä tuli jo seeingin rajat vastaan, mutta pitkään katsoessa aina välillä ilmaantui näkyville Trapetsin E-tähti ensimmäistä kertaa.  Se näkyi ehkä 1/10 ajasta ja F-tähdestä ei näkynyt merkkiäkään.  Vähän alempaa bongasin NGC1999:n pienenä ja himmeänä.

Kaksosissa ihailin Eskimo-sumua josta aina välillä haamumaisena ilmaantui näkyviin sisempi "naama" ja sitä ulkokehästä erottava tummempi alue.  Siitä itään päin NGC2420 on kaunis pieni avoin joukko.  M35 tuli tsekattua mutta päätin että sen viereinen kaukaisempi NGC2158 on jotenkin hienompi, etäisyyden kellastama.

Hubblen muuttuva sumu NGC2261 on pieni kirkas viuhka ja sen kärjessä tähtimäinen valopiste.  Rosette-sumu erottui tähtijoukkonsa ympärillä OIII-filtterillä ja 40x suurennuksella.

Kirkkaiden joukkojen - tavalliset M36, M37, M38, sekä M67 - jälkeen katsoin pallomaista joukkoa NGC2419, joka on niistä kaikista kaukaisin, näkyikin pelkkänä tasaisena sumuna ilman merkkiäkään tähdistä.

Kokeilin paria haastetta OIII-filtterillä - ensin Abell 12 µ Orioniksen vieressä - ei näkynyt mitään; ja Abell 31 Ravussa - vesiperä sekin.  Tosin nyt kun katson paikkaa Stellariumissa niin en ole varma etsinkö sittenkään oikeasta kohdasta; siinä on vierekkäin ja eri mittakaavassa 2 samannäköistä asterismia.. mutta ei olisi kumma vaikkei olisi näkynytkään sillä taivas oli melkoisen valoisa. 

Vaikka tähän mennessä olen ollut ES-okulaarien fani (24mm 68° ja 14mm, 8.8mm 82°) niin tällä kertaa lähdin kokeilemaan viimeisintä hankintaani eli Baader Morpheus 17.5mm okua ja otin sille kaveriksi Hyperion Zoomin ja 31mm Asphericin.  Kyllä on pätevä setti sekin, ja Morpheus oli suorastaan maaginen.  Samoin kuin ES 8.8mm, se käytännössä katoaa näkökentästä ja katse on vain täynnä tähtiä; mutta silmäväli on paljon suurempi ja silmän paikka vapaampi, joten siihen on mukavampi katsoa väsymättä.  Laidoille asti terävää kuvaa.

-Mikko
36/50/76/127/250mm

Mikko_L

Galaksien yö, kävin läpi kevään RASC-listaa (jonka saa ladattua kivasti Sky Safariin, kuten myös monia muita listoja).  17 uutta galaksia, mutta meni vähän tahkoamiseksi; mitään varsin säväyttävää siellä ei ollut, vaikka moni oli kiinnostavia sivulta näkyviä spriraaleja, silti ei yksityiskohtia.  Viimein tuli etsittyä Siamilaiset, mutta ehkä sekin on isompien putkien hommia sillä siinä oli vain kaksi toisissaan kiinni olevaa tasaisenharmaata sumua; esimerkiksi "Silmät" Markarianin ketjussa ovat paljon näyttävämpi galaksipari.

NGC 4605, 4157, 4088, 4026, 3184, 4388, 4762, 4567, 4656 (ennenkin nähty, ja vieressä 4631 joka on paljon kirkkaampi), 5033, 4111, 4274, 4414, 6503, 5907, 3432, 3003
Messier 51, 60, 59, 58, 89. 90. 87, 86, 84, 88, 91, 94, 102, 109, 108

Täällä kun seikkailee niin melkein joka näkökentässä on useampia galakseja, ja moni  niistä kirkkaampia tai suurempia kuin RASC-listalle päätyneet.  Jos vielä menen havaintoreissulle niin keskityn kyllä vain kirkkaisiin ja hienoihin kohteisiin, tuhnuja on taivas täynnään... M51:n kanssa voisi ja pitäisi viettää vielä enemmänkin aikaa ja ehkä kokeilla piirtää sitä?

Kun olin zeniitin tienoilla niin etsin Messier 40:n eli sen kaksoistähden.  25cm putkella yllätyin sillä minusta komponenteilla oli pieni mutta selkeä väriero, toinen sinertävä ja toinen keltainen.

Sitten oli vielä M97, NGC6210, M57, NGC5466, M3 ja M13 ja omasta mielestäni pallomaisista kaikista näyttävin eli M5.

Juuri etelähorisontissa oli pois lähtiessä vähän pilviä, niin ettei Antares näkynyt.  Tuuli oli koko yön kova joten pystytin kaukoputken puiden suojaan, ihan kaikkiin suunnittelemiini kohteisiin en päässyt käsiksi sen takia.

-Mikko
36/50/76/127/250mm