Kaukoputken lämmitysprojekti huurtumisen ja kosteuden ehkäisyyn

[jaava]

Oliko Ture missä autotarvikeliikkeessä.

Tarvis kanssa kun nyt käytän laboratorioteholähdettä missä on kaiken maailman hilvitkuttimet ja 2 erillistä säädettävää tasajännitettä. Taitaa painaa kymmenisen kiloa ja on herkkä rikkoutumaan.

JV

[TuRe]

Muunnin löytyy ainakin BILTEMAsta, ehkä muualtakin. Näppärä laite.

[Timo Kuhmonen]

Itse en tuollaista valonsäädintä muuntajan ensiöpuolelle laittaisi ollenkaan...

Tarkkaan en tiedä miten tuo mainitsemasi laite toimii. Useat vastaavat on toteutettu esim. tyristorisäädöllä. Teholähteen ensiöpuolelle ko. laite kytkettäessä tulee se ongelma - että laite katkoo tulevaa siniaaltoa. Resistiivisen kuorman - kuten hehkulamppu- tapauksessa tämä ei tuota ongelmaa. Teholähteet on suunniteltu toimimaan puhtaalla siniaalolla...

[TuRe]

Ei se kunnolla toiminutkaan, joten olen jo poistanut sen.

[TuRe]

Projektissa on nyt tultu häviöttömään jännitesäätöön.
Näyttää siltä, että oikotietä ei ole, vaan "jokamiehen" jännitesäätäjä löytyy erikoiskaupasta. Tietysti joku asiaan syvemmin paneutuva voi sen tehdä itsekin. Akkukäytössä jännitteen säätö on ehkä tarpeellisempi, kuin verkkokäytössä, jossa ei ole niin tarkkaa virran kulutus. Esim. verkkovirtamuunnin 220/12 V_ 6 A on oiva ja halpa laite saada tarvittava teho muutamalle vastusnauhalle ja jää vielä ylikin.
Jos vielä mitoittaa vastusnauhat hieman alemmaksi kuin esim. TS, niin akkukäyttökin onnistuu ilman säätäjää ja vastukset eivät kuumene liikaa.
Seuraavassa olen laskenut kokeilujeni tuloksena näitä "hieman tingittyjä", mutta omasta mielestäni riittäviä arvoja. Vastuksena olen käyttänyt 270 ohm vastuksia, joilla päästään n. 0,044 A virtaan per vastus.

      Koko           Teho/W         Virta/A           Vastuksia/kpl a`270 ohm
     
      1,25"              1,6              0,13                  3
      2,0"                2,1              0,18                  4
      3,0"                3,2              0,27                  6
      4,0"                4,3              0,36                  8
      5,0"                5,3              0,44                 10
      6,0"                6,4              0,53                 12
      8,0"                9,6              0,80                 18

Taulukon tehoarvot on käsitettävä ohjeellisiksi.
Edit: Vastusten arvot 2 W, 270 ohm.

Yhteenvetona voisin todeta jo lyhyen käyttökokemuksen jälkeen, että vatusnauhojen käyttö helpottaa huomattavasti työskentelyä kaukoputken parissa. Suosittelen.

  
     

[Meade-mad]

Nostetaan pintaan, koska kausi on alkamassa.

jk

[Timo Kantola]

Virittelin  tälläisen 30cmF4 Newtonin suuaukolle.

Lämmitysvastuksen tein 0.16mm paksusta vastuslangasta (47 ohmia/m). Hetken mietin kuinka noin ohuesta langasta putkenympärille käyttökelpoisen vastuksen tekee, lopuksi vedin vastuslangan 5mm kutistesukan sisään ja kutistin sukan. Vastuslangassa ei tina pysy, joten tein syöttöpiuhan ja vastuslangan puristusliitoksen 0.75mm pääteholkilla, jonka viellä "varmuudeksi" tinasin. Liitokset jäi kätevästi kutistesukan sisään. Isoin vaiva oli vastuslangan saaminen 1m pitkän 5mm kutistesukan sisään, piti käyttää 1.5mm ML piuhaa vetonaruna.

Tehonsäätimen tein TIP41c transistorista, 47K potikasta sekä 470 ohmin etuvastuksesta. Tehonsäätimen sain pakattua pieneen tilaan kymmenkanavaisen kytkimen + relekortin rasian kanteen. Kanteen piirtelin tussilla mitatut todelliset mA arvot.
  Tehoa lämmittimellä on vain 3.6w, mutta sekin lämmittää kutistesukkaa jo mukavasti.
Lämmitysvastus on teipattu putkensuulle, ja sen päälle tulee retkipatjasta tehty 0.5m huurreputki.

Transistori TIP41c:
http://www.st.com/internet/com/TECHNICAL_RESOURCES/TECHNICAL_LITERATURE/DATASHEET/CD00142950.pdf

25.8 kuvasin aikasarjaa kokoyön KZ Lac tähdestä, joka on tähänaikaan vuodesta lähes zeniitissä. Kostea tyyni alkusyksyn yö ei aiheuttanut huurreongelmia - "tehot" oli noin 100mA tuntumassa. Pidemmät yöt ja lähes nollakelit tuonee totuuden esiin lopullisesta toimivuudesta.

EDIT: Transistorin jäähdytyslevy lämpenee jonkin verran "max" teholla, joka tässä on 280mA , isommilla virroilla lämpenee enemmän, silloin pitää katsoa voiko kiinnittää suoraan muovilevyyn..vai rupeaako muovi sulamaan.

[naavis]

Virittelin  tälläisen 30cmF4 Newtonin suuaukolle.

Selventäisitkö vielä, että mikä tarkoitus tällä putken suuaukon lämmittämisellä on? Ymmärtääkseni lämmityksen pitäisi keskittyä lähinnä optisille pinnoille. Kylmä pääpeili ja putken lämmin suuaukko on omiaan luomaan kaikenlaisia virtauksia putken sisälle.

[Timo Kantola]

Noita virtauksia pohdiskelin itsekkin.
Olen huomannut että varsinkin talvella kovillapakkasilla putken kuuraantuminen alkaa yläpäästä, ja painuu pikkuhiljaa syvemmälle , vajaassa puolessavälissä alkaa pääpeilin pinnallekin kerääntyä jäätä - tarkoitus on tätä estää - tiedä sitten toimiiko.

Ainakaan putki ei kastu samaan malliin sisältä näillä keleillä. Ja jos ilmaantuu haittavaikutuksia, niin käännän kytkimestä nollille. Eikä olisi eka kerta että virittelen jotain turhaa, mutta tuleepahan testattua 

[naavis]

Peilien pääasiallinen jäähtymismekanismi on säteilyjäähtyminen, joten veikkaan että putken yläpään lämmittäminen ei juuri edes hidasta peilien huurtumista. Oma arvaukseni on, että putken yläosa ei tällä kertaa kuuraudu, mutta pääpeili alkaa vetää huurteeseen aivan kuten ennenkin. Toivottavasti olen väärässä!

[Kuulapaa]

Vähän tarpeettoman isoja kuvia, mutta olkoon thumbnaileina.

Tarkoitus oli tehdä perinteinen vastuslämmitin rinnan kytketyistä 470 Ohm 0,5W vastuksista. 20 kpl ja ~5W kokonaisteho 12V:lla.

Ensitestissä vain suoraan kiinni toisiinsa:


Kokonaisresistanssi 23,7 Ohm ja 540 mA 12V:


Asennus kutakuinkin näin keskelle tuubia:


Kytkentää jäykistettynä, ilman siistimistä/kutistesukkaa yms:


Tilanne kuitenkin oli, että 5W jaettuna 0,25W per vastus osoittautui tarpeettoman tehokkaaksi ja lämpöä syntyi liikaa. -> Pakko leikata pulssi puoleen tai neljäsosaan.

[mistral]

Tuliko lämmittimestä liian tehokas? Auttaisiko siirtää se ulkopinnalle, samalla heijastukset vähenisi.

[Kuulapaa]

Tuliko lämmittimestä liian tehokas? Auttaisiko siirtää se ulkopinnalle, samalla heijastukset vähenisi.

Jees, tuli niin tehokas, että pelkään sen sulattavan eristemuovit ja aiheuttavan väreilyä - ei siis hyvä. No, pulssista puolet nollaan niin alkaa lämpö vähenemään ja onpahan kapasiteettia.

Lisäys: 70 astetta lyhyellä lämmityksella (20 sekuntia), toimii kyllä!

Mielenkiintoista olisi tietää, millä teholla neliösentti säteilee lämpöä kohti taivasta esim 10 C:n lämpötilassa. (mikäli relevantti suure)

Meinasin pitää lämmittimen tuolla sisäpuolella, että pääsee suoraan säteilemään linssiin. Tuo on 300mm/2.8:n heijastussuoja ja sillä lienee kohtuullisen hyvä eristysominaisuus. Kastetta estävä vaikutus luultavasti heikkenee selvästi ulkopuolella.

[Kokkonen]

Et ajatellut kokeilla vastuslankaa? luulisin että sillä olisi tullut parempi kokonaisuus (tai mistä sitä tietää)
Tai modaat jo valmista tsydeemiä siten että laitat vaikka kolmen vastuksen sarjoihin nuo, saat resistanssin kolminkertaiseksi ja virran kolmannekseen
tjsp

-V.K.

[Kuulapaa]

Et ajatellut kokeilla vastuslankaa? luulisin että sillä olisi tullut parempi kokonaisuus (tai mistä sitä tietää)
Tai modaat jo valmista tsydeemiä siten että laitat vaikka kolmen vastuksen sarjoihin nuo, saat resistanssin kolminkertaiseksi ja virran kolmannekseen
tjsp

-V.K.

Vastuslanka voisi olla järkevä vaihtoehto, mutta se vaatisi käyntiä kaappia kauempana ;) (saa kyllä tarjota jos on ylimäärin)

Periaatteessa vastuslangan kaltainen tasainen säteilijä olisi parempi, mutta koska kappale kuitenkin säteilee joka suuntaan niin tällä ei liene hirveästi eroa (teho kyllä toisaalta jakautuisi suuremmalle pinta-alalle). Hifistelijä voisi rakentaa vastusnauhasta suunnatun: lämpö säteilee suhteessa enemmän kohti linssiä/peiliä kuin taivasta yms. turhaa kohdetta kohti.