Esitelmä hiukkasista ja pimeästä aineesta

[Seppo Linnaluoto]

Hei!

Professori Katri Huitu piti 12.9.2006 esitelmän Kirkkonummella aiheesta "Hiukkaset ja pimeä aine". Se on nyt verkossa osoitteessa:
http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/KatriHuitu.htm

Katri Huitu on professorina Fysikaalisten tieteiden laitoksessa Helsingin yliopistossa ja hiukkasfenomenologiaryhmän johtajana Fysiikan tutkimuslaitoksessa. Hänen päätutkimusalansa ovat hiukkasfysiikan standardimallia syvällisemmät teoriat, kuten supersymmetria ja korkeampien ulottuvuuksien teoriat. Hän on tutkinut näiden teorioiden ilmenemistä nykyisissä ja tulevissa laboratoriokokeissa.

Esitelmälyhennelmässä on runsaasti linkkejä varsinkin wikipedian artikkeleihin.

Seppo Linnaluoto

[Seppo Linnaluoto]

Hei!

Kosmologia on vaikein aihe koko tähtitieteessä. Edesmennyt dosentti Toivo Jaakkola ei hyväksynyt lainkaan avaruuden laajenemista. Kuukausi sitten dosentti Karl Donner esitti kosmologian kritiikkiä varsinkin inflaatioteoriasta. Hän puhui toisaalta täsmäkosmologiasta. Olet paljolti oikeassa.

Planeettojen, tähtien ja galaksien teoria on minusta paljon vankemmalla pohjalla kuin kosmologia!

Seppo Linnaluoto
linnaluo@ursa.fi

[RJ]

Esitelmät kosmologiasta ovat mielenkiintoisia , valitettavasti ne ovat täynnä oletuksia ellei suorastaan virheitä. Alkuräjähdys tapahtui yhtaikaa kaikkialla avaruudessa, sanotaan,varsin luova tapahtuma , mutta ei tiedetä oliko näin, ei kukaan tiedä.3 kelvinin säteily kaikkialla avaruudessa ei todista mitään,säteilyä on aina ollut. Atomi koostuu neutroneista ja protoneista jotka puolestaan koostuvat KVARKEISTA , kvarkkeja ei olla havaittu , eikä gravitoneja ,tai higginsin hiukkasta jne.Ne ovat kaikki niinsanottuja pöytälaatikko hiukkasia joita aina tarpeen vaatiessa vedetään esiin . Mielestäni avaruus on ikuinen , on aina ollut ja tulee aina olemaan ,uutta ainetta syntyy avaruuden syvyyksissä , eivätkä tähdet häviä koskaan . Ne räjähtävä tai puhaltavat ulkokuorensa  avaruuteen ja kiertokulku jatkuu ikuisesti. Avaruus on sellainen kuin on , sillä jos se olisi toisenlainen , emme olisi sitä täällä ihailemassa .

Ihan pelkästää oman mielipiteen pohjalta en lähtisi ampumaan alas suurta osaa nyky-ymmärryksestä luonnon perusrakenteesta :) Keskustelu on erittäin tervetullutta, mutta täällä on kai pääasiassa pyritty pysymään faktalinjalla (vrt. tiede.fi/keskustelut tai sfnet.tiede.fysiikka). Esitetyt väitteet ovat luonteeltaan hieman filosofisia ja mahdollisesti kysyjä ei tässä etsi ollenkaan tieteellisiä todisteita, vaan aivan jotain muuta.

[RJ]

Huh huh , tuntuu siltä kuin olisin astunut jonkun varpaille, kosmologian kriisissä ei ole kovin paljon faktoja , jos sanon että  " jumala loi taivaan ja maan "  niin se on kai yhtä hyvä selitys kuin alkuräjähdys tai inflaatio . Ehkä olen skeptikko.

Tarkoitus oli yrittää saada keskustelua aikaan ja kuulla vähän enemmän esitetystä kritiikistä nykyfysiikkaa kohtaan. Varpaille astumisessa olet oikeassa, tässä on oma lehmä ainakin vähän ojassa ja sen takia heitin tieteellisyys-kortin heti alkuun pöydälle :) Maailmaa voi yrittää ymmärtää monin tavoin, mutta skeptismin en usko itsetarkoituksena (esimerkkinä juuri edellä esitetty eri käsitteiden perusteeton kyseenalaistaminen) auttavan tässä tehtävässä.

[YoKahainen]

En kyllä sanoisi että "Jumala loi maailman" on yhtä hyvä selitys maailmankaikkeuden alulle kuin alkuräjähdys. Pikemminkin se on huonoin mahdollinen selitys. Jopa selitys "minä loin maailman" on parempi, koska olenhan edes todistettavasti olemassa...

LKE.

[RJ]

Tarkoitin tuolla lausumalla että kumpaakaan teesiä ei ole tieteellisesti todistettu ja siinä suhteessa ne ovat yhtä arvottomia , tai arvokkaita .

Hypoteesia alkuräjähdyksestä voidaan testata, koska teoria ennustaa yksikäsitteisesti erilaisia havaittavia ilmiöitä. Ennustusten vastatessa havaintoja hypoteesi saa empiiristä tukea alleen, tai vastaavasti hypoteesi voidaan falsifioida ennustusten mennessa pieleen (ja juuri tämä on tieteen keskeinen periaate). Hypoteeseja ja niistä johdettuja teorioita ei voida koskaan 100 % varmuudella todistaa luonnon perimmäiseksi ominaisuudeksi, eikä siitä fysiikassa edes ole kyse. Tarkoituksena on kuvata luonnossa tapahtuvia ilmiöitä mahdollisimman tarkasti ja tätä matkaa tiedeyhteisö tekee koko ajan. Luomishypoteesia ei voi mitenkään falsifioida (se on määritelmällisesti totta) ja sen vertaileminen tieteen kanssa samoilla kalkkiviivoilla on mieletöntä (filosofiset argumentit ovat eri juttu ja niistä voi puhua jossain muualla).

Fyysikot pystyvät selittelemään tapahtumia vasta sen jälkeen kun aikaa oli kulunut 10-43 sekunttia  . tätä ennen energian tiheys ja lämpötila oli niin suuri että fysiikan teoriat eivät toimi .

Aivan totta, Planckin aika on nykyisen ymmärryksen ulkorajalla. Hypoteeseja on yleistettävä, jotta pääsemme tutkimaan teorioita rajan tuolle puolen. Tuskin sille on mitään esteitä, etteikö tätäkin aluetta voida tutkia tieteen keinoin, kun näin pitkälle ollaan jo päästy. Kärsivällisyyttä se tosin vaatii, koska tuntematon alue tulee vastaan vasta aivan mielettömän suurilla energiaskaaloilla.

[RJ]

Fysiikan filosofia on filosofian osa-alue joka tutkii modernin fysiikan eli materiaa , energiaa ja näiden valisiä suhteita tutkivan tieteen taustalla olevia filosofisia kysymyksiä . Pääkysymykset koskevat aikaa ja avaruutta, atomeja ja atomismia , kosmologiaa .

Viittaukset kuntoon, tekstipätkä on kopioitu Wikipediasta.

Siksi tieteellinen filosofia , kuin myös antrooppinen periaate ovat osa keskustelua  mailmankaikkeuden synnystä , samoin kuin tutkiva kosmologia .Jos kaikille osa-alueille luodaan oma kanava.,ei keskustelua edellä mainitusta aiheesta voi syntyä .

Aluksi kritiikki kohdistui fysiikan menetelmin saavutettuun yksityiskohtaiseen tietoon (pöytälaatikkohiukkaset, taustasäteily), mutta nyt koko homma nousee astetta korkeammalle tieteen filosofian piiriin (mitä ensimmäisessä viestissäni arvailin). Puuro ja kattila on vaarassa mennä sekaisin.

Fyysikot ovat valinneet tutkimustavakseen tieteen periaatteet ja matematiikan kielen. Tutkimus perustuu näihin lähtökohtiin, joita ei kyseenalaisteta fysiikan sisällä. Jos haluaa kritisoida yleisellä tasolla fysiikan lähtökohtia, keskittyminen yksittäiseen tutkimustietoon on epäoleellista. Hiukkasfysiikan standardimalli tai alkuräjähdyksen teoria eivät ota kantaa tiedon luonteeseen, vaan ne ovat seurausta mainituista fysiikan peruslähtökodista. Lainatussa tekstissäkin mainitaan, että fysiikan filosofia on itse tieteen taustalla.