Plutoidit

[weskuli]

Hei!

Väittävät, että Pluto ja Eris ovat nyt Plutoideja: http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/oikea/id93390.html

Ceres jäi sitten yksin kääpiöplaneetaksi, toistaiseksi. http://www.space.com/scienceastronomy/080611-plutoid-planets.html

No, nyt voi taas vetää tämän päälle: http://www.thinkgeek.com/tshirts/sciencemath/8964/  :)

t. Vesa K.

[Lauri Kangas]

Minun käsittääkseni plutoideja ovat tästä lähin kohteet, jotka ovat sekä kääpiöplaneettoja että trans-neptunian objekteja. Tästä syystä Ceres ei ole plutoidi, mutta kaikki kolme noista ovat edelleen kääpiöplaneettoja. Suomalainen lehdistö ei taas onnistunut uutisoinnissa kovinkaan hyvin.

[veka]

Minun käsittääkseni plutoideja ovat tästä lähin kohteet, jotka ovat sekä kääpiöplaneettoja että trans-neptunian objekteja. Tästä syystä Ceres ei ole plutoidi, mutta kaikki kolme noista ovat edelleen kääpiöplaneettoja. Suomalainen lehdistö ei taas onnistunut uutisoinnissa kovinkaan hyvin.

Onkohan sellainen termi kuin Cubewano (=Kuiper belt object) edelleen käytössä Kuiperin vyöhykkeellä kiertävälle kohteelle, eli joiden keskietäisyys Auringosta on 40-50 AU ja jotka eivät ylitä Neptunuksen rataa (=Klassical Kuiper Belt objects) ? Ceres on kai edelleen kääpiöplaneetta, mutta käytetäänköhän Plutosta ja Eriksestä enää tätä nimitystä virallisesti ?

http://en.wikipedia.org/wiki/Classical_Kuiper_belt_object   
Sivun keskivaiheilla puhutaan plutinoista, joka ei siis liity mitenkään Plutoideihin. Toivottavasti tämä nimitys jää historiaan sekaannusten välttämiseksi :)


Veijo Kallio

[weskuli]

Käsitteitä on siis vähintään riittävästi...    :P

Laurille kiitos tarkennuksesta. Arvasin, että suomalainen uutinen ei kerro ihan kaikkea ja yritin etsiä muita lähteitä. space.com:n löysin, mutta luin sen sitten (turhassa) kiireessä huonolla ajatuksella.

Toisaalta, onkos paljon mikään muuttunut: Ennen oli yksi planeetta, joka ei oikeastaan ollut planeetta vaan uniikkikappale kun ei muita sen kaltaisia ei vielä tunnettu. Nyt on yksi kääpiöplaneetta, joka on uniikkikappale. Mutta kavereita sille ei varmaan enää löydy.

t. Vesa K.

[VeikkoM]

Sivun keskivaiheilla puhutaan plutinoista, joka ei siis liity mitenkään Plutoideihin. Toivottavasti tämä nimitys jää historiaan sekaannusten välttämiseksi :)

Plutino on nimitys, jota ehdotettiin Pluton kaltaisille neptunuksen takaisille kohteille, mutta se hylättiin
IAU:n raivoisassa "Pluto-kokouksessa" toissa vuonna.  Nimityksessä oli kai ongelmia myös atomifysiikan
terminologian kanssa.  Minusta plutoidi tarkoittaa vähän samaa kuin plutinolla ajettiin takaa.

[VeikkoM]

Toisaalta, onkos paljon mikään muuttunut: Ennen oli yksi planeetta, joka ei oikeastaan ollut planeetta vaan uniikkikappale kun ei muita sen kaltaisia ei vielä tunnettu. Nyt on yksi kääpiöplaneetta, joka on uniikkikappale. Mutta kavereita sille ei varmaan enää löydy.

Jos viittaat Cerekseen, niin on mahdollista, jotta tarkemmissa tutkimuksissa joku muukin asteroidivyöhykkeen
kappaleista nimetään kääpiöplaneetaksi.  Ehdokkuuksia oli ainakin joku, mm. Vesta, Pallas ja Hygiea.  Kääpiöplaneetan
yhden määritelmän, ns. hydrostaattisen tasapainotilan toteaminen ei ole aivan päivänselvää.

[weskuli]

Jos viittaat Cerekseen, niin on mahdollista, jotta tarkemmissa tutkimuksissa joku muukin asteroidivyöhykkeen
kappaleista nimetään kääpiöplaneetaksi.  Ehdokkuuksia oli ainakin joku, mm. Vesta, Pallas ja Hygiea.  Kääpiöplaneetan
yhden määritelmän, ns. hydrostaattisen tasapainotilan toteaminen ei ole aivan päivänselvää.

Cerestä tarkoitin.

Nyt menee vähän oman tietämyksen rajoille ja jopa tuolle puolelle, mutta eikös hydrostaattinen tasapaino tarkoita sitä, että heterogeeninen kappale (tai vaikka ilmakehä) on asettunut sellaiseen tilaan, että kukin "kerros" on omalla, tiheytensä määräämällä "korkeudella". Äkkipäätä ajatellen tuo tuntuisi vaativan edes jonkinlaista pallonmuotoisuutta tai yleisemmin siis ellipsoidin muotoa. Mutta vaaitisko asian varmistaminen paikan päällä käyntiä, vähintään luotaimen asettumista kiertämään ko. kappaletta?

216 Kleopatra http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Asteroid-Kleopatra-radar.png ei varmaan ole hydrostaattisessa tasapainossa...  :)

t. Vesa K.

[Kaizu]

Pyörimätön olento on pallon muotoinen kun se on hydrostaattisessa tasapainossa. Todellisuudessa sellaisia ei taida olla, joten muoto pitäisi olla jotain pallon ja levyn väliltä, pyörimisnopeudesta riippuen, edellyttäen että vieressä ei ole massiivisia häiriköitä.

Kaizu

[weskuli]

Päivitystä (olhan tuosta Makemakesta toisaalla jo puhettakin):

http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/oikea/id96646.html

Mutta onko joku vielä kärryillä näistä...  ???

t. Vesa K.

[Kalendae]

Päivitystä (olhan tuosta Makemakesta toisaalla jo puhettakin):

http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/oikea/id96646.html

Mutta onko joku vielä kärryillä näistä...  ???

t. Vesa K.

Nyt taitaa olla Yle (tai lähteenä mainittu Reuters) pudonnut kärryiltä. Juttu ainakin tuntuu vilisevän kummallisuuksia eli peräti suoranaisia virheitä.  Ensiksi väite " ... uudelleen plutoideiksi." on kummallinen. Miten se uudelleen nimeäminen oikein tapahtui, kun luokka perustettiin vasta reilu kuukausi sitten. Taitavat sotkea plutinot ja plutoidit keskenään. Plutinot ovat asteroideja, jotka ovat 2:3 resonanssissa Neptunuksen kanssa, ja plutoidit kääpiöplaneettoja, jotka kiertävät Aurinkoa Neptunuksen radan ulkopuolella. Pluto on sekä plutoidi että plutoni. Eris ja Makemake eivät ole plutinoja vaikka ovatkin plutoideja. 

Toiseksi Pluton kuu Kharonin ei tietääkseni ole koskaan ollut kääpiöplaneetta. Kääpiöplaneetan määritelmän mukaan kappaleen on kierrettävä Aurinkoa eikä toista kappaletta (ts. ei saa olla kuu). Ja kolmanneksi Ceres ei ole ollutkaan koskaan plutoidi - ja se tehtiin aikoinaan hyvinkin selväksi, kun plutoidi-luokka perustettiin. Eikä tietääkseni Cerestä ole tiputettu (tavalliseksi) asteroidiksi sen jälkeen, kun se nimetiin pari vuotta sitten kääpiöplaneetaksi.

Se, mikä tässä Ylen jutussa harmittaa, on, että tämä huuhaa leviää nyt laajalle. 

[weskuli]

OK, kiitos. Periaatteessa tiesin tuon kaiken, mutta uutistekstiä lukiessa ei jotenkin usko, ettei siinä voisi olla yhtään virkettä ilman virhettä, ja oma ajatuksenjuoksu tahmasi sitten täysin.

Toiseksi Pluton kuu Kharonin ei tietääkseni ole koskaan ollut kääpiöplaneetta.

Ehkäpä Pluto-Kharon -paria on tarkasteltu kaksoisplaneettana? Eikös Kharon ole Aurinkokunnan suurin kuu suhteessa, hm..., emo-kääpiöplaneettaansa?  :)

Se, mikä tässä Ylen jutussa harmittaa, on, että tämä huuhaa leviää nyt laajalle. 

Noo, sovelletaanpa vähän Draken yhtälöä: Jos 50 % uutisia seuraavista ylipäänsä huomaa tämän, heistä 20 % lukee sen ja lukeneista ehkä 30 %:lle jää siitä mieleen jotakin, niin todennäköisimmin lukija (=3 % uutisia seuraavista) muistanee sanat "plutodi" ja "Makemake".

:)

t. Vesa K.