Focuksesta

[JulmaJuha]

Pystyykö joku selventämään minulle näitä focus asioita, eli kysymys on siitä kun olen testaillut kuvaamista 400d:n kanssa kaukoputken polttotasolta, eli  kaukoputken focuksesta/polttopisteestä ?
Valonsäteet siis kootaan laajalta alueelta (objektiivi) ja kohdistetaan lopulta yhteen pisteeseen (focus/polttotaso), ennen ko pistettä valokartio supistuu, ja sen jälkeen taas kasvaa.
Kun focuseria käännellään tuon pisteen sijainti liukuu optisella akselilla.
Mutta mikä on kennon oikea sijainti tuossa systeemissä, ennen pistettä, pisteen kohdalla, pisteen jäkeen tai missä/miksi?

Liitin kameran ensiksi kiinni suoraan sille tarkoitettuun M42 kierteeseen T2-renkaalla, focus löytyy, sitten laitan n100mm lisää putkea väliin ja etsin uudelleen focuksen, se löytyy ja kuvakin on aika lailla saman kokoinen, ehkä ihan hieman suurempi, se johtunee polttovälin kasvamisesta tuolla n100mm ?

Putki on 110/1000

[Vesa Kankare]

Pystyykö joku selventämään minulle näitä focus asioita, eli kysymys on siitä kun olen testaillut kuvaamista 400d:n kanssa kaukoputken polttotasolta, eli  kaukoputken focuksesta/polttopisteestä ?
Valonsäteet siis kootaan laajalta alueelta (objektiivi) ja kohdistetaan lopulta yhteen pisteeseen (focus/polttotaso), ennen ko pistettä valokartio supistuu, ja sen jälkeen taas kasvaa.
Kun focuseria käännellään tuon pisteen sijainti liukuu optisella akselilla.
Mutta mikä on kennon oikea sijainti tuossa systeemissä, ennen pistettä, pisteen kohdalla, pisteen jäkeen tai missä/miksi?

Liitin kameran ensiksi kiinni suoraan sille tarkoitettuun M42 kierteeseen T2-renkaalla, focus löytyy, sitten laitan n100mm lisää putkea väliin ja etsin uudelleen focuksen, se löytyy ja kuvakin on aika lailla saman kokoinen, ehkä ihan hieman suurempi, se johtunee polttovälin kasvamisesta tuolla n100mm ?

Putki on 110/1000

Kuva muodostuu polttovälin etäisyydelle kaukoputken objektiivista, joka ei liiku fokusoitaessa mihinkään (poislukien jotkut katadioptriset putket, joita fokusoidaan pääpeiliä liikuttamalla). Normaalissa newtonissa ja linssiputkissa polttotaso on koko ajan paikallaan, eikä se muutu fokusoitaessa, siksi jatkosputkella ei ole vaikutusta kuvaamassasi tapauksessa. Katadioptrisissa, kuten Schmidt Cassegraineissa fokus vaikuttaa hieman polttoväliin, koska apupeili ei ole taso ja pääpeiliä liikutetaan sen suhteen. Muutos on kuitenkin hyvin pieni.

Putken objektiivin polttoväli on siis vakio sitä ei pysty jatkokappaleella muuttamaan. Barlow linssillä ja polttovälin lyhentäjillä on mahdollista vaikuttaa teholliseen polttoväliin. Esim. 2x Barlow kaksinkertaistaa polttovälin - sinun putkesi tapauksessa kahteen metriin.

[Meade-mad]

Hommaakäsiisi ursan kirja kaukoputken rakentamisesta. Se selvittää yhdistelmäsi toimtaperiaatteen. sekä graafisesti että matemaattisesti.

Putkesihan on Cassegrain, jossa fokus haetaan peilien keskinäistä etäisyyttä muuttamalla. Niissä fokus saadaan laajalla alueella eri etäisyyksille. Kuvan koko muuttuu eli olet viritellyt zoom-kaukoputken kun asensit pidentäjän. Mielivaltaisia pidennyksiä ei kuitenkaan voi käyttää. Putken korjauslinssistö on optimoitu vain yhteen fokuspisteeseen.

jk

[Meade-mad]

Cassegraineista yleensä:

Fokusointi voidaan tehdä liikuttelemalla pääpeiliä
tai liikuttelemalla apupeiliä
tai pitämällä peilit paikallaan ja liikuttelemalla okulaaria tai kameraa, jonka filmi tai kuvakenno halutaan polttopisteeseen.

Joissakin laitteissa on liikkuvat peilit ja hienofokus okulaaripäässä.

Seuramme Casse fokusoidaan liikuttelemalla apupeiliä. Liikevara on useita senttejä. Tästä seuraa fokuspisteen paikan muuttuminen kymmenillä senteillä. Samalla myös muuttuu systeemin polttoväli, joka muodostuu pääpeilin ja apupeilin polttoväleistä niiden keskinäisistä etäisyyksistä.

Polttopisteen paikka on tietysti voimakkaasti kiinni laitteen lopullisesta rakenteesta eli kuinka paljon peilien etäisyydet muuttuvat toisiinsa nähden ja mitkä ovat pääpeilin ja apupeilien polttovälit.

jk

[JulmaJuha]

Kiitosta vaan tähänastisista vastauksista.
Edelleen olisin sitä tietoa vailla että onko tuo tarkin focus juurikin polttopiste, ajatteluelin kun vaan ei suostu tajuamaan miten esim koko kameran kenno saa valoa jos valo olisi kohdistettu yhteen tiiviiseen pisteeseen?

Joku sanoi joskus, ettei tyhmiä kysymyksiä ole olemassakaan :P

[GaryP]

Eihän valo yhteen singulariteettiin uppoa. Kokeilepas vaikka suurennuslasilla siten että sinulla on lattialla valkoinen paperi, ja liikuta lasia kattolampun suuntaisesti paperin päällä ja katso missä on tarkin kuva, huomaat että se muodostuu siihen vain pienennettynä versiona. Näet myös että lampun ympäriltä projisoituu hieman kattoa, mutta vain rajalliselle alueelle, reunoja päin alkaa himmetä kunnes kuvaa ei enempää muodostu. Samalla tavalla kuva tulee kennolle, ja jossain kohtaa, optiikasta riippuen, on kennon koon tarpeella rajansa.

Kari

[Meade-mad]

Käynti kirjaston oppikirjahyllyllä kohdasta lukion fysiikka ja sieltä optiikka, saat avun ongelmaasi. Samoin jo esillä ollut Ursan julkaisu kaukoputkien rakentajille näyttää mistä on kyse.

Polttopisteeseen kuvautuu pistemäisenä vain optisella akselilla oleva pistemäinen valonlähde. Pistemäisinä valonlähteinä voidaa pitää esimerkiksi tähtiä. Jos tähti ei ole optisella akselilla niin polttopisteessä sen kuva ei ole enää piste vaan alkaa muistuttaa komeettaa, jonka pyrstö on optisesta akselista poispäin.

Hanki käsiisi tavallinen suurennuslasi ja vie se lähelle seinää. Näet seinällä sen muodostaman kuvan.  Wikipedian linkistä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Linssi_(optiikka)
saat vinkkiä! Katsi kohtaa joka näyttää miten linssi kuvaa nuolen.

Varo, jos kuva-alalla on aurinko. Suurennuslasi kokoaa näkyvän valon lisäksi myös infrapunasäteilyn fokukseen. Silloin fokuksen lämpötila kasvaa aika korkeaksi.

jk