M31 - Andromedan galaksi

[Tarzan]

Ohessa uusi yritys, mutta nyt on tähtiä tiellä. Lisäsin niihin ehkä liikaakin väriä - ne hyppäävät jonkin verran esiin vaikka himmensin niitä oleellisesti.

[PetriKe]

Ohessa uusi yritys, mutta nyt on tähtiä tiellä. Lisäsin niihin ehkä liikaakin väriä - ne hyppäävät jonkin verran esiin vaikka himmensin niitä oleellisesti.

Moi Tarzan. Paljonko tässä kuvassa oli dataa kaiken kaikkiaan? Hyviä asioita on ne, että tarkennus ja seuranta ovat olleet kohdillaan. Mielestäni tässä versiossa on revitty värejä esiin hiukan liikaa, joka on tuonut mukaan myös paljon kohinaa esiin, jota on sitten kohinanpoistolla yritetty vähentää. Tämän seurauksena taustataivas on jäänyt kovin laikukkaaksi (sinipuna) ja ei ole sellaisenaan kovin luonnollisen oloinen.

Nyt en tiedä, onko värit menneen prosessoinnin mukana, vai eikö valoa vain ole kertynyt kohteesta tarpeeksi. Kannattaa tutkailla kuvankäsittelyn osalta prosessoinin "oikeaa" järjestystä, jottei vahingossa hukkaa vaivalla hankittuja fotoneja.

[Tarzan]

Jep. Katselin itsekin kirkkaammalla ruudulla, että on tainnut jäädä taustamaski pois revitellessä. Täytyy yrittää vielä kerran. Siinä on noin 2.5h dataa DSLR:llä. En ole kalibroinut näyttöä.

[Octopus]

Jos siinä ohjelmassa on shadows/highlight-toiminto, niin kokeile sitä. Ja jos on blackpoint- ja contrast-toiminnot, niin kokeile myös niitä.

[Erik Pirtala]

6h LRGB -kuva Andromedan galaksista.

[mistral]

Kontrastikas tarkka kuva.

Mietin miltä Andromeda näyttäisi visuaalisesti 10m superteleskoopilla, olisiko värit näkyvissä?

[vehnae]

Hieno on!

Mietin miltä Andromeda näyttäisi visuaalisesti 10m superteleskoopilla, olisiko värit näkyvissä?

Ei, kaukoputkihan ei tee kuvasta okulaarissa kirkkaampaa vaan ainoastaan suuremman. Ja suurennustahan tämä ei kaipaa juuri yhtään, sillä M31 on sen verran suuri kohde taivaalla että oikeastaan vähempi parempi. Monilla putkillahan ei edes saa niin pientä suurennosta että M31 mahtuisi kerralla näkyviin.

[mistral]

Ai niin sen pupilli kasvaisi valtavaksi. Mutta jos olisi keino pienentää, vastaavasti valoisuus kasvaisi. Muistaakseni armeijalla oli optisia valonvahvistimia joskus, vai onko väärinkäsitys?
Netistä en löytänyt optista valonvahvistinta paitsi tietysti elektro-optisia löytyy.

[einari]

En tiedä miten muuten valovahvistin toimisi kuin elektroniikan avulla.

[mistral]

Sepä se, pitäisi pienentää ylisuurta pupillia tuomalla fotonit lähemmäs toisiaan mutta fotonien suunta pitäisi säilyttää...

[Ekso]

Kirkastaako kauputki vai ei. Ymmärrän kyllä, että kun katson esim. maakohteita kaukoputkella, niin ei näkymä todellakaan ole kirkkaampi, vaan ainoastaan suurempan ts. lähempänä. Miten sitten on selitettävissä paljaalle silmälle näkymättömien himmeiden tähtien näkyminen kaukoputkella. Himmeän (tai kirkkaankan) tähden mitattavissa oleva kulmaläpimitta ei varmankaan käytännössä suurene ts. se ei vaikuttaisi suurenevan tai tulevan lähemmäksi. Tässä nyt taitaa mennä jotenkin puurot ja vellit sekaisin. Voisiko joku vääntää rautalangasta selvennyksen.

[mistral]

Sellainen käsite kuin pintakirkkaus auttaa hahmottamaan. Jos katsoo talon seinää metrin päästä ja 10m päästä, sen pintakirkkaus on sama. Kun katsoo samaa aluetta joka näkyy metrin päästä paljaalla silmällä 10x50 kiikarilla, se on liki yhtä kirkas (pinnotteet verottaa vähän). Poikkeus on jos katsoo iltahämärässä kun silmän pupilli on max kokoinen, silloin 10x50 kiikarin 5mm pupilli ei riitä ihan silmän 6mm:in ja seinä hiukan himmenee. 7x50 kiikarilla taas on yhtä kirkas kuin silmällä ja vielä osa menee harakoille koska sen pupilli on 7mm. Eli 7mm antaa 1,36x enemmän valoa kuin mahtuu 6mm pupilliin. Tämä on syynä eli hukkavalo joka ei mahdu silmään. Esimerkkinä 10 metrin teleskooppi ja 100x suurennos, niin sen pupilli on jo 100mm. Sen kuvan valosta vain 0,0025x päätyisi silmään jos sen pupilli olisi 5mm, siis 2,5 promillea.

Miksi kuitenkin himmeät kohteet näkyy paremmin johtuu varmaan suuremmasta pinta-alasta.

Tähden pinta-ala ei johdu sen läpimitasta vaan ilmeisesti diffraktiorenkaista(?). Mitä kirkkaampi, sitä ulemmat diffraktiorenkaat tulee näkyviin.

[vehnae]

Tähdet ovat tosiaan hieman poikkeus tähän, sillä ne ovat havaitsijan näkökulmasta käytännössä aina pistemäisiä kohteita. Eli vaikka isomman apertuurin myötä suurennus kasvaisi ne pysyvät edelleen pistemäisinä ja siten kirkastuvat kuvassa apertuurin koon kasvaessa. Isommalla kaukoputkella voi siis oikeasti nähdä magnitudiltaan himmeämpiä tähtiä kuin pienemmällä.

[Ekso]

Kiitos vastauksista. Vieläkään en malta lopettaa pähkäilyä sillä arkikokemus sotii sitä vastaan, että kaukoputki ei tekisi kohteesta kirkkaampaa, vaan ainoastaan suuremman. Ajatellaan, että Andromedasta tuleva fotonivuo levitetään Otavan kokoiselle alueelle. Tällöin Andromedasta tulee paljon suurempi, mutta paljain silmin sitä ei voisi havaita, hyvä jos juuri millään havaintolaitteellakaan, sillä pintakirkkaus per neliöaste vähenee radikaalisti. Siten pelkkä kohteen suurentaminen ei tee siitä helpommin havaittavaa. Sen sijaan silmän pupillia huomattavasti suurempi kaukoputki kerää paljasta silmää paljon enemmän fotoneita ja ohjaa ne sitten verkkokalvolle. Arkijärki sanoo, että enemmän fotoneita on enemmän kirkkautta. Esim. Kuu on myös levymäinen (ei pistemäinen) kohde ja kaukoputken läpi tarkasteltuna se voi olla häikäisevän kirkas. Voi hyvinkin olla, että kompuroin omaan nokkeluuteeni ja siksi olisi tosi kiva, jos joku viitsisi osoittaa missä pähkäilyni menee metsään.

[mistral]

Käsittääkseni pintakirkkaus pysyy samana jos teleskoopin pupilli on vähintään yhtä suuri kuin silmän. Tässäkin on poikkeus: jos käyttää peiliputkea jossa aina on keskellä näköeste eli apupeili, niin sen varjo syö oman osan pois mikä pienentää vähän kirkkautta. Linssiputkissa on siksi parempi kirkkaus. Mutta noin periaatteessa olen ymmärtänyt kirkkauden samaksi, jos pupilli on riittävä. Andromeda näkyy syrjäsilmällä jos on kirkkaampi keli eikä kuu häiritse. Kaukoputkessa se näkyy suoraan keskellä näkökenttää (vaikka näköhermo, vai mikä siellä verkkokalvolla on keskellä) koska pinta-ala yltää näköhermon ohi hyvin.
Vaikuttavia tekijöitä on monta:
-pupillien koot
-apupeilin varjo
-näköhermon paikka verkkokalvolla
-laajempi pinta-ala
-silmien tottuminen pimeään

Itseäni askarruttaa miksei voida tehdä okulaaria joka kirkastaisi kuvan, onko mahdotonta? Se vaatisi tuomaan fotonit likemmäs toisiaan mutta niiden suunnan olisi pysyttävä entisenä.