Galaksi kartta?

[TähtiJussi]

Onko tehty sellaista tähtikarttaa jossa näkyisi galaksit?
Jos tiedät jonkun sivun niin laitathan.

[GaryP]

Minulle oli positiivinen yllätys tuo Cartes Du Ciel. Siellä on kaikki! No, ainakin todella paljon mielenkiintoista.

Kari

[TähtiJussi]

Joo, on jo toi Cartes Du Ciel mutta ajattelin pelkästään  (esim. ursan tähtikartan tyylistä) karttaa johon
on lisätty galakseja.

J-P

[GaryP]

Ymmärrän, sellainen simppeli kartta olisi mukava, kaikki ohjelmat tuntuvat minulle ainakin liian laajoilta, toimintoja saisi olla selkeästi vähemmän yhdellä kertaa.
:P

Kari

[Mare Nectaris]

Moi, kokeile tätä:

http://www.cloudynights.com/item.php?item_id=1052

Siellä on ihan tähtikarttoja. En tiedä auttaako, mutta menevät magnitudiin 7 asti.

Ja sitte hyvä on tuo Ursan julkaisu: Henriksson - Mäkelä: Messierin kohteet. Ursan julkaisuja 73, jota saa tilata Ursasta esim. heidän verkkokaupan kautta http://www.ursa.fi/ursa/tuotteet/kirjakauppa/index.php4?TOIMINTO_1=nayta_tuotteet&TUOTERYHMA=10&JARJESTYS=2&ID_ASIAKAS=893263130

[TähtiJussi]

Kiitos Timo tämä kartta on hyvä!
Mutta ovatko nuo punaiset ympyrät niitä gakakseja?

[Mare Nectaris]

Hei,
jep. Ne punaiset ympyrät on juuri niitä. Jokaiselle on annettu myös nimi, esim. M tai NGC.

Noista karttalehdistä pääset alkuun ja saat yleiskartan lisäksi tarkempia sivuja myös, joita voit zoomata akrobaatilla (kuten oot jo varmaan huomannut). Sitten niitä voit kätevästi printata vaikka mukaan ja niitä voi tsiigata punaisen lampun valossa niin ei mee hämäränäkö punasesta valosta.

Ja sitten kun innostut, niin cartes du ciel (the sky) on tässä http://www.stargazing.net/astropc/

Oikein hyvä aluksi on myös winstars2, joka on tässä http://www.winstars.net/english/download.html

Näillä on kiva suunnitella etukäteen, ja molemmilla ns. planetaario-ohjelmilla voi jopa ohjata myöhemmin goto-kaukoputkea, jos innostut joskus siihen.

Sun täytyy vain antaa maantieteellinen sijaintisi noille ohjelmille, ja sitten pyytää esim. päivittämään tietokoneen kellon mukaan, niin siinä se raksuttelee tähtitaivaan liikettä menemään.

Esim. winstar2:ssa vaan hiirellä kiinni kuvaan, niin voi pyörittää mielin määrin ja rullahiirellä kun alat pyörittää, niin hetken päästä lennät avaruudessa ja voit mennä vaikka miten kauas. Ja jos oot verkoss, voit ladata kuvia hienosti verkon yli kohteista. Kokeile niitä nappeja siinä ruudun ympärillä, niin rupee tapahtuun. Mitään ei tällä voi saada rikki, vaan kaikki on ennallaan jos sekoot vaikka Pluton taakse kun aloitat ohjelman taas esim. alusta.

[Mare Nectaris]

... ai niin ja tsekkaa ihmeessä myös tämä Hannu Karttusen loistava tietopankki: http://www.astro.utu.fi/zubi/

Siellä on myös tähtikartta-asiaa todella hienosti: http://www.astro.utu.fi/zubi/map/map.htm

[TähtiJussi]

Joo, kiitos mutta tuota en tietänyt:

Sitten niitä voit kätevästi printata vaikka mukaan ja niitä voi tsiigata punaisen lampun valossa niin ei mee hämäränäkö punasesta valosta.

Mitä tuolla nyt tarkoittaa?

[Mare Nectaris]

Eli jos lähdet havainnoimaan pimeään iltaan ja olet sopeuttanut silmät ja räppäset valon päälle katsoakses tähtikarttaa, sulta menee ns. pimeäadaptaatio eli pimeään sopeutuminen silmästä saman tien. Mutta jos sä räppäät päälle punasen valon (saat sellaisia lamppuja kaupasta, joihin voi laittaa punaisen valon päälle), voit lukee karttaa mutta näkö säilyy pimeäadaptoituneena.

Tässä on yksi hyvä merirosvo-tyyppinen juttu. Eli ostat apteekista silmälapun. Laitat silmälapun sen silmän päälle, jolla on tarkoitus havainnoida (se ei välttämättä ole se sun oikea silmä, vaan kannattaa tutkia kummassa silmässä on parempi näkö eli näkee yksityiskohtia enemmän). Annat silmälapun olla siinä about 2 tuntia ennen havainnointia, ja otat mustan pyyhkeen tai lakanan mukaan (älä näyttäydy naapureille, lakkaavat tervehtimästä  :D).

Sitten ihan pimeässä otat silmälapun pois kun kaukoputki on hyvin jäähtynyt ulkoilmaan ja kaikki on valmista. Silloin silmä on adaptoitunut sauvasolujen puolelle (muutenkin silmä hukkaa noin 90 prosenttia valosta silmän sisälle muualle kuin näköhermoon).

Sitten voitkin laittaa silmälapun sen toisen silmän puolelle, niin ei tarvi pinnistää pitäessä sitä kiinni vaan voit katsoo rennommin. Muutenkin kannattaa opetella katsomaan molemmilla silmillä (ja mm. binoviewer -laitteita on olemassa nykyään, ovat vaan tyyriitä eikä sovi kaikkiin putkiin kiinni tarkennusvaran takia). Huppu on hyvä kun se peittää hajavalon.

Jos katsoo vähän ohi oikealle tai vasemmalle, näkee taas vähän enemmän, koska silmän hämäränäkö (sauvasolut) on keskittyneet siten. Ja taas ns. pyyhkäisten eli katsoen hitaasti kohteen ohi voi tulla jotain uutta näkyviin. Ja pian huomaa, että suurennos ei monesti ole se pääasia, vaan oikeasti ns. valokimpun koko joka pupilliin tulee - ja tietysti myös koko näkökenttä.

Eli galakseja sä näät parhaiten ihan kuuttomana yönä kun menet sipipimeään paikkaan. Adaptoit silmät kuten yllä oli. Sitten vaan alat ihmetellä niitä sumumaisia juttuja, joita Messierkin ihmetteli aikanaan. Ja kun räppäät kiikarit silmille, avautuu ihmeelliset tähtijoukot jo sillä (Ursasta saat myös tilattua kunnon pienen kiikarin, ei ole kallis ja on varmasti hyvä, kun ymmärsin toisesta säikeestä, että sulla on kiikarihuolia).

Tää meni vähän offtopic, mutta aattelin kerralla selvittää ton havainnointijutun juurta jaksaen  ::)

Katso tää linkki myös, siinä on "llinkin linkki" lisätietoon tähtitaivaan liikkeestä http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2328.0

[TähtiJussi]

Kiitos, mutta mihin sitä pyyhettä tarvitsee (en ole menossa minnekkään peseytymään :D)?

[Mare Nectaris]

... toi oli hyvä  ;D

Sitä tarttee tietty siihen kun pistät ittes täysin hajavalolta suojaan sinne pyyhkeen tai lakanan tai jonkun alle. Ihan pienikin hajavalo vaikuttaa paljon havainnointiin.

Ja tietysti tähtitieteen harrastajalla on aina mukanaan mm. sveitsin armeijan linkkuveitsi, pyyhe, kitara, sähköpiano ja sudenpentujen käsikirja - ja tietysti vielä Douglas Adamsin Linnunradan käsikirja liftareille  :D

P.S unohdin vielä mainostaa ns. deep sky -filttereitä, joilla saa ihmeesti sumuja näkyviin! Ne ruuvaillaan okulaariin kiinni (täytyy tietty olla sellainen johon pystyy ruuvaan, kaikkiin ei pysty). Noi Deep Sky -porukat osaa kertoa näistä filttereistä enemmän...

[Kaizu]

Sitten kun ne helpot on katsottu, niin tuolta löytyy lisää haastetta.
10 megaa Hicksoneita etsintäkarttoineen ja kuvineen.
http://www.biophysik.uni-freiburg.de/Reiner/ATM/Hickson/Hickson.pdf

Kaizu

[Toni]

Tuolta löytyy oikein hyviä galaksikarttoja hyvien kohdetietojen kera: http://www.messier45.com. Noilla pitäisi yksi jos toinenkin DS-kohde löytyä.