Kaukoputken vaihtaminen isompaan

[Pororo]

Moi, tämä ei varmaan tähän threadiin kuulu, mutta nyt kun asiasta kuitenkin puhutaan niin kysytäänpä samalla. Kun tässä nyt jonkin aikaa olen jo tutkaillut taivasta läpi noiden 15x70 kiikareiden kanssa, niin tuntuu että kohta alkaisi olla aika päivittää vähän suurempaan kalustoon. Nurkissa kyllä makaa tuollainen InstruScopen 114/900, mutta se nyt on mitä on=eli näen paremmin kiikareillani. Tässä monet ovat väläytelleet, käsivoimin navigoitava apertuuri olisi näin aloittelijalle hyvä vaihtoehto, niin heräsikin kysymys, että onko kukaan käyttänyt dobsonia ensiputkena. Kannattaisiko aloittelijan siis valita goto-putki pienemmällä apertuurilla vai sitten ostaa valovoimaa ilman seurantaa.. Budjetti liikkuu jossain 500-600 eeen tietämillä. Tarkoituksena olisi lähinnä kuvata lähiavaruuden kohteita ja visuaalihavaita syvää taivasta.. Tästä nyt varmasti jäi kasa tärkeää infoa pois mutta kysykäätten ni yritän antaa vastauksia..

[mistral]

Kysytään sitten. Onko Instruscopessa normaali 1,25" okulaari? On I-scopessa rittävän tukeva jalusta? Jos molemmat kohdat on "kyllä" , niin vaihtamalla okulaarin, voisi saada ihan hyvän kokonaisuuden

[Kaizu]

Ainakin vanhassa instruscopessa on 0.96" okulaari ja hutera jalusta. Kyllä tuohonkin halkaisijaan on kunnon okulaareja olemassa mutta löytäminen voi olla hankalaa. Jalustoja sen sijaan on kaupat pullollaan eli niitä saa rahalla.

Kaizu

[Meade-mad]

Nurkissa kyllä makaa tuollainen InstruScopen 114/900, mutta se nyt on mitä on=eli näen paremmin kiikareillani. Tässä monet ovat väläytelleet, käsivoimin navigoitava apertuuri olisi näin aloittelijalle hyvä vaihtoehto, niin heräsikin kysymys, että onko kukaan käyttänyt dobsonia ensiputkena. Kannattaisiko aloittelijan siis valita goto-putki pienemmällä apertuurilla vai sitten ostaa valovoimaa ilman seurantaa.. Budjetti liikkuu jossain 500-600 eeen tietämillä. Tarkoituksena olisi lähinnä kuvata lähiavaruuden kohteita ja visuaalihavaita syvää taivasta.. Tästä nyt varmasti jäi kasa tärkeää infoa pois mutta kysykäätten ni yritän antaa vastauksia..

Dobson on yleinen ensiputki - goto jutut ovat olleet markkinoilla vasta muutaman vuoden  - taivaalla on kohteita moneksi vuodeksi ilman tietokoneidenkin apua. Jos haluaa goto ominaisuuden niin saa sen dobsoniinkin.

Suuri halkaisia tuo enemmän iloa kuin goto tietsika.

Tuon instruscopen pääpeili on kelvollinen eikä nykyiset noin 10cm putket ole sen kummoisempia. Putken voi päivittää uudella tarkennuslaitteella, etsimellä ja jalustalla. Juttu ei edes ole vaikea. Sen voi muuttaa myös dobsoniksi pienellä askartelulla.

jk

[Pororo]

Mutta jos tuohon I-Scopeen nyt ei aleta mitään remppaa tekemään, jättäisin sen mieluummin noille tuleville sukupolville ihailtavaksi.. Eli saan sellaisen kuvan, että aloittelijalle ystävällisin kaukoputki saattaisi olla valovoimainen dobson?? Ja tarkoitatteko goto-ominaisuudella tuollaista orionin intelliscopen tyylistä manuaali gotoa? Niin, ja mitä hyötyä tuosta 2" focuserista olisi sitten verrattuna 1,25" tai 0,965" focusereihin.. Sitten vielä, minkämerkkistä dobsonia suosittelisitte, mikä on aloittelija ystävällisin hinta/koko suhteeltaan ja ehkä vähän kuljetettavuudeltaankin jos ymmärrätte yskän?

[Meade-mad]

Suuren fokusointilaitteen ilo on pienten suurennusten käyttömahdollisuus. Jos okulaarina on tavallinen plössl -tyyppinen okulaari, jonka näennäinen näkökenttä on noin 50 astetta, fokusointilaitteen reunat näkyvät 1,25" okulaareilla kun okulaarin polttoväli on 32mm ja 2" okulaareilla kun okulaarin polttoväli on 55mm.

Miksi sitten pieni suurennus? Pienellä suurennuksella katsellaan heikkovaloisia laaja-alaisia kohteita. Kuva on siis kirkkaimmillaan. Juuri noihin kohteisiin tarvitaan suurta pääpeilin halkaisijaa. Pienellä suurennuksella ja laajalla kuvakentällä voi korvata usein myös etsimet.

Manuaali GoTo toimii siten että laite ilmoittaa mihin sitä on käännettävä (työnnettävä). Se on kätevä. Sellaisen virrankulutus on merkittävästi pienempi kuin askelmoottoriohjauksen

Mielipiteeni on kuitenkin että goto ei ole tarpeellinen ominaisuus kun putkessa on kunnon etsin ja niin pieni pienin suurennus (~25*) että itse putkea voi hyödyntää etsimenä.

jk

[Timpe]

...Sitten vielä, minkämerkkistä dobsonia suosittelisitte, mikä on aloittelija ystävällisin hinta/koko suhteeltaan ja ehkä vähän kuljetettavuudeltaankin jos ymmärrätte yskän?

Dobsonin merkillä ei liene suurta väliä, koska ne ovat melko varmaan samalta kiinalaistehtaalta peräisin. Parempaakin on saatavilla, muttei samaan halpaan hintaan. Tuollainen 200mm/F6 Dobson lienee mukavin kompromissi suorituskyvyn, fyysisen koon, hinnan ja kuljetettavuuden suhteen; isommat ovat jo hiukan hankalia mitoiltaan (tästä löytyy eriäviä mielipiteitä) ja pienemmät putket häviävät liikaa taivasnäkymiltään tälle 20 cm putkelle (tästäkin voi olla montaa mieltä).

[Pororo]

Ei kannata siis panostaa esim. noihin truss malleihin kuten meaden lightbridge?

[Timpe]

Ei kannata siis panostaa esim. noihin truss malleihin kuten meaden lightbridge?

Ei kai noissakaan mitään sen kummampaa estettä ole? Truss-mallin Dobsonit pakottavat vain suurempaan kollimointi-rumbaan kuin tavalliset, muttei sekään mikään este ole (pikemminkin suotava toimenpide). Avoin putki on toisaalta arka hajavalolle ja ilmavirtauksille valon kulkutiellä, joten monet huputtavat sen. Ja jos haluaa tätä parempaa optiikkaa, niin sitä löytyy pienemmiltä valmistajilta (esim täältä).

[Meade-mad]

Jos panostuksella tarkoitetaan okulaarissa näkyvää kuvaa niin siihin vaikuttaa vain peilien ja okulaarin laatu.

Nuo kalliimmat dobsonit ovat varmaan ihan kivoja, kun ne saa pakattua hieman pienempään tilaan säilytystä varten. Katseluasennossa rakenteella eiolemerkitystä jos se on riittävän hyvä.

20cm peili on varma valinta vuosiksi. Sillä saavutetaan periaatteessa ilmakehän rajoittama erottelykyky suurennuksia mietittäessä. Värkki ei ole myöskään kohtuuton raahattava.

jk

[Pororo]

Okei, nyt tässä heräsi taas kasa kysymyksiä, joten taidanpa numeroida ne.

1. Tarviiko truss-tyyppistä dobsonia kollimoida joka kerta, vaikka sitä ei havaintoöiden välissä purkaisikaan?

2. Saako Meade Lightbridge -teleskooppeihin pimennyskankaita (miksikä niitä nyt sitten kutsutaankaan) suoraan jostain suomalaisesta nettikaupasta, vai pitäisikö tilata ihan Meadelta (oletetaan että en aio tehdä itse)?
  
   2.2 Miten tällainen kangas vaikuttaa visuaalikatselemisessa (vaikuttaako myös pilkkopimeässä ympäristössä)? Voiko tällaista kangasta käyttää SW:n Flextubessa (=peittääkö kangas valoa)? Entä onko jollakin esimerkkikuvia miten kangas

        vaikuttaa kuvaamisessa?
    
      Meade Lightbridge http://www.meade.com/lightbridge/index.html
      Sky-Watcher Flextube http://www.skywatchertelescope.net/swtinc/product.php?id=140&class1=1&class2=106

3. Mikä on suurimman objektiivin omaava dobson, jonka voi vielä sujuvasti nostaa jalustalle esim. kuvausta varten? NEQ-6 PRO jalustahan on suunniteltu erityisesti SW:n 12" (300mm) dobsoneille?
  
   3.2 Mitä toisia seurantajalustoja suosittelette? Ja voiko SW DOB 12" + NEQ-6 PRO yhdistelmällä saada minkäännäköisiä kuvia, onko tämä edes mahdollinen yhdistelmä?
  
   3.3 Toimiiko minkäänlainen yli 200mm/8" newton + jalusta yhdistelmä tähtikuvausta varten? Luin jostain, että seuranta saattaa viedä putken mm. zeniittiin katsoessa sellaiseen asentoon, että 1. putken toinen pää saattaa osua jalustaan tai 2.

        visuaalihavaitseminen saattaa tapahtua hyvin mielenkiintoisesta asennosta?

   3.4 Entäpä voiko nuo jalkojen aiheuttamat ongelmat poistaa mm. siirtämällä tämä yli 200mm/8" newton kiinteälle tolppajalustalle? Minkälaista seurantaa tässä käytettäisiin, ja mitä tolppa+seuranta-mount yhdistelmä tulee maksamaan.

4. Onko SW-dobsonien mukana tulevat okulaarit nyt sitten aivan täyttä saissea, luin tämänkin jostain. Nehän taitavat olla 1,25". Eikös nuo uusien mallien fokkarit kuitenkin tue 2"? Entä onko kellään kommentteja tuosta 9x50 etsimestä?

   4.2 Olisiko kenelläkään kommentteja Lightbridgen okulaareista tai tuosta punapiste-etsimestä?

   4.3 Onko SW:n focuseri hyvälaatuinen, tällä tarkotan sitä, että voiko siihen perään lyödä kasan oheisroinaa, kuten filtterirullan ja kameran, ja silti vielä tarkentaa hyvin? Tässähän oli se Crayford focuseri. Entä onko siinä t-mount jo

         valmiina?

5. Miltä muilta valmistajilta on aloittelijoillekin säällisiä dobsoneita?

6. Jos jossain vaiheessa olisin siirtymässä tähtikuvaukseen niin kannattaisikohan heti hommata joku katadiopterinen? Huom. olen vasta aloittelija, että dobsonista saattaa olla kyllä enemmän tähän alkuun hyötyä.

EDIT: Menihän sitten tuumat ja millimetrit kerralla sekasin.

[Tane]

 Kohtaan neljä sanon selkäni suoranetsimen ja dobsonin kanssa kipeyttäneenä että 90asteen kulmaetsin olisi parempi.Ei se ekvatoriaalisella jalustalla tietysti niin paljoa vaikuta,kun se on ylempänä.
Minä sain 250/1200 mukana 10 ja 25 milliset okulaarit joista viimemainittu on kohtalainen.Hankin lisäksi kahden tuuman 28 millin okulaarin ja kahden tuuman 2xbarlowin.

[Timpe]

Hmph... ei tuollaiseen kasaan kysymyksiä nyt kukaan viitsi vastata kaikkiin, joten valitsen pinosta pari itselleni sopivinta. Muut voivat jatkaa miten parhaaksi katsovat... 
(=suosittelen omatoimista tiedonhakua netistä, kun täälläkin foorumilla kaikki ovat vapaaehtois-pohjalta liikkeellä).

1. Tarviiko truss-tyyppistä dobsonia kollimoida joka kerta, vaikka sitä ei havaintoöiden välissä purkaisikaan?

2.2 Miten tällainen kangas vaikuttaa visuaalikatselemisessa (vaikuttaako myös pilkkopimeässä ympäristössä)? Voiko tällaista kangasta käyttää SW:n Flextubessa (=peittääkö kangas valoa)?

3. Mikä on suurimman objektiivin omaava dobson, jonka voi vielä sujuvasti nostaa jalustalle esim. kuvausta varten? NEQ-6 PRO jalustahan on suunniteltu erityisesti SW:n 12" (300mm) dobsoneille?
   3.2 Mitä toisia seurantajalustoja suosittelette? Ja voiko SW DOB 12" + NEQ-6 PRO yhdistelmällä saada minkäännäköisiä kuvia, onko tämä edes mahdollinen yhdistelmä?

4. Onko SW-dobsonien mukana tulevat okulaarit nyt sitten aivan täyttä saissea, luin tämänkin jostain. Nehän taitavat olla 1,25".

1.) Kollimointitarve riippuu käyttötarkoituksesta ja käyttäjän vaatimustasosta. Jos käyttäisin putkea esim. planeettahavaintoihin suurilla suurennuksilla, niin sitten kollimoisin sen joka kerta. Toisaalta deep sky -kohteiden visuaalinen tarkastelu pieneillä suurennuksilla ei kärsi kovinkaan paljoa puutteellisesta kollimoinnista (olettaen, että kollimointi on edes suunnilleen oikealla hehtaarilla).

2.) Kankaan tarkoituksena on estää hajavalon pääsy mm. apu- ja pääpeilille + tarkennuslaitteeseen, joten täyspimeässä paikassa tämän hyöty rajoittuu ilmavirtojen (kuten hengitys ja kehon lämpösäteily yms.) ohjaamiseen pois valon kulkutieltä ja pääpeilin huurtumisen estämiseen (eivät nämäkään mitään vähäisiä syitä kankaan käytölle ole). Helpoimmillaan homman hoitaa Moision Pekan malliin (link).

3.) Riippuu havaitsijan fysiikasta. Oma 300/1500mm Newton painaa nykyisessä kokoonpanossaan varmaankin hiukan yli 25kg ja en lähtisi tätä kookkaampaa putkea nostamaan Losmandy-tyyppiseen satulaan (noin metrin korkeuteen tolppajalustalle) yön pimeydessä. Tämänkin kanssa saa punnertaa ihan tarpeeksi per havaintokerta 
Mikä tekee NEQ-6 Pro:sta "erityisesti SW:n 12" (300mm) dobsoneille" sopivan?
Kokemukset täällä ja muilla foorumeilla kertovat toista aiheesta... (esim. CN ketju:  "10" Newtonian on a mount" ...In my opinion, no mount under $5K is strong enough for a 10" newtonian...)

4.) Hinta ja laatu korreloivat hyvin näissäkin eli sitä saa mitä tilaa. Nuokin menettelevät alkuun, jos ei tiedä paremmasta. Itse pidän kelvollisen okulaarin hintarajana noin 100 euroa per okulaari, mutta tämä on kovin liukuva käsite okulaarin tyypin ja polttovälin mukaan (ei pitäisi yleistää, kun esim. Baaderin ja University Opticsin ortoskoopit lähtevät tätä halvemmalla). Tuohon hintaan saa kuitenkin suht' kelvollisia, peruskäyttöön sopivia okulaareja, jotka ovat parempia kuin putkien mukana tulevat halvat (alle 50€?) vakio-okulaarit. Eron huomaa varsinkin lyhytpolttovälisissä (alle 12 mm) okulaareissa. Okulaarin 1.25" koko ei kerro mitään sen laadusta, eivätkä 2" okulaarit ole itsestään selvästi laadukkaampia kuin pienemmätkään (=muut syyt pakottavat okulaarivalmistajan tähän isompaan 2" kokoon).

[Vesa Kankare]

6. Jos jossain vaiheessa olisin siirtymässä tähtikuvaukseen niin kannattaisikohan heti hommata joku katadiopterinen? Huom. olen vasta aloittelija, että dobsonista saattaa olla kyllä enemmän tähän alkuun hyötyä.

Catit on mielestäni kalliita ja tavallaan vähän "kompromisseja". Itse pitäisin tätä kaksoiskäyttöä parempana vaihtoehtona kahta erillistä putkea. Sen jälkeen kun muutin oman Newtonin dobsoniksi se on saanut havaintoaikaa sillä välin kun kamera valottaa. Tästä kahden putken systeemistä on montakin etua:

- Visuaalikäytössä iso dobson peiliputki on kustannustehokas (joka taas on sitten kuvauskäytössä äärimmäisen vaativa)
- Kuvauskäytössä (DS) taas pieni APO tai hyvä kameraobjektiiivi on kustannustehokas (ei vaadi jalustalta läheskään niin paljoa)
- Kuvauksessa pääsee paljon parempiin tuloksiin jos kalusto on sitä varten optimoitu (jalusta vs polttoväli jne.)
- Kuvaaminen ja katselu onnistuu yhtäaikaa (mikä on aika kiva ominaisuus heti kun aletaan valottelemaan tuntitolkulla)

Kuvaamiseen soveltuva catti vaatii myös aika tarkan jalustan kaverikseen - niissäkin on aika tavalla polttoväliä. Tämä kasvattaa hintaa taas nin korkealle, että samalla rahalla saa 8" dobin ja SWED:n seurantajalustala. Jos visuaalikäyttö on nyt tapetilla, kannattaa putki valita sen mukaan.

[Timpe]

   3.3 Toimiiko minkäänlainen yli 200mm/8" newton + jalusta yhdistelmä tähtikuvausta varten? Luin jostain, että seuranta saattaa viedä putken mm. zeniittiin katsoessa sellaiseen asentoon, että 1. putken toinen pää saattaa osua jalustaan tai 2. visuaalihavaitseminen saattaa tapahtua hyvin mielenkiintoisesta asennosta?

Tämä toimii!
Ja foorumilta löytyy omalta kaimalta vastaava itse tehty Newton kuvausputki jalustoineen.

Tolpan kanssa pärjää ihan mukavasti. Jos putken pää aikoo ottaa kiinni tolppaan, niin sitten pyöräytän putken saksalaistyyppisessä (GEM) jalustassa 180 astetta tuntiakselin ympäri (eli vastapainot toiselle puolelle). Haarukka on kanssa ihan hyvä käyttää, mutta vaatii suuremman tilan ympärilleen. Molemmissa jalustatyypeissä on toki omat huonot ja hyvät puolensa. Kuvauskäytössä Newton on kuitenkin enempi masokistin puuhaa johtuen putken fyysisistä mitoista ja suurista jalustavaatimuksista (monet vaihtavatkin kuvausputkeksi jonkin lyhyemmän kapistuksen).