Kaukoputken vaihtaminen isompaan

[Marko.J]

Mitä isompi, sitä enemmän näkyy.

20-senttisellä dobsonilla alkaa jo vähitellen "näkymään" ja tuollainen putki liikkuu Skymaxin kanssa samoissa hintaluokissa. Siinä tosin ei ole gotoa, jos sitä pidät tärkeänä ominaisuutena. Tuon kokoinen newton-peiliputki goto- ominaisuuksilla (esim. SW 200/1000 putki HEQ-5 SynScan Pro jalustalla) maksaakin sitten jo enemmän (reilut 1k€).

Mutta tuo putken hankinta lähtee toki omista tarpeistasi. Minkälainen budjetti sinulla on? Aiotko esim. harrastaa putken kanssa valokuvaamista (jos kuvaat muuta, kuin kuuta tai kirkkaimpia planeettoja, silloin tarvitset jalustan, jossa on seuranta) vai keskitytkö visuaalihavaitsemiseen? Tuollainen 20 cm  dobson on loistava peli esim. syvän taivaan kohteiden visuaalihavaitsemiseen ja planeetatkin sillä näkyvät ihan mukavasti, mutta valokuvaus tuottaa päänvaivaa pitkillä valotusajoilla seurannan puuttuessa.

Ja kuten Timo tuossa edellä mainitsi, jos havaintopaikka on kovin valosaasteinen, ei iso putki välttämättä pääse oikeuksiinsa... Oma lukunsa on myös putken liikuteltavuus, jos havaintopaikkaan on matkaa.

[Bigvilzu]

No hinta luokka on 400-600euroon ja asun maaseudulla. ja kaikken tärkeintä ois se että sillä näkyis hyvin.Kuvien ottaminen ei oo tärkeetä. ja jos viittitte niin linkittäkää joku halpa sivu mistä sais

[Never]

No hinta luokka on 400-600euroon ja asun maaseudulla. ja kaikken tärkeintä ois se että sillä näkyis hyvin.Kuvien ottaminen ei oo tärkeetä. ja jos viittitte niin linkittäkää joku halpa sivu mistä sais

http://villestar.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=512&show=all

[Timpe]

...asun maaseudulla. ja kaikken tärkeintä ois se että sillä näkyis hyvin.Kuvien ottaminen ei oo tärkeetä...

Tuo "hyvin näkyminen" on sitten kovin katsojakohtainen juttu, mutta maaseudulla asuminen on hyvä juttu taustataivaan pimeyden suhteen!
Tästä huolimatta toivottavasti et oleta saavasi suuremmalla putkella sen näköisiä visuaalinäkymiä, mitä näet esim. täällä foorumilla galakseista tai kaasusumuista (pl. piirrokset Visuaalihavaitseminen -alueella). Valokuvaus antaa näet kovin erilaisen näkymän taivaalle verrattuna silmällä tapahtuviin suoriin visuaalihavaintoihin.

Käy siis kokeeksi tällä sivustolla tarkistamassa, miten kaavailemasi kohteet ovat näkyneet visuaalisesti erilaisilla kaukoputkilla: http://www.deepsky-archive.com/
Hyväksi esimerkiksi käyvät useimmat Messierin kohteet, joten kokeile vaikka muutamaa galaksia, tähtijoukkoa ja planetaarista sumua (esim. Messier 81, Messier 5 / Messier 37, Messier 27). Kaukoputkista sen verran, että tuossa 20 cm kokoluokassa "taivaat alkavat vähitellen aukeamaan" ja jokin Dobson-jalustainen malli on helpoin tapa päästä tähän erottelukykyyn käsiksi kohtuuhinnalla 

[juha_k]

Jos isompaa (parempaa) putkea haluat, osta vähintään 20-senttinen. Skymax 127 ei tuo suurempia muutoksia näkymiin verrattuna vanhaan putkeen.

/Jake

127- millinen ei antaisi muutosta verrattuna 60- milliseen?
Olen toista mieltä, mutta ainahan vielä isompi on vielä parempi.

Vertailtiin pari talvea sitten Skymax 127:n ja 60-millisen Instruscopen näkymiä messier- kohteilla ja kyllähän eroa oli kuin yöllä ja päivällä.
Tämä nyt oli minun kokemukseni asiasta ja kyseessä olivat sumumaiset kohteet jotka hyötyivät lisääntyneestä valonkeräyskyvystä.

[Never]

127- millinen ei antaisi muutosta verrattuna 60- milliseen?

Jaa, ajattelin sentään että Bresser 4 = 4" putki. 60 mm ja 127mm nostossa on kyllä isokin muutos. Tosin 12-senttinen on vielä varsin pieni kaukoputki varsinkin yksityiskohtien näkymisessä esim. Messierin kohteissa.

127mm putkella vaaditaan vielä kunnon kärsivällisyyttä, pimeää taivasta ja taitoa yksityiskohtien näkymiseen. Aloittelija saattaa nopeasti kyllästyä "huonoihin" näkymiin pienellä putkella nimimerkillä kokemusta on 

/Jake

[juha_k]

Sattuuhan sitä, kävikin mielessä heti enterin painamisen jälkeen että johtiko tuon 60/800-pikkupuken nimi harhaan.

Olisin ehkä minäkin voinut joutua varustelukierteeseen tuon Skymax 127:n ostamisen jälkeen mutta tuolla instruscopella harrastuksensa aloittanut kaveri
vakuutti että 12-senttiselle riittää havaittavaa vaikka loppuiäksi.
Pari talvea tosiaan meni ennen kuin opin galakseja tuolla katsomaan, onneksi aloitin avoimista tähtijoukoista niin ei heti ollut tarjolla pettymyksiä.

   

[Iiro Sairanen]

Pari talvea tosiaan meni ennen kuin opin galakseja tuolla katsomaan, onneksi aloitin avoimista tähtijoukoista niin ei heti ollut tarjolla pettymyksiä.   

Tässä on olennaisin pointti eli oppiminen, jota ei saa rahalla. Vaihdoin aikoinaan TAL-1:stä 16" Newtoniin eikä taivaat todellakaan auenneet ensimmäisenä yönä niin kuin olin kuvitellut. Ensimmäinen kausi meni täysin opetellessa ja putkeen tutustuessa. Kun sitten jossain vaiheessa oivalsin putken kyvyt niin lähes kaikki oli mahdollista ja joka yö pystyi näkemään enemmän. Näkemiseen pätee samat jutut kuin esim. urheiluun, harjoittelemalla paranee. 

[Joke]

Henkilökohtaisesti arvostan jalustan automaattiseurantaa (mieluiten goto) niin kuvauskäytössä kuin visuaalihavainnoinnissa. (Lähes) putkimallista / sen koosta huolimatta saan havaintosessioista enemmän irti kun on yksi asia vähemmän säädettävänä.

[Bigvilzu]

kiitos paljo vinkeistä. Mutta eikö se etsiminen helpotu jos on tietokone ohjaus?

[Joke]

Kyllä. Eikä se ole järin huono asia varsinkin jos havainnointihetkeen käytettävä aika on jostakin syystä rajallinen.

[Iiro Sairanen]

kiitos paljo vinkeistä. Mutta eikö se etsiminen helpotu jos on tietokone ohjaus?

Jos kaikki toimii suunnitellusti niin onhan se kätevää. Tietokoneputken joutuu ensiksi pystyttämään oikein ja tämän jälkeen kohdistamaan pariin tähteen ennen kuin sitä voi käyttää. Tässäkin oppiminen on kaiken a ja o.

Kun putken suuntaus, kartat ja suunnat taivaalla on tutut niin käsin etsiminen ei ole sen vaikeampaa/hitaampaa kuin tietokoneellakaan. Omasta puolesta ainakin kaikki Messierit + muut peruskohteet löytyvät käsin nopeammin mitä tietokoneella. Olen myös nähnyt useaan kertaan sen, että elektroniikka ei tahdo aina toimia ja silloin jää katsominen kokonaan, kun on ei ole karttoja edes mukana. Eli ajan myötä karttojen kanssa puljaaminen ei ole sen enempää aikaa ottavaa puuhaa kuin tietokoneellakaan etsiminen.

[Joke]

Eli ajan myötä karttojen kanssa puljaaminen ei ole sen enempää aikaa ottavaa puuhaa kuin tietokoneellakaan etsiminen.

Näinhän se menee.

[juha_k]

Itselleni ja monelle muulle on kohteiden etsiminen tähtikartan kanssa olennainen osa harrastusta.
Näin vaikka havaintoihin käytettävä aika on minulla todellakin rajallinen ja toisinaan joutuu jättämään hienon havaintoyön väliin työkiireiden, väsymyksen tai lasten takia.

Jos harrastuksen alkuvaiheessa laittaa goto- putken , voi harrastus jopa lopahtaa nopeammin kuin käsin säätäessä.
Näin erityisesti jos budjetti on rajoitetu ja goto syö siitä merkittävän osan.
10- senttisen putken näyttämä galaksin tuhnu itse etsittynä saattaa näyttää hienommalta kuin koneen valmiiksi tarjottimella eteen kantamana.

Tietysti jollekin toiselle asia voi olla toisinkin, mutta minun mielipiteeni on että tuossa harrastuksen vaiheessa ja tuolla budjetilla ei rahaa gotoon vaan apertuuriin.

Itse päädyin Skymax 127:ään T&A:n ylistävän artikkelin seurauksena ja omalla kohdallani valinta osui nappiin vaikka samalla rahalla olisi tietysti saanut isomman dobsonin.

[Timpe]

Mutta eikö se etsiminen helpotu jos on tietokone ohjaus?

Opettelin aikoinaan tähtihyppelyä kohteiden etsimisessä 100/850 mm peilikaukoputkella, joka oli kiinni ekvatoriaalisuunnatussa jalustassa. Tuossa systeemissä oppi pakosti tähtitaivaan ilmansuunnat okulaarinäkymässä ja kyllä ne kohteetkin löytyivät vähitellen yhä helpommin. (Varsinkin, kun opetteli suunnilleen okulaarien todelliset näkökentät (asteina ja kaariminuutteina) ja eteni järjestelmällisesti etsintäkartan mukaan.) Tuolloin minulla oli rajamagnitudiltaan 6.0 - 6.5 taivaat ja etsintätähtiä löytyi helposti jo 8x50 etsinputkeenkin. Nykyiset taajaman talvitaivaat antavat vain noin 4...5 rajamagnitudin tähdet näkyviin paljaalle silmälle, joten tähtihyppely on tullut huomattavan paljon aiempaa vaikeammaksi. Goto on nyt sangen käyttökelpoinen apuri näihin tilanteisiin ja säästää aikaa paljonkin kohteiden etsinnässä taajamasta käsin. Toisaalta havaintokohteen löytymisestä ei enää saa samaa tyydytystä kuin aikoinaan tähtihyppelyn lopuksi näkökenttään tulleesta, itse löydetystä kohteesta (tämä lienee se goton helppoudesta maksettava hinta).