Newtonin laserkollimointi

Aloittaja Skiba, 27.03.2008, 10:58:35

« edellinen - seuraava »

Jarkko.A

Ainoa kollimaattori mitä olen tarvinnut on putken mukana tullut manuaali ja sitäkin vain kerran kun navigaattori ohjasi havaintopaikalle kinttupolkujen kautta ja sen aiheuttama tärinä sai kollimoinnin sekaisin. Jos kerran taibpari per putki tarvitsee tehdä niin en kyllä koe apuvälineille tarvetta. Tuhlaisin mieluummin Barlow ostoksen yhteydessä tuon summan.

einsteinium

Selvä juttu. Kiitoksia kaikille vastauksista.

Ari Haavisto

Hauholla digijärkkäritapaamisessa Antin, Timpen ja Murtsin kollimointitutkimuksissa paljastui, että putkeni (SW400P) kollimointi ei ollut ihan kohdallaan ja nimenomaan laserkollimaattori asettui fokusointilaitteessa väärään asentoon. Syylliseksi paljastui putken 2" jatkoholkki, joka asetti kiristettäessä kaiken (okulaarit, kamerat, laserkollimaattorin) vinoon milloin mihinkäkin päin. Vaan vanhan C8-putkeni perästä löytyikin iskemätön TS:n 2" jatkoholkki kahden ruuvin avulla toimivalla kiristerenkaalla ja nyt alkoi asettua laserkollimaattori oikein suhteessa "filmipurkkikollimointiin". Hommasin vielä cheshiren ja nyt saatoin todeta, että se on nyt samaa mieltä myös laserin kanssa.

Kiitokset siis näin jälkikäteen vielä Hauhon Kollimaattoreille.
Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

Timpe

Laseria (ja kaikkia muitakin okulaariholkkiin kiinnitettäviä kollimaattoreita) käytettäessä on syytä tarkistaa, että kollimaattori tulee samaan asentoon/kireyteen/kallistukseen okulaariholkissa, sillä muulloin laserin tarkkuus hukkuu sen asennuskerran asentotoleransseihin. Olen itse ottanut tavaksi pyörittää laseria ympäri okulaariholkissa ja katsoa millaisen liikeradan se tekee säteelle okulaariholkin väljyyden takia. Sitten katson vielä kuinka laserin kiristys vaikuttaa säteen asentoon ts. pyrin löytämään keskiarvotuloksen tuosta tekemästäni mittauksesta ja sitten kiristämään laserin sen tiedon mukaisesti. Muutoin kollimaattorin asennosta johtuva mittausepätarkkuus mitätöi kollimointituloksen turhankin helposti. Ei se ole helppoa kollimointia laserillakaan, jos halutaan päästä aivan tip-top tulokseen. Lisäksi olen sitä mieltä, että laser on näistä kollimointitavoista se epätarkin väline (mutta toki käyttömukavin laite).
- Timo Inkinen

kommo

Jos laserkollimaattoria pyöritellessä (focuserissa) säteen piste pysyy kokoajan samassa pisteessä pääpeilillä, niin onko silloin kollimaatiotulos 100% luotettava?
Skyliner 200
TeleVue 2" Powermate 4x
EOS 600D

Timpe

Laitteen mittatarkkuuden huomioiden kyllä eli se kertoo apupeilin ja pääpeilin keskinäisen asennon oikein, kun huomioi tätä ennen muutaman muunkin seikan. Howie Glatter kertoo sivuillaan (Collimation-välilehdellä) näin:
"Complete collimation of a Newtonian telescope requires at least seven separate alignments to be made, but once the initial alignments have been made most of them remain stable. Usually only two, the angular alignment of the primary and secondary mirrors, need to be checked and corrected as necessary with each set-up."
Tuolta löytyy tarkka selostus laserin käyttömahdollisuuksista eri putkityypeillä.
- Timo Inkinen

Kaizu

Lainaus käyttäjältä: kommo - 06.11.2013, 18:54:12
Jos laserkollimaattoria pyöritellessä (focuserissa) säteen piste pysyy kokoajan samassa pisteessä pääpeilillä, niin onko silloin kollimaatiotulos 100% luotettava?
Tarkkaan ottaen se ei kerro muusta kuin että kollimaattorin säde on saman suuntainen ja samankeskinen kuin sen ulkokuori. Ei yksistään kerro vielä mitään kaukoputken kollimoinnista.
Jos säde palaa pääpeilin keskeltä takaisin kollimaattoorin keskelle, tiedetään että apupeilillä näkyvä laserpiste on pääpeilin optisella akselilla ja että apupeilin pinnan normaali on fokusointilaitteen ja pääpeilin optisen akselin välisen kulman puolittajalla. ko. kulma voi olla (ja usein onkin) jotakin muuta kuin suora kulma. Jos poikkeama on pieni niin se ei haittaa.
Kollimaattorin kollimointi sorvissa tapahtuu juurikin tutkimalla laserpisteen liikettä kun sorvia pyöritetään.

Kaizu
Kai Forssen

kommo

Eli siis lähtökohtaisesti laserkollimaattoria ei kannata käyttää? Kollimoin eilen cheshirellä, mutta eikö sekin ole vain kuitenkin silmämääräinen. Ja mistä tietää että tuon Cheshiren ristikko on täysin keskellä ja reikä täysin keskellä? Laser on kuitenkin säde mikä näyttää mihin heijastumat menee. Eikö se olisi tarkempi kuin silmämääräinen cheshire? Olen kyllä lukenut nuo kaikki linkatut jutut lasereihin liittyen, mutta silti. Silmämääräinen on aina silmämääräinen. Tähtikollimaatiota ei ole päässyt vähään aikaan tekemään koska pilvet.
Skyliner 200
TeleVue 2" Powermate 4x
EOS 600D

Timpe

Laserin etuna on kollimoinnin nopeus ja useimmiten riittävän hyvä tarkkuus ts. en näe syytä miksei sitä voisi käyttää jos sellaisen kerran omistaa. Newton-putkissa on usein hiukan klappia esim. pääpeilin ja sen pitimen liikkeissä kun putkea pyörittelee eri asentoihin. Tällöin useimmat tyytyvät kollimoimaan Newtonin nopeasti esim. laserilla kuvaus/havaintosuuntaansa jokaisella kuvaus/havaintokerralla erikseen. Tällaiseen käyttöön laserin tarkkuus riittää hyvin ja erilaisilla lisukkeilla (Glatterin tapauksessa barlow/tuBlug yms.) jatkojalostettuna sen tarkkuus riittäisi pidemmällekin, jos vain putki pitäisi muutoin kollimointinsa siirtojen ajan (jotta tuota 100% tarkkaa kollimointia yleensäkään kannattaisi tehdä).
- Timo Inkinen

Lithos

Itse olen ottanut melko rennosti sen kanssa milloin täytyy kollimoida ja milloin ei.. pikainen testivalotus tai ihan tähden katsominen kertoo kyllä hyvin selkeästi milloin kollimointiin on syytä.
Mika Suoperä
Peilikaukoputket:
Sky-Watcher Explorer 200P, TAL-2M, Sky-Watcher Explorer 130PM
Linssikaukoputket:
Bresser Messier r102l, Celetron NexStar 102 SLT, Celestron 80ED
Jalustat:
2x EQ5, AZ4, HEQ5 Pro

Kaizu

Käytän yleensä filmipurkki kollimaatoria. Niinkuin Timpe sanoi, jos omistaa hyvin kollimoidun laserkollimaattorin, on sillä nopea kollimoida newton riittävällä tarkkuudella. Sen laser-täpän pitää tulla takaisin kollimaattorille, pelkkä piste pääpeilin keskiössä ei riitä.

Kaizu
Kai Forssen

kommo

Tänään saapui postissa TS:n 1,25" laserkollimaattori. Täytyy heti sanoa että 50 euroa roskiin heitettyä rahaa. Ensinnäkin on TÄYSI MAHDOTTOMUUS saada kollimaattori ensin täysin keskelle okulaariholkkia, välystä kuitenkin on se muutama millimetrin sadasosa. Toiseksi sen saaminen tasan vaateriin on silkka mahdottomuus. Kolmas mahdottomuus on saada kollimaattori kiristettyä ruuveilla täysin keskelle kiinni. Pienikin asennos muutos on jo useita millimetrejä pääpeilillä.

Cheshiret ja filmipurkkikollimaattorit ja muut visuaaliseen silmämääräisyyteen perustuvat kollimaattorit ovat kuitenkin vain silmämääräisyyteen perustuvia.

Itse laser on kuitenkin hyvin kollimoitu.

Newtonin TÄYDELLINEN kollimointi on ilmeisesti silkka mahdottomuus? Pitänee sitten pärjätä tällä laserilla ja cheshirellä... :(

Ps. Älkää tuhlatko rahojanne laseriin.
Skyliner 200
TeleVue 2" Powermate 4x
EOS 600D

RL

#27

kommo

Lainaus käyttäjältä: RoLeh - 03.12.2013, 14:18:11
Saman merkkinen laseri löytyy täältä myös ja täytyy todeta, että ihan turha kapistus. Reikäkollimattorilla olen itse alkanut kollimoimaan.
Mä en vaan kertakaikkiaan pysty ymmärtämään sitä että miten silmämääräisesti voi saada hyvän tuloksen. Tähän kun saisi vielä selityksen jostain...
Skyliner 200
TeleVue 2" Powermate 4x
EOS 600D

naavis

Lainaus käyttäjältä: kommo - 03.12.2013, 15:06:01
Mä en vaan kertakaikkiaan pysty ymmärtämään sitä että miten silmämääräisesti voi saada hyvän tuloksen. Tähän kun saisi vielä selityksen jostain...

Miksei voisi? Sopivilla laitteilla silmämääräinen arvio on hyvin tarkka. Esimerkiksi Catseye-kollimaattoreilla saa kollimaation kuntoon just eikä melkein.