Saturnus 5.3.08

Aloittaja jasu, 21.03.2008, 03:31:53

« edellinen - seuraava »

jasu

Heipä hei!
Ensimmäinen viestini foorumille, vaikkakin viikkotolkulla olen lukemassa käynytkin!
Puraisi (taas) tuo tähtikärpänen ja pakkohan se oli kaivella vanha ret45 (114/1000) esiin jokunen viikko sitten, muutaman vuoden tauon jälkeen.
Tökkärin sen kohti saturnusta ja voi vide, oli kuin ensimmäisen kerran olisi renkaat nähnyt. Vau. En muuten monista yrityksistä huolimatta ole vieläkään ymmärtänyt niitä asterengas juttuja noissa putkissa :(
En vaan tajua, vaikka kuivaharjottelua kovasti koitin.. Ehkä se jossain vaiheessa aukeaa.
Mutta putken siis raahasin pihalle ja digikamera kainaloon. Olen nähnyt niin huiman komeita kuvia palstalla, mutta voi onnea kun sain ensimmäisen kuvan napsastua itse.
Ensi talveksi ostan uuden putken ja sitä täytyy nyt ankarasti pohtia, mikä olisi sopiva. Nyt kuitenkin toistaiiseksi saa tuo ret kelvata, vaikka okulaarit PIKKUSEN likaisia vanhuuttaan ja joutuu käsipelin kääntelemään kuvatessa.
En malta olla pistämättä kuvaa näytille, vaikka häpeäähän se kovasti monien muiden rinnalla..


Tapanivi

Hyvinhän tuon Saturnukseksi tunnistaa  ;D
Celestron C11-CF /Celestron CG-5 GoTo
JS-Dobson 200/1000 ekvat.seurantajalustalla
Royal 150/1300 Newton (eläkkeellä...)
Kiikarit 25 x 100 Astro Gigant
Nikon Coolpix 4500
Canon EOS 300 / 1000D

Mare Nectaris

#2
Hieno homma kun olet löytänyt harrastuksen uudestaan!

Tässä meikäläisen ymmärryksellä tehty ohje asteikkoympyröiden käytöstä. Tässä tarvitset tähtikartan tai tunnetun tähden rektaskensio (RA) ja deklinaatiotiedon. Sitten tarvitset esim. Ursan Tähdet -vuosikirjan, josta näet graafisen almanakan. Graafisesta almanakasta katso esim. http://www.astro.utu.fi/zubi/time/sidtime.htm

Myös ursan tähtikartta osoitteessa http://www.ursa.fi/extra/taivaalla/tahtikartta/ kertoo tähtiajan (eli sen rektaskension, jolla sijaitsevat tähdet ovat juuri sillä hetkellä etelässä - esim. jos tähtiaika on vaikka 13, sillä rektaskensiolla olevat tähdet ja tähdistöt ja planeetat ovat juuri sillä hetkellä ohittamassa etelämeridiaania eli ns. etelässä kansankielellä ja samalla korkeimmillaan taivaalla, koska taivaanpallo on siten kallellaan, että etelässä ollaan korkeimmalla ja pohjoisessa matalimmalla).

Tähdethän pysyy suhteellisesti ottaen paikallaan meidän näkökulmasta - kosmologisesti toki tosiaan ei -  (ja Kuu ja planeetatkin suhteellisesti melkein paikallaan yhden yön aikana). Maapallo kiertää radallaan lähes 30 kilometriä sekunnissa Auringon ympäri ja lisäksi oman akselinsa ympäri kerran vuorokaudessa lännestä itään. Näennäinen Auringon, Kuun ja planeettojen kiertosuunta on tätä vastaan eli idästä länteen ja Maapallon akselin kaltevuudesta johtuu tuo "nouseminen" idästä, etelässä korkeimmillaan olo ja "laskeminen" länteen (päiväntasaajalla Auringon näennäinen liike olisi idästä länteen yli zeniitin ja Pohjois- ja etelänavalla tuo pallukka on puoli vuotta näkyvillä ja puoli poissa - hyvät ja huonot puolet fifty fifty noin tähtiharrastajalle).

Kun Maa lisäksi kietää Auringon 365 ja 1/4 päivässä pohjoiselta pallonpuoliskolta katsottuna vastapäivään, Aurinko näyttää liikkuvan tähdistöjen joukossa lännestä itään (ns. ekliptikaa pitkin, näennäisesti osuen kuukausittain aina eri eläinradan kuvioihin  ;) :D), seuraa tästä ensinnäkin karkausvuosi joka 4. vuosi - nuuka mies kun olen, se on myös mun ja vaimon kihlapäivä  ::)

Kuukauden kuluessa kuitenkin myös sama tähdistö näyttää tulevan etelämeridiaaniin (ns. etelämeridiaanin ohitus) noin 2 tuntia aikaisemmin (päivässä noin 4 minuuttia aikaisemmin). Siksi tähtikartat on esitettävä vähintään 12 karttana, kun taivaan asento on erilainen eri aikoina. Näitä juttuja on mielestäni hienosti esim. Günther D. Rothin kirjassa "Tähtiopas - Taivaankappaleiden tarkkailu ja tunnistaminen" (Weilin+Göös 1979, suomentanut Antti Jännes) ja monessa Ursankin harrastekirjassa. Katso näistä 12 kartasta esim. täältä esimerkit: http://www.astro.utu.fi/zubi/map/map.htm

Tähtikarttoja on hienosti ilmaiseksi mm. täällä http://www.cloudynights.com/item.php?item_id=1052


Ks. myös esim. tämä ilmainen WinStars -planetaario-ohjelma, jolla on kiva tsekkailla omaa ympäristöä kun syöttää sille oman havaintopaikan ja kellonajan: http://www.winstars.net/english/download.html. Tai tämä, joka on kuuluisa Patrick Chevalleyn tekemä freeware: http://www.stargazing.net/astropc/.

Täältä taasen saat hienon Patrick Chevalleyn ja Christian Legrandin tekemän Kuuohjelman, Virtual Moon Atlas eli VMA (se on kyllä Pro-tasollaan valtavan iso tiedosto tosin (n. 500 megaa zipattuna), mutta upea): http://www.astrosurf.com/avl/UK_download.html

Tässä tietoa ekvatoriaalisen jalustan pystyttämisestä: http://www.astro.utu.fi/zubi/obs/setup.htm ja tässä ekvatoriaalisista koordinaateista eli taivaanpallolla suunnistamisesta ja tähtäilystä http://www.astro.utu.fi/zubi/sphere/equat.htm.

Hienoa mielestäni, että haluat tehdä asioita old school -tyyliin asteikkoympyröillä   8)

Tarkoitus ei ole mainostaa mitään eriyistä merkkiä, mutta oheisessa kuvassa on edullinen (n. 800 e) ja valovoimainen tähtikaukoputki ja goto -jalusta (esimerkissä Celestron C8-N  20cm Newton F noin 5, ja Celestron Advanced GT goto -jalusta). Se on melkoisen helppo käyttää ja sillä pääsee ihan mukavasti tähtäilemään tietokoneavusteisesti . Muitakin on paljon (ks. mm. http://www.ursa.fi/ursa/tuotteet/kirjakauppa/index.php4?TOIMINTO_1=nayta_tuotteet&TUOTERYHMA=1&JARJESTYS=25 ja hankintapaikaksi itse voin suositella Ursan lisäksi Miikka Sikkilän Ylva-astronomiaa ja Hannu Määttäsen Teknofokusta, jos kuume oikeen iskee.

Tseikkaa myös tämä topic http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2320.0, josta näät miten pikkuisella digipokkarilla voi nautiskella kuvaamisesta ao. jalustalla esim.

Siis tämä ohje on ymmärrykseni mukaan em. lähteiden tiedoilla koottu  :-\  eli suhtaudu sen mukaan  :P  Itte ainakin onnistuin suurin piirtein näin kokeillessani asiaa.

Mutta hei - muista tosiaan nauttia harrastuksesta. Täällä on kanssa hieno kooste linkkejä http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=4750bd5d-8d25-4be5-b5a2-883ef7e84014

Asteikkoympyröiden käyttäminen kohteen löytämisessä

Etsi kohteen (tähden tms.) rektaskensio ja deklinaatio tähtikartasta tms. Tähdellä nää on aina kiinteät ja planeetoilla ja Kuulla vaihtelevat.

Sitten tee seuraavat asiat:

Varmista, että kaukoputken jalustan pystyakseli (tuntiakseli) osoittaa pohjoiseen päin ja taivaannapaan havaintopaikan maantieteellisen leveysasteen verran ("pohjantähteen", jonka ympäri tähtitaivas näyttää kiertyvän maan akselin osoittaessa tätä pistettä). Kun sitten pyörittelet putkea, se menee vasemmalta oikealle oikein ns. ekliptikan tasossa, jossa korkeutta voidaan vaihdella.

Aseta sitten kääntämällä kaukoputki suoraan kulmaan tuon ekvatoriaalisen jalustan pohjoiseen suunnatun pystyakselin kanssa (jolloin putki siis kulkee tarkasti ekliptikalla). Käännä sitten putki osoittamaan tarkasti etelään (ns. etelämeridiaaniin) koskematta deklinaatiosäätöön

Lukitse seuraavaksi kääntyvälle deklinaatioympyrälle (korkeuskulma, jonka suuntaisesti kaukoputki liikkuu ylös- ja alaspäin taivaalle katsottaessa) nollakohta tähän. Se on nyt siis ekliptikan tason korkeuskulma etelämeridiaanissa (etelässä siis). Siittä saat tällinkiin korkeuskulman nollakohdan, joka ei tosiaankaan ole sama kuin eteläinen horisontti  8)

Kaukoputken yhä osoittaessa tarkasti etelään, etsi ja sitten lukitse tuntiakselin ympyrälle (rektaskensioympyrälle) arvoksi haluamasi tähden (tai ao. hetkellä planeetan tai Kuun) tarkka rektaskensio. Näin ikään kuin olettaisit, että se tähti on etelämeridiaanissa eli lukitset sen siihen ikään kuin kaukoputki osoittaisi siihen tähteen kun se on etelässä aikanaan.

Tähdellä tämä rektaskensio on kiinteä ja siirtyy vain ns. epookkiin eli maan akselin prekession vuoksi n. 30 000 vuotta sitten pohjantähti oli Vegassa (tästä hieno juttu uusimmassa T+A:ssa). 

Lukitse nyt siis RA-ympyrä siihen (tähti on etelässä tarkasti tällä asetikkoympyrälle juuri lukitulla tähtiajan hetkellä, eli sen ohittaessa etelämeridiaanin tähtiaika on sama kuin ao. tähden rektaskensio)

Etsi sitten graafisesta almanakasta (tai Ursan tähtikartasta tms.) vallitseva tähtiaika tällä hetkellä (eli siis sillä hetkellä kun olet tekemässä havaintoja)

Käännä asteikkoympyrä lukittuna nyt itse kaukoputkea niin, että juuri katsomasi tähtiaika näkyy tuntiympyrällä eteläkohdassa.

Nyt kaukoputki on kääntynyt osoittamaan sitä suuntaa, jossa etsimäsi tähti on tällä hetkellä (tähtiajan ja tähden rektaskension erotus on tähden tuntikulma, joka vaihtelee meridiaanilta itään tai länteen mentäessä etumerkiltään)

Käännä lopuksi kaukoputkea pystysuunnassa niin, että deklinaatio eli korkeusympyrän arvoksi tulee etsimäsi tähden deklinaatio. Älä siis tässä avaa tuon deklinaatioympyrän lukitusta, joka äsken kalibroitiin nollaan etelämeridiaanin avulla.

Tähden pitäisi näkyä tuolla taivaankohdalla, johon kaukoputki osoittaa, edellyttäen että ekvatoriaalinen jalusta on suunnattu pohjantähteen - tai siis ihan sen lähellä olevaan näennäiseen taivaanlakipisteeseen - riittävän tarkasti. Huomaa että tähdillä voi olla negatiivisia deklinaatioita, ja silti ne näkyvät Suomessa.

Timo Keski-Petäjä


SW Evostar 120 ED APO*TAL 250K*C8-N*SW 150 Pro*TAL 1 (Mizar)*Celestron Ultima 80*EQ6 Pro Eqmod + TS dual mount*CG-5 GOTO*TV: Nagler Type 4 17 mm, Panoptic 24 mm*Baader Hyperion Clickstop-Zoom 8-24*17 mm UWA-70*TV BIG 2x Barlow*Celestron 2x Barlow Ultima SV Series*TAL 3x Barlow*TS 5 x APO Barlow*TS CCD lunar camera

AP

Hieno kuva Saturnuksesta! Taitaa olla otettu sen RET 45 20millisen H -okulaarin läpi.Muistaakseni se oli sellainen.

Älä niistä asteikkoympyröistä välitä, itsekin samaisella putkella taivasta joskus tähynneenä voin kokemuksella sanoa, että niillä ei löydä kyllä yhtään mitään  ;) .
Ns. Tähtihyppelyllä löydät kohteet kaikista varmimmin.

Suosittelen alkulukemiseksi Olli Mantereen "Kaukoputket, käyttäjän opas", jossa selitetään kyllä ihan tarkkaan noiden asteikkoympyröiden toiminta ja käyttötarkoitus (4.painos ss 84-85,166) ja käyttämisen äärimmäinen hankaluus.

T:AP
Antti Paaso

jasu

Kiitos kovasti kommenteista ja linkeistä!  Kylläpä on hienoa että netti on tuonut tämän alan harrastajat yhteen. Toista oli 15 v sitten kun rettini hankin..
Googlailin kyllä, ja tätä foorumia selailin paljon aiheeseen liittyen jo ennen kirjoitustani ja ymmärsin että on aika tuuripeliä niillä asteikoilla mitään löytää. Olen vaan sen verran jästipää, että kun päätin ne asteikotkin "toimimaan" saada ni jo on kumma....  ;D   :)
Tosin jos uuden putken ostan ja etenkin jonkun goto härpäkkeen niin ehkä turhaa päätä seinään hakata enempää.  Meinaa aika vaan olla rajallista kun pikkuväkeäkin on, että sen hankkiminen saa reilusti jäädä ensi syksyyn.
Tuossa tuli hyviä linkkejä senverran, että jos ei tänään putkeilemaan pääse (eilinen saturnuksen kuvaus meni poskelleen) niin niitä sitten tutkimaan.
Se kuva oli juu 20mm okulaarin läpi kuvattu, ostin tuohon sellaisen kameranpidikkeen villenkellosta. Aika venkslaamista vaan kun välillä kääntelee putkea ja taas yrittää kuvata... Mutta tästä se alkaa! (Taas....)