Minkä kaukoputken näistä laittaisin

Aloittaja oki, 12.10.2006, 07:53:32

« edellinen - seuraava »

Meade-mad

Silloin kun ostetaan halpaa putkea kannattaa asennoitua koko juttuun terveen harkitsevasti. Jos kaksi laitetta maksavat vaikkapa 200€ niin molemmilla saa kahdensadan edestä tavaraa:

Se laite jossa on paljon liikkuvia osia, ekvatoriaalinen jalusta, seurantamoottoreita, kasa okulaareja ym. Tarkoittaa että kaikista niistä tavaroista on saatava tietty myyntikate, jolloin jokainen yksittäinen osanen on laadultaa sieltä halvimmasta päästä.

Saman hintainen dobson -tyyppinen laite on teknisesti yksinkertainen. Koko laitteen hinta on lähinnä pääpeilissä ja fokusointilaitteessa. Niiden suhteellinen laatu voi (mutta ei tarvitse) olla parempi kuin vastaavan monimutkaisen laitteen. Suurin käyttöä rajoittava seikka ollee epätasainen havaintopaikka, jolle alustalevyä ei loe helppo saada vaakasuoraan ja keikkumattomaksi. Suositeltava ensihankinta kaikkiaan.

Yksinkertaisen laitteen käyttökynnys on matalampi kuin monimutkaisen.

Pienillä halpalaitteilla valokuvauskin on aika rajallista. Ne kelpaavat lähinnä kameraoptiikalla kuvauksen seuranta ja ohjausputkiksi. Halpojen laitteiden jalustojen tukevuus rajaa kuvauksen lyhyihin valotusaikoihin kirkkaimpiin kohteisiin ja silloinkin mielellään kameraoptiikalla. Seurantamoottorit halvoissa laitteissa ovat tarkkuudeltaan visuaaliharrastukseen sopivia.

Pitkiä valotuksia niillä ei lukuisten erilaisten seurantavirheiden takia juuri voi harrastaa. Tarkkuus riittää kuuhun ja kirkkaisiin paneettoihin. Jos putkea itseään pitää käyttää kuvaukseen niin webbikameroiden sukuiset kamerat ovat käytännössä ainoa toimiva vaihtoehto.

Pienten putkien suuri valovoima (luokkaa f=4 -> f=5) on myös ongelma. Niiden peilien laatu ei tahdo riittää komattoman kuvan tuottamiseen. Newton rakenne toimii parhaiten ilman korjaavaa optiikkaa kun f=8 tai hitaampi.

Hitaat putket vaan eivät oikein ole muodissa. TAL-1 (Mizar) on hidas nykykäsityksen mukaan. Omat kokemukseni  putken suhteen ovat yksinomaan positiivisia. Jaluta on vankka ja optiikka hyvä. Tässä laitteessa ei ole menty valovoiman suhteen äärimmäisyyteen. Myös etsinputki on laadukas. Suurin ongelma on laitoksen pystytys epätasaiselle alustalle. Ja kantaminen, jos siihin on tarvetta.

jk
Sima (engl. mead) on käyttämällä valmistettava miedohko alkoholi- ja virvoitusjuoma, joka tehdään hunajasta, vedestä ja käytetään hiivalla (Wikipedia).

Terveisin  J armo   Kem pas

pappa

Edellinen kommentti on ammattimaisen hyvin jäsennelty ja sen anti on hyvä, sen voisi vaikka arkistoida ja laittaa jokaisen tähtikerhon ilmoitustaululle.

Vielä muutama seikka tulee mieleeni. Tähtiputkista puhuttaessa on valitettavaa, että kuvaaminen on tehty jokaisen putken esittelyyn itsetarkoituksena tyyliin: Mahdollistaa kuvaamisen, saatavana sovite, moottoroitu jolloin kuvaaminen on mahdollista etc.

Monet tänä päivänä putkea ostavat nuoret törmäävät mediavirrassa auttamatta putkilla otettuihin kuviin. Tarjolla on halpaa digitekniikkaa, digiscoping ja nyt uutena phonescopin on tulossa ryminällä kilpailemaan tekniikassa. Kuvaaminen on helpottunut huomattavasti, ja siinä ei ole mitään pahaa eikä yleensäkkään siinä, että kuvaamista esitellään ja tarjotaan kalustoa sitävarten.

Mutta mieleen nousee moni seikka, kuinka moni ensiputkea ostava (laitteiden hinnat ovat halventuneet heräteostosten tasolle) on harrastuksessaan niin pitkällä, että voi kuvata. Kuinka moni tuntee perusasiat ja osaa navigoida taivaankannella. Putkia esitellessä ja niiden ominaisuuksia kehuvat myyjät eivät välitä siitä mitä putkilla tehdään, aina myyjällä väikkyy mielessä vain raha. VK on esimerkiksi noussut omien puheidensa mukaan Suomen Gigalomaanisen tähtiputkivirran pää ohjaajaksi, jokainen ilmoitus, jos ei oteta mukaan juniori putkia, on toistaan parempia ja kuuvaaminen mahdollistuu vähintään joka toisella.

Kaukoputkia suositeltaessa nuorille ja aloittelijoille tulisi ensimmäisenä selvittää, että tähtien kuvaaminen ja visuaalinen havainnointi on kaksi eri asiaa. Suomessa on harmittavan vähän kuvaamiseen kelvollista aikaa, täysin pilvettömiä öitä muutamakymmenen vuodessa. Suurimmaksi osaksi ne ovat keskitalvella jolloin ilman lämpötila havainnointi aikaan on poikkeuksetta parikynnentä astetta miinuksen puolella. Tässä vaiheessa alkaa jo kokeneilla taivaan tuoijjottajilla hälytyskellot soida, kun törmää mainokseen jossa parillasadalla eurolla luvataan monisatakertaisia suurennoksia ja kuvausmahdollisuutta. Laiteessa joka suurimmaksi osaksi on muovia, jossa automatiikka toimii kahdella tai useammalla 1,5V A paristolla ei ole mitään tekemistä edellä kuvatuissa olosuhteissa.

Tähtiharrastus on yksi mainioimmista elinikäisistä kiinnostuksen kohteista mitä nuorille on tarjolla. Minä en ainakaan ostaisi lapselleni lelua, tai opettaisi kerhossa nuoria luottamaan liikaa lupauksiin jotka eivät järjen valossa voi pitää mitenkään paikkaansa. Kaukoputken toiminta tai toimimattomuus on uskomattoman suuri mielipiteiden muokkaaja kun kysymys on nuoresta. Jollakin #¤%&#! rimpulalla leikkiminen pakkasessa, jossa katselemisesta ei tule mitään ja palelee, voidaan olettaa mikä mielikuva nuorelle/aloittelijalle tästä jää.

Kuvaaminen ja kuvien käsittely (jonka merkitystä en ole nähnyt yhdessäkään mainoksessa korostettavan) ovat pitkälle asiaan vihkiytyneen harrastajan maailmaa, siihen sisäänpääsy vaatii keskittymistä ja sitkeyttä (jota totisesti ei aina ole aloittelijoilla ja nuorilla) sekä onnistumisten ja epäonnistumisten ketjua josta lopuksi kiillottuu se oikea. Ja kaikkihan jotka kuvaavat tietävät, että ehkä vasta seuraava on se oikea ja paraskuva, sen etsimisessä vuodet vierivät.

Kiitos jos jaksoit lukea, ja antoisaa tähtitalvea.




Tähtiharrastusta aina -60 luvulta tähän päivään.
Nikon D200/D7000x/FE /FM/Nikkormat+MD-11 Nikon manuaaliroinaa.
Tamron SP AF 10-24 f3.5-4.5 Di II NEF
Sigma18-50 f 2.8 NEF Samyang 8mm f3.5 NEF
Manfrotto 055+RC128
Carl Zeiss Diascope FL 85 20-60X Manfrotto 028+HD501
Helios Quantum 4 15x70
Skywatcher Evostar Black Diamond 102/EQ3-2/DX-stat+Baader Planetarium 8-24mm Mark III + Baader Hyperion 2,25X Barlow
William 2" dielectric diagonal Baader Solar Continuum+JS

Timo Kantola

#17
Lainaus käyttäjältä: Meade-mad - 16.10.2006, 07:57:54
Pienten putkien suuri valovoima (luokkaa f=4 -> f=5) on myös ongelma. Niiden peilien laatu ei tahdo riittää komattoman kuvan tuottamiseen. Newton rakenne toimii parhaiten ilman korjaavaa optiikkaa kun f=8 tai hitaampi.


Muuten täyttä asiaa, mutta..
En malta olla sanomatta tuosta valovoimasta...F5 putken koma on varmasti viimesiä asioita joka tulee halpisputken heikkouksista esiin, lähinnä erittäin valovoimaisen F4 - F5 putkien optinen laatu saattaa kävellä vastaan, mitä nopeampi peili on sitä enemmän sen peilin pinnan muoto poikkeaa pallosta, ja sitä hankalampi se on valmistaa. Ja mitä hankalampi jotain on valmistaa yleensä se myös maksaa enemmän. F8 peili eroaa pallosta hyvin vähän ja käytännössä taitaa halpis F8 newton peili olla pallopeili, mutta sitä ei välttämättä käytössä huomaa ero parboloidiin on niin pieni.

Itselläni on kuvaus käytössä itse hiottu 15cm F5 peili joka ei ole mikään huipputarkka, esim Saturnuksen Cassinin jako ei ko. putkella erotu, vaikka optiikka ei olekkaan priimaa, käy se kuvausputkena mainiosti. Olen sitä mieltä, mitä tässä muita kuvaajien juttuja olen seurannut, niin kelvollinen seuranta on se ikuisuus kysymys tähtiä kuvattaessa. Jos tyytyy polttovälissä esim max 500mm - 750mm ja valovoimaa F4-F5 kieppeille, niin kuvaamisen onnistumis mahdollisuudet kasvaa huimasti verrattuna esim jollain 1500mm polttovälillä varustettuun 127mm skymaxiin. Polttoväli vaatii mahdottomia seurannalta ja F11 vaatii pitkät valotusajat, täysin mahdoton yhtälö jollekkin EQ3 jalustalle.

Esimerkki kuva Canon 350D ja 15cm F5 (polttoväli 750mm) putkella otetusta kuvasta , ja optiikka ei siis ole mitään huippua ja veikkaan että optiikan virheet ei tässä kuvassa ole pääosassa. Ennemin olisi tässäkin voinut keskittyä fokusointiin, ja seurantaan. Valotusta yhteensä noin 60min.

edit: otin tuon kuvan pois, koska se heittää tuosta sen kuvax.net sisäänkirjautumis lomakkeen -Olli H.
Timo Kantola

Meade-mad

Jees Timpan vastaus on asiaa kun kuvataan. Tarkennus ja seuranta tuo suurimmat virheet.

Halpojen putkien peit ovat harvoin paraboleja, vaikka valovoima olisikin suuri. Tämä näkyy kalliilla laajakulmaokulaareilla komeettamaisina tähtinä kuvakentän reunoilla ihan visuaalikäytössä.

Edelleen halpojen putkien lyhyehköt polttovälit (F noin 50cm) aiheuttavat että kohtuullisiin suurennuksiin tarvitaa erityisen lyhytpolttovälisiä okulaareja. Ne ovat vaikeita käyttää.

jk
Sima (engl. mead) on käyttämällä valmistettava miedohko alkoholi- ja virvoitusjuoma, joka tehdään hunajasta, vedestä ja käytetään hiivalla (Wikipedia).

Terveisin  J armo   Kem pas