GJ 436 Eksoplaneettaa havaitsemaan ?

Aloittaja Mika Luostarinen, 15.02.2008, 20:42:59

« edellinen - seuraava »

Mika Luostarinen

Laitetaan tännekin tiedote että AAVSOlla on meneillään kampanja jossa on tarkoitus havaita GJ 436 eksoplaneetan ylikulkua.

Mielenkiintoiseksi tämän kohteen tekee se, että jo tunnettujen planeettojen lisäksi systeemissä epäillään olevan noin 5 maan massan kokoinen planeetta. Jos arvaus pitää paikkansa olisi kyseessä pienimassaisin planeetta joka on havaittu kiertämässä vierasta aurinkoa.

http://www.aavso.org/publications/alerts/alert370.shtml

Tämä kohde on Leijonan tähdistön yläpuolella ja Leijonahan on tähän aikaan vuodesta nähtävissä itätaivaalla alkuillasta.

Koordinaatit: R.A. = 11:42:11.1, Dec. = +26:42:24

Tämä on kirkas kohde mutta silti vaikea koska pimentymä on pieni. Tarkemmat ohjeet siitä miten tätä pitää havaita löytyvät AAVSOn webbisivulta.

Seuraava pimennys olisi huomenna (16.2.2008) lauantaina alkaen UT 21:46.

Muut pimennysennusteet löytyvät osoitteesta:

http://207.111.201.70/transitsearch/dynamiccontent/GJ436____b.transits.txt

Kohdetta varten pitää olla CCD-kamera ja V tai B suodatin.

-------- snip, hieman ohjeita aavson sivulta -------

With a 0.006 magnitude transit depth, every small error gets
magnified. Even at 8 micron (SST) depth is 7.3 +/- 0.3 mmag,
with no dependence upon filter (so far). When possible,
observe when the transit is expected to occur near meridinal
crossing so that airmass changes are minimized.  Use large
apertures so that centroiding of stars does not cause a
measurement error.  Get lots of signal/noise in your flats (1
million electrons per pixel is the minimum you should have,
usually from a large stack of flats).  Try to keep the field
in the same Spot on your chip (autoguiding really helps for
this project).  Use ensemble techniques for the photometry if
at all possible.  Keep accurate time, and make sure your
submitted photometry uses the exposure midpoint for its time.
I would suggest binning your data in chunks no larger than 30
seconds elapsed time to get good time resolution on your
light curve.

--------
"Toista kotimaista kieltä" huonosti osaaville lyhyt suomennos:

Pimentymä on vain 0.006 magnitudia. Käytä hyviä flättejä joissa on hyvä signal-to-noise eli signaalin ja kohinan suhde (1 miljoona elektronia per pikseli), pidä koneen kello tarkassa ajassa ja varmistu että käyttämäsi kuvausohjelmisto merkitsee CCD-kuvaan valotusajan keskikohdan.
Aikasarjan otto pitää aloittaa hyvissä ajoin ennen ennakoitua pimennystä ja aikasarjaa pitää jatkaa riittävästi vielä senkin jälkeen kun pimentymä on ohi. Pimentymän pituus on noin tunti ja aikasarjan voi aloittaa noin tuntia ennen pimentymää ja lopettaa tunti pimennyksen jälkeen. Aikasarjan kokonaiskestoksi tulisi siten 3 tuntia.

Täältä löytyy lisää aiheeseen liittyvää ja myös valokäyriä pimennyksistä:

http://brucegary.net/AXA/GJ436/gj436.htm

Harjoituksen vuoksi otin itse valokäyrää tästä kohteesta eilen (14.2.2008) mutta huomasin että en yllä tarvittavaan tarkkuuteen. Kaikesta huolimatta jos huomenna lauantaina on pilvetöntä ja kohde on sopivasti tarjolla oikeana kellonaikana niin kokeilen  ottaa aikasarjaa tästä.

T.
Mika Luostarinen

dirty

Lainaus käyttäjältä: luostarinenmika - 15.02.2008, 20:42:59
Kohdetta varten pitää olla CCD-kamera ja V tai B suodatin.

Jos vaan omaksi iloksi haluaa todeta ylikulun, niin tietääkseni nuo suodattimet eivät ole välttämättömyys.
Harri Hytönen

einari

Voisi yrittääkin mutta ennusteiden mukaan sää ei taas(kaan) anna myöten. :(
___
Tapio