Okulaarit

Aloittaja TCH, 13.02.2008, 23:32:47

« edellinen - seuraava »

TCH

****

Tapanivi

Mitä lyhyempi okulaarin polttoväli, sen vaikeampi se on tarkentaa. Vaikeus kuitenkin tarkoittaa sitä että se oikea tarkennusalue on hyvin kapea.  Tuntuu vähän ihmeelliseltä...
Celestron C11-CF /Celestron CG-5 GoTo
JS-Dobson 200/1000 ekvat.seurantajalustalla
Royal 150/1300 Newton (eläkkeellä...)
Kiikarit 25 x 100 Astro Gigant
Nikon Coolpix 4500
Canon EOS 300 / 1000D

einari

Voisi ainakin tarkistaa onko kollimointi kohdallaan.
Jos kollimointi ei ole tuttua niin täältäkin foorumilta löytyy paljon tarinaa (ja googlella lisää).
Täältä esim tämä ketju:
http://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=1573.0

Toisaalta kelitkin voi olla sellaiset ettei yksinkertaisesti voi käyttää kovin isoja suurennoksia.
___
Tapio

jaava

LainaaVilkaisin nopeasti tuota linkkiä ja kokeilin katsoa sen opastamalla tavalla. Tuli heti selväksi, että pään pienikin liike aiheuttaa varjojen liikkumisen suuntaan tai toiseen (parallaksivirhe). Onko tällä merkitystä kollimoidessa vai pelkästään varjojen asemalla toisiinsa nähden? Ohje sanoo, että helppo katsoa mutta äkkiseltään tuntui, että on vaikea löytää paikka jossa on varmasti itse oikeassa kohtaa.

http://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=1573.0 linkin takaa löytyvän päivänvalokollimoinnin tarkkuus on melkoisen huono (et voi tuolla menetelmällä edes sanoa onko putkesi hyvässä kollimoinnissa). Tähtitestillä pystyykin sitten jo kollimoimaan kunnolla.


JV
If no Higgs particle exists, we have a revolution in our hands.

Zygga

Kyllä nuo Tele Vuen okulaarit ovat ihan parhaasta päästä. 10,5mm okulaari ei vielä vaadi mitään ainutlaatuista keliä jotta saisi tarkan kuvan.

Saatko nuo okulaarit ylipäätään fokukseen? Eli riittäkö tarkennusvara sen "tarkan" kohdan yli? Mielessä kävi ettei sinulla ole jotain niin kummallista kulmapeiliä että putken tarkennusvara ei kertakaikkiaan riitä.

Kollimaatio saa olla todella reilusti pielessä jos okulaareilla ei löydy edes sellaista fokusta että tähdet ovat (about)pistemäisiä. 

Kollimointi ei sinänsä ole niin hurjaa puuhaa kuin se ehkä tuntuu. Tähtitaivaan alla se kannattaa tehdä ja onnistuu helpommin jos on kaveri apuna. Tosiaan tuolla "sisäsiistillä" ohjeella tuskin saa kovin tarkkaa kollimaatiota aikaiseksi (voi olla jopa enemmän haitaksi kokeilla sitä). Celestronin omat ohjeet ovat ihan mainiot. Voin selventää niitä lisää jos sinulla on jotain kysyttävää.

einari

Tuli tuosta viimeisestä viestistäsi mieleen että olethan sentään antanut putken jäähtyä ulkona vähintään tunnin ennenkuin havaintojen aloittamista ?
Tälläkin on merkitystä kuvan laatuun.
___
Tapio

jaava

Tässä linkissä on mun kollimointiprojektin satoa - vielä keskeneräinen, mutta ihan asiaakin joukossa:
http://personal.inet.fi/tiede/tahti/makkollimointi/index.htm
Suhtaudu tietoihin siis varauksella.

Olen kovasti pyytänyt näitä kansaaharrastajia kommentoimaan artikkelia, mutta huonosti on tullut vastetta.
Tiedä sitten mistä kiikastaa.

JV
If no Higgs particle exists, we have a revolution in our hands.

Zygga

#7
Tuolla putken jäähdyttämisellä on tosiaan todella suuri vaikutus kuvanlaatuun. Samoin pitää välttää katsomista minkään lämpöä hehkuvan kohteen (talon tms.) yli.
Celestronin kollimointiohje on siis jokseenkin seuraava:

a) Tällätään putki mahdollisimman ylhäällä olevaan tähteen. Ellei ole seurantaa, niin pohjantähti on hyvä vaihtoehto, koska se liikkuu hyvin vähän.
b) Eka kollimointi tarkastetaan vetäisemällä tarkennus reilusti pois fokuksesta, niin että kuvassa näkyy selvästi apupeilin varjo keskellä.
c) Jos varjo ei ole keskellä liikutetaan sormea putken edessä niin että sormen varjo näkyy okulaarissa. Tähän on siis hyvä olla kaveri apuna. Sormen  varjon pitää olla siinä paikassa jossa varjo on lähimpänä ympyrän reunaa (eli sillä puolella jonne apupeilin varjo on ”kallellaan”)
d) Apupeilissä on kolme ruuvia, sitä ruuvia jonka kohdalle kaverin sormi osuu pitää ruuvata. Jos sormi on justiinsa kahden ruuvin välissä, pitää ruuvata vastakkaisella puolella olevaa.
e) Putkea käännetään niin että tähti siirtyy okulaarissa samaan laitaan mihin kollimaatio oli vinossa.
f) Ruuvia käännetään niin, että tähti liikkuu kohti okulaarin keskustaa. Tavoitteena ei ole välttämättä saada tähteä uudestaan täsmälleen keskelle. Jos ruuvi alkaa löystymään liikaa, niin kiristetään kahta muuta. Huom. Ruuvin liikkeet ovat hyvin pieniä, kymmenesosakierroksia.
g) toistetaan sama homma, eli tähti keskelle ja niin edespäin.

Kollimaation saa siis aina tarkemmaksi kun käytetään suurempaa suurennosta ja tarkempaa tarkennusta. Lopullinen kollimaatio vaatii kovan suurennoksen, tarkan fokuksen ja tietysti hyvät olosuhteet. Eli jos donitsikuvio näyttää hyvältä, niin otetaan suurempi suurennos ja mennään lähemmäksi fokusta.

Ja juu, jaavan artikkeliin vähän sama kuin edellä. Nuo kaavat alussa hämäsivät ja tipahdin kanssa kärryiltä. Voin kommentoida tuota tekstiä myöhemmin (kun saan luettua sen kunnolla ajatuksella läpi) Semmoinen kysymys artikkelista kumminkin tähän ketjuun, että eikös tuosta ole eriäviä mielipiteitä pitääkö kollimoinnissa olla kulmapeili paikallaan? Tai siis ainakin niin, että jos halutaan kollimointi kuntoon visuaalihavainnointiin, niin silloin myös kollimoidaan kulmapeilin kanssa (näin ainakin miettii  mm. Thierry Legault)? Edit: lukihan siellä artikkelissa  että kulmapeiliä voi käyttää. Lueskelin vain sitä kohtaa jossa nimenomaan käytetään kameraa apuna...

MikkoM

Jos kauheesti turhaudut noihin okulaareihin, niin voin ostaa pois pölyttymästä  ::)

jaava

Päivitin viimeisen version artikkelista tuonne sivulle. Lisäsin sisällysluetteloon kappaleita - jos se nyt olisi paremman hahmotuksen antava (kun kirjoitus on kesken en ole vaan viitsinyt tehdä sitä täydelliseksi).

Kappaleiden jakoa eri sivuille en vielä tehnyt.

JV

PS. Artikkelilla on oma keskustelusäiekin olemassa Tähtiharrastus/Yleinen keskustelu/Artikkelit/Maksutov-Cassegrain Kollimointi
If no Higgs particle exists, we have a revolution in our hands.

jaava

#10
LainaaSemmoinen kysymys artikkelista kumminkin tähän ketjuun, että eikös tuosta ole eriäviä mielipiteitä pitääkö kollimoinnissa olla kulmapeili paikallaan? Tai siis ainakin niin, että jos halutaan kollimointi kuntoon visuaalihavainnointiin, niin silloin myös kollimoidaan kulmapeilin kanssa (näin ainakin miettii  mm. Thierry Legault)?

Minusta kulmapeilin ollessa itsessään, kuten halvat ovat, huonossa kollimaatiossa, estää se koko järjestelmän saamisen kunnolla kohdalleen. Optimi tietysti löytyy, mutta siinä putken säätöjä joudutaan muuttamaan, jotta kulmapeilin virheet kompensoituisivat mahdollisimman hyvin. Tämän jälkeen kun seuraavan kerran kiinnität peilin putkeen, se on hieman eri asennossa ja putki taas huonossa kollimaatiossa.

Jos mahdollista, niin minusta kannattaisi kokeilla ensin kollimoida ilman kulmapeiliä, ja sen jälkeen tarkistaa kuinka suuren eron se aiheuttaa lopputulokseen. Vaikka  hankalaahan tuota tähteä on zeniitissä tihruta ilmankaan.

Mutta on olemassa kulmapeiliejä jotka voidaan kollimoida. Ja laadukkaita kulmapeilejä, joden kanssa kollimointi ei ole ongelma.

SCT-putkiin myyvät USA:ssa sormiruuveja (nimeltään Bob's knobs), jotka vaihdetaan kollimointiruuvien tilalle. Moni kehuu niitä erinomaisiksi, helpottaen hommaa huomattavasti. Luulisi Etolastakin löytyvän tuollaisia.

Minä olen havainnut WEB-kameralla kollimoinnin olevan huomattavasti helpompaa kuin okulaarin läpi tihrustaminen (mun silmä valehtelee okulaarin läpi katsoessaan fokuksesta alkaen). Se vapauttaa myös etsimään ergonomisemman työskentelyasennon.

JV
If no Higgs particle exists, we have a revolution in our hands.