Osa2: Epäselvyys suhteellisuusteorian aika ja etäisyys käsityksissä

[velihopea]

DU:ssa Cesium-kello hidastuu siksi kun valon nopeus on hitaampi universumin keskustassa, siis gravitaatiossa avaruus kaareutuu kohti keskustaa missä laajeneminen on hitaampaa ja seurauksena tästä valokin on hitaampaa. Syyseurausketju jatkuu eteenpäin niin että kaava joka määrää cesiumin värähtelytaajuuden, sisältää c termin ja kun c pienenee cesium värähtelee hitaammin mikä tuottaa hitaamman ajan arvon. Ja DU ei tue ajan hidastumista vaan kellon hidastumista. Eli aika ei DU:n mukaan hidastu gravitaatiokaivossa vaan ainoasta atomikello hidastuu mikä on eri asia.
 Einsteinin Shapiro-viive ei ole ajan hidastumisen syy vaan seuraus. Syy lienee aallonpituuden kasvussa kun aalto nousee kaivosta. Mutta kuten sanottu, en ymmärrä kuinka se vaikuttaisi ajankulkuun

DU-universumi on mallinnettu palloksi. Sen pinnalla on 3 avaruusulottuvuutta (xyz). Pallon säde (metrejä) kasvaa koko ajan valon nopeudella. Siitä kun DU-avaruus on alkanut on kulunut 14 miljardia v ja pallon pinnalta DU-avaruuden alku-/keskipisteeseen on matkaa 14 miljardia vv. Koko avaruuden gravitaatio hidastaa pikkuhiljaa pallon kasvua (siis valon nopeutta) kunnes jonkun ziljoonan vuoden päästä pallo alkaa kutistumaan. Muita DU:n postulaatteja ovat mm. energian säilyminen, liike-energian ja gravitaatio-energian tasapaino, aina kun energiaa käytetään johonkin (esim liikkeen aikaansaamiseen) se on jostakin muusta pois.

mistralin mainitsema valon nopeuden hidastuminen gravitaatiossa ei tarkoita DU:ssa "universumin keskusta" vaan mitä tahansa gravitaatiokuoppaa, vaikka auringon aikaansaamaa. Kuopan lähistöllä olevalle kappaleelle, vaikkapa atomikellolle, tulee gravitaatiovoima (vapaan pudotuksen liike) kuopan pohjan suuntaan. Kun tasaisessa avaruudessa oli kellolle 4R-suuntainen liikevektori (joka edusti valon nopeutta c0 ja jolle oli vastapuolella jarruttava gravitaatiovektori), tuo c0-vektori vääntyy hieman vinoon gravitaatiokuopan suuntaan tuon vapaan pudotuksen vektorin syystä. Seurauksena on, että paikallinen valon nopeus c on hieman pienempi kuin vapaan avaruuden c0. Perusteluna oli vielä, että energiaa ei saa hukkua (mitä en osaa selittää). Eli paikallisen valon nopeuden alenemisen vuoksi  gravitaation lähellä kellon värähtelijän energiatila on laskenut, eli emittoitu värähtely on pitempiaaltoisempaa.

Samoilla lämpimillä koetan popularisoida liikkeen vaikutuksen kellon käyntiin. DU-mallissa, kun kappale on paikallaan, se itse asiassa on c-vauhtisessa liikkeessä 4R-suuntaan. Se liikevektori edustaa kappaleen lepoliikemäärää mc. Kun kappale pannaan v-liikkeeseen avaruussuunnassa (tangentiaalinen pallon pinnan suunta), kappaleelle tulee joku liikevektori ja liikemäärä mv avaruussuuntaan. Kun nuo liikevektorit yhdistetään saadaan vektori kokonaisliikemäärälle, mikä on hieman vinoon kallellaan kappaleen aiemmasta "leposuunnasta".

Kun kuvioon piirretään sopivat suorakulmaiset kolmiota ja kysytään "mistä kappaleen liikkeen aikaansamiseksi tullut energia on peräisin", DU vastaa "kappaleen lepoenergia on pienentynyt vastaavasti". Ja todellakin, kun noista kolmioista pytagoralla oikein lasketaan, saadaan tulokseksi, että kappaleen lepoenergia on pienentynyt juuri Lorentzin kaavan mukaisesti! Eli liikkeen tapauksessa kellon värähtelijän lepoenergia on alentunut, eli emittoitu säteily on pitempiaaltoisempaa, eli atomikellolta menee enemmän aikaa saada sekuntiin tarvittava aaltomäärä lasketuksi, eli atomikello hidastuu.

En ole ollenkaan varma että olisin tiivistänyt DU:ta edellä oikein. Olen amatööri myös DU:n suhteen. Miten sen koneisto toimii, tuntuu jotenkin kuin hatusta vedetyltä. En voi ymmärtää miksi luonto toimisi juuri noin. Mutta jos se noin toimii, DU-koneen käynti on sinänsä simppleliä. Mutta mitä ihmeellisempää, DU:n matematiikka antaa gravitaatio- ja liike suhteissa samat ennusteet kuin ST ja mitkä on voitu kokein todentaa luonnon toimintana.

Parasta on, että arvioitte DU:ta itse. Youtubessa https://www.youtube.com/watch?v=6KUYml6wH6U&t=3135s (2023) Suntola selostaa nämä asiat, kuin myös DU:n tsemppaamisen FLRW:n kanssa.

Voitte googlata myös Suntolan kirjan "Tieteen lyhyt historia". Sen voi ladata ilmaiseksi netistä tai ostaa. Kirjassa on 200 sivua todella pätevää "DU-vapaata" fysiikan historiaa 2600 v ja alan yleissivistystä. DU:sta puhutaan 40 sivua, joista kolme sivua riittää liikkeen ja gravitaation kellovaikutuksen selittämiseen.

[mistral]

DU-universumi on mallinnettu palloksi. Sen pinnalla on 3 avaruusulottuvuutta (xyz). Pallon säde (metrejä) kasvaa koko ajan valon nopeudella. Siitä kun DU-avaruus on alkanut on kulunut 14 miljardia v ja pallon pinnalta DU-avaruuden alku-/keskipisteeseen on matkaa 14 miljardia vv. Koko avaruuden gravitaatio hidastaa pikkuhiljaa pallon kasvua (siis valon nopeutta) kunnes jonkun ziljoonan vuoden päästä pallo alkaa kutistumaan. Muita DU:n postulaatteja ovat mm. energian säilyminen, liike-energian ja gravitaatio-energian tasapaino, aina kun energiaa käytetään johonkin (esim liikkeen aikaansaamiseen) se on jostakin muusta pois.

mistralin mainitsema valon nopeuden hidastuminen gravitaatiossa ei tarkoita DU:ssa "universumin keskusta" vaan mitä tahansa gravitaatiokuoppaa, vaikka auringon aikaansaamaa. Kuopan lähistöllä olevalle kappaleelle, vaikkapa atomikellolle, tulee gravitaatiovoima (vapaan pudotuksen liike) kuopan pohjan suuntaan. Kun tasaisessa avaruudessa oli kellolle 4R-suuntainen liikevektori (joka edusti valon nopeutta c0 ja jolle oli vastapuolella jarruttava gravitaatiovektori), tuo c0-vektori vääntyy hieman vinoon gravitaatiokuopan suuntaan tuon vapaan pudotuksen vektorin syystä. Seurauksena on, että paikallinen valon nopeus c on hieman pienempi kuin vapaan avaruuden c0. Perusteluna oli vielä, että energiaa ei saa hukkua (mitä en osaa selittää). Eli paikallisen valon nopeuden alenemisen vuoksi  gravitaation lähellä kellon värähtelijän energiatila on laskenut, eli emittoitu värähtely on pitempiaaltoisempaa.

Itse ymmärrän gravitaatiokaivon DU:ssa vain kaareutumaksi 4-ulottuvuuteen mikä on juuri universumin keskus. Se on jännää että menit mihin suuntaan vaan, et pääse kohti keskusta. Mutta kaivossa pääsee liikkumaan kohti keskusta. Kun laajenemista vertaa pullataikinan kohoamiseen, siinä varmaa on laajenemisen tasaisuus, kaikkialla sama laajeneminen. Kuitenkin pullataikinassa on ollut massakeskus. Joten oletan että keskuksen puuttuminen meidän ilmansuunnistamme johtuu teorian yksinkertaistamisesta, siis unohdetaan keskus ja eletään vain tasaisen laajenemisen mallissa, se on yksinkertaisempaa. Myös suhteellisuusteoriassa vai onko se kosmologisessa mallissa, niin siinäkin unohdetaan keskus. Vaikuttaa oudolta sellainen unohtaminen, mutta kosmologiassa ollaan ilmeisesti luovuttu toivosta että keskuksen suunta saadaan selville.

[kuunylinen]

Seuraava kysymys on, mikä on se luonnonlaki tai fysikaalinen selitys miksi atomien värähtelytaajuus muuttuu liikkeessä ja gravitaatiossa. ST:n selitys ymmärtääkseni on: "syy on, että atomit(kin) kokevat erilaista aikaa". Täällä joskus mainittu Dynaaminen Universumi (DU) mallintaa asioita toisella tavalla ja löytää fysikaalisen syyn kvanttimekaniikan puolelta.

Kvanttifysiikka se on, atomin elektronit ei pyöri ytimen ympäri kuten planeetat mutta liikkuvat ja pomppivat niin suurella nopeudella että jos ydin liikku vaikkapa 0.8c niin STn mukaan elektronien liike sivusta katsottuna näkyy hitaampana, ettei eletronin nopeus olisi 1.8c. Samoin käy gravitaatiokentässä, elektronit yrittää pysyä kiihtyvän ytimen mukana. Atomin syke hidastuu. Niels Bohr on uranuurtaja kvanttifysiikan alalla, mutta en löytänyt tekstiä jossa han olisi käsitellyt aikadilataatiota.

Aikaa on se jonka fotoni tarvitsee siirtyäkseen paikasta toiseen. Liikkuvassa valokellossa fotoni tarvitsee enemmän aikaa koska matka on pidempi. Likimain sama oletettavasti atomitasolla.

Esimerkin junassa junailija vanhenee hitaammin, kello hidastuu, kaikkien koordinaatiston atomien syke alenee. Miten siitä voi vetää johtopäätöksen, niin mutta aika ei silti hidastu, se on eri juttu?

Minun kompetenssi ei riitä sanomaan onko DU teoria oikeampi kuin ST muuta ei myöskään ole yhtään tutkimustulosta tiedossa joka tukisi DU teoriaa, ST llä niitä on useita.

Muutoin  ko junan pyörät taitaa olla eri koordinaatistossa, kiihtyvässä. Pyörän kehä piirtää tasasuunnattua sinikäyrää joten yläosalla taitaa kehänopeus olla 2-kertainen junaan verrattuna? Mielenkiintoista, olisi ehkä viisaampaa valita sukset alle.

[mistral]

Esimerkin junassa junailija vanhenee hitaammin, kello hidastuu, kaikkien koordinaatiston atomien syke alenee. Miten siitä voi vetää johtopäätöksen, niin mutta aika ei silti hidastu, se on eri juttu?

Jos dilaatiota vertaa vaihdelaatikkoon, niin laatikko sijaitsee välitilassa. Kyllä Einstein puhui kelloista mutta ei hän tarkoittanut että ne käy eri nopeudella. Ero kelloihin tulee välitilasta, aika-avaruudesta. Olisko kuningasajatus matka läpi aika-avaruuden eikä matka läpi almanakan? Jos oletan että pohjoisesta tulee A hiukkanen 0,9c nopeudella, B idästä 0,9c, C etelästä 0,9c ja D lännestä. A:n "mielestä" universumi kiitää pohjoiseen, B:n mielestä se kiitää itään, C:n mielestä etelään, D:n mielestä länteen. Tämä oli tarkoituksella liioiteltua, mutta jokaisella koordinaatistolla on "oikeus" pitää itseään levossa. Mutta näin voidaan suhteellisuudessa tehdä kun muunnokset on hiukkasten ja minun välillä, 4 eri muunnosta toimii yhtäaikaa.
 Jos tietokone pannaan simuloimaan samaa, se joutuu koville mutta suhteellisuudessa luonto tekee sen automaattisesti kun ei ole vaihtoehtoja. Eli aika-avaruus ei ole kuin kahden koordinaatiston välissä, kolmas koordinaatisto ei tiedä siitä mitään, sillä on oma aika-avaruus. Ei ole helppoa uskoa tällaiseen maailmankuvaan jossa on miljoonittain erilaisia avaruuksia.

[velihopea]

Minun kompetenssi ei riitä sanomaan onko DU teoria oikeampi kuin ST muuta ei myöskään ole yhtään tutkimustulosta tiedossa joka tukisi DU teoriaa, ST llä niitä on useita.

DU:n sentään ennustaa atomikellon käyntinopeuden muutoksen liikkeen ja gravitaation vaikutuksesta sellaiseksi, mikä on voitu todentaa kokein. Välttämätön riman ylitys kuitenkin.

ST:tä on tutkittu tuhansien fyysikkojen toimesta yli 100 v ajan. Voisi kuvitella, että on  tutkittu myös asioita, joita ST pitää totena, ainakin mitä voin ST-gurujen teksteistä päätellä. Siis onko tutkimusta, jossa on todettu esimerkiksi "aina sen toisen kello käy hitaammin". Tai tutkimusta seuraavasta tapauksesta: henkilö astuu Helsingissä Turun junaan, ajattelee olevansa paikallaan ja se onkin rata ja maisema mitkä liikkuvat itään, ja henkilö pääsee Turkuun.

[mistral]

DU:n sentään ennustaa atomikellon käyntinopeuden muutoksen liikkeen ja gravitaation vaikutuksesta sellaiseksi, mikä on voitu todentaa kokein. Välttämätön riman ylitys kuitenkin.

ST:tä on tutkittu tuhansien fyysikkojen toimesta yli 100 v ajan. Voisi kuvitella, että on  tutkittu myös asioita, joita ST pitää totena, ainakin mitä voin ST-gurujen teksteistä päätellä. Siis onko tutkimusta, jossa on todettu esimerkiksi "aina sen toisen kello käy hitaammin". Tai tutkimusta seuraavasta tapauksesta: henkilö astuu Helsingissä Turun junaan, ajattelee olevansa paikallaan ja se onkin rata ja maisema mitkä liikkuvat itään, ja henkilö pääsee Turkuun.

Kuka liikkuu ja kuka on paikallaan on sittenkin laskennallinen tapa nähdä asiat. Joten todellisuus ei ole sama kuin laskennallinen, pääasia että lopputulos on todellinen.
 
Poistin tästä ideani kun siinä oli virhe...

[kuunylinen]

Postulaatti jossa valonnopeus on vakio kaikissa koordinaatistoissa, jopa kahden eri koordinaatiston välinen nopeus ei voi ylittä sitä on niin vahva, kiveen hakattu, että sen edessä pitää nöyrtyä ja laatia yhtälöt niin että max nopeus c ei ylity.

Toimittaja kysyi Sir Arthur Eddingtonilta että onko niin että vain 3 ihmistä mailmassa ymmärtää STn. Eddington kysyi: "Kuka se kolmas on?"

[mistral]

Postulaatti jossa valonnopeus on vakio kaikissa koordinaatistoissa, jopa kahden eri koordinaatiston välinen nopeus ei voi ylittä sitä on niin vahva, kiveen hakattu, että sen edessä pitää nöyrtyä ja laatia yhtälöt niin että max nopeus c ei ylity.

Toimittaja kysyi Sir Arthur Eddingtonilta että onko niin että vain 3 ihmistä mailmassa ymmärtää STn. Eddington kysyi: "Kuka se kolmas on?"

Mietin valon nopeuden samuutta kaikissa koordinaatistoissa ja sain idean. Verrataan valon nopeutta jousipyssyyn. Kun ammutaan massallinen nuoli, sen lähtönopeus on verrannollinen nuolen massaan. Kun aallon massa on nolla, se vastaa samaa kuin jousella ammutaan ilman nuolta (tämä antaa suurimman nopeuden c-nopeuden). Olkoon tämä lähtökohta, tyhjiön permeabiliteetti ja permittiivisyys vastaisi arvoa jossa ammutaan ilman nuolta. Tämä olisi ikäänkuin "nolla-arvot" permeabiliteetille ja permittiivisyydelle. Ainoat mitkä vielä voisi muuttua, olisi jousen kovuus ja langan keveys. Jospa nämä muuttujat selittäisi valon nopeuden samuuden. Että esimerkiksi lanka kevenee kun paetaan valoa, siis kevyempi lanka nostaa valon nopeutta niin että se säilyy samana kaikissa tilanteissa. Tai sitten jousi muuttuu, jompi kumpi.
 Jos kirjaimellisesti otetaan, ei tietenkään takautuvasti voida muuttaa jousta tai lankaa joten selitys pitäisi löytää aallosta itsestään, että se kantaa mekanismia mukanaan.

[mistral]

DU:n sentään ennustaa atomikellon käyntinopeuden muutoksen liikkeen ja gravitaation vaikutuksesta sellaiseksi, mikä on voitu todentaa kokein. Välttämätön riman ylitys kuitenkin.

ST:tä on tutkittu tuhansien fyysikkojen toimesta yli 100 v ajan. Voisi kuvitella, että on  tutkittu myös asioita, joita ST pitää totena, ainakin mitä voin ST-gurujen teksteistä päätellä. Siis onko tutkimusta, jossa on todettu esimerkiksi "aina sen toisen kello käy hitaammin". Tai tutkimusta seuraavasta tapauksesta: henkilö astuu Helsingissä Turun junaan, ajattelee olevansa paikallaan ja se onkin rata ja maisema mitkä liikkuvat itään, ja henkilö pääsee Turkuun.

Sulattelin ajatusta "aina toisen kello käy hitaammin". Tosiaan jos ekvivalenssi- tai suhteellisuusperiaate sanoo ettei aika muutu niin voihan todellisuuden ajatella sen mukaan, siis hyväksyä ettei se muutu josta seuraa juuri avaruuden muuttuminen. Ja kun se on sovittu, voidaan asettaa kiihdyttävä alus liikkuvaksi ja maa paikalla olevaksi, eiköhän sekin onnistu.

[velihopea]

Minun kompetenssi ei riitä sanomaan onko DU teoria oikeampi kuin ST muuta ei myöskään ole yhtään tutkimustulosta tiedossa joka tukisi DU teoriaa, ST llä niitä on useita.

ST:n viitekehyksessä varmaan on lukuisia tutkimustuloksia, jotka ST:n lähtökohdista osoittavat, että ST:n malli pelaa ok. Mutta kun tässä keskustelussa aiemmin olen ällötykseen asti kirjoittanut kahdesta ST:n perusväitteestä "aina sen toisen kello käy hitaammin" ja "kumpi tahansa voi ajatella olevansa paikallaan" ja  tivannut tutkimustulosta niistä, kukaan lukuisista lukijoista saati muutamasta kommentoijasta ei ole nimennyt sellaista tutkimusta. Eli pysyn väitteessäni, että nuo kaksi asiaa ovat reaalimaailmassa höpö höpöä (vaikka matemaattisina malleina pelaisivatkin)!

mistral vielä kommentoi:

Kuka liikkuu ja kuka on paikallaan on sittenkin laskennallinen tapa nähdä asiat. Joten todellisuus ei ole sama kuin laskennallinen, pääasia että lopputulos on todellinen.

Minusta se, että laskeminen perustetaan tapahtumaskenaarioon, mikä ei tapahdu, ja laskelman lopputulosta pidetään pätevänä sille mitä lopulta tapahtuu, on väärin. Tai lievemmin sanottuna: se että tuollaisen laskemisen tuloksena saadaan lopputulos, mikä on oikein ("oikein" = mitä mittauksin on havaittu) ei implikoi, että laskelman pohjana oleva tapahtumaskenaario olisi oikein (tosin, voihan se ollakin, mutta ei välttämättä). Jo se, että joissakin ST-laskelmien todistuksissa käytettään termiä "c + v" (mikä on mahdoton nopeus), on minusta kyseenalaista.

Isossa kuvassa nyt ymmärrän, että ST tarjoaa eri liikeympäristöille erilaisia totuuksia samasta asiasta. Esimerkiksi mieltäni vielä kaivertaa onko 0,8c nopeuksinen juna voinut käydä hakemassa 36+36 minuutissa (junan kellon mukaan) apurin joka odotti 864 Mkm kilometritolpan kohdalla (paikallaan olevan aseman liikeympäristön mukainen etäisyys). Käsittääkseni ei millään voi, jos ST:n aikadilaatio ja pituuskontraktio pitävät paikkansa.

Koska haluan olla puhdasotsainen erilainen nuori, en halua elää liikeympäristökohtaisissa kupla-todellisuuksissa. Siksi tervehdin ilolla DU:ta, koska sen mallin puitteissa ajalla (on eri asia kuin kellon käynti) ja etäisyydellä on luontevasti ymmärrettävät (Newtonilaiset?) merkitykset. Occamin partaveitsi kriteerein teorioita arvioituna minusta DU  voittaa selvästi ST:n. En sinänsä usko, että DU:kaan olisi totta. Sen malli vain minusta selittää paremmin nämä asiat.

Miksi DU:sta ei ole tutkimustuloksia? Jospa arvaisin: DU:ta ei ole tunnettu. DU on vallitsevalle teorialle kerettiläisyyttä, joten siihen ei saa tutkimusrahoja ja sen julkaisuehdotukset alan lehdissä on hylätty. Tutkijat jotka haluavat säilyttää hyvät välit rahoittajiin eivät uskaltaudu osoittamaan kiinnostusta vallitsevan opin kritiikkiin. Professori, joka osaa vain sen mitä osaa eikä halua tutustua toiseen teoriaan, haluaa vaieta kuoliaaaksi sen toisen teorian, jotta ei joutuisi työttömäksi.

Pato voi kuitenkin murtua. Seuraava sattui tulemaan tietooni: https://www.helsinki.fi/en/conferences/quantum-potential-meets-dynamic-universe/programme. Kyse on workshopista arvostetusta UCL:ssä (University College London), jossa näemmä ollaan DU:sta kiinnostuneita.

[Eusa]

Suppeassa suhteellisuusteoriassa liikkuvien kellojen kesken osa projisoituvasta kellonajasta vaihtuu liikkumisen tuottamaksi etäisyydeksi.

Kun generoituva etäisyys huomioidaan kellonaikaan korjauksena, mitään hitaampaa ajanjuoksua ei ole. Se osoittautuu mittauksen rajoittuneisuudeksi. Kun tuo liike tehdään symmetrisenä päinvastoin, kellot saadaan näyttämään samaa aikaa.

[mistral]

Suppeassa suhteellisuusteoriassa liikkuvien kellojen kesken osa projisoituvasta kellonajasta vaihtuu liikkumisen tuottamaksi etäisyydeksi.

Kun generoituva etäisyys huomioidaan kellonaikaan korjauksena, mitään hitaampaa ajanjuoksua ei ole. Se osoittautuu mittauksen rajoittuneisuudeksi. Kun tuo liike tehdään symmetrisenä päinvastoin, kellot saadaan näyttämään samaa aikaa.

Kerro projektiosta enemmän, mikä projisoituu ja mitä pintaa vasten? Ok aika projisoituu mutta miten immateriaalinen asia voi projisoitua?

[Eusa]

Kerro projektiosta enemmän, mikä projisoituu ja mitä pintaa vasten? Ok aika projisoituu mutta miten immateriaalinen asia voi projisoitua?

Liikkuvan kellon aika projisoituu osin havaitsijan itseisaikaa vasten, osin liikkeen myötä havaitsijan avaruutta vasten generoituvana etäisyytenä. Molemmat tarvitaan, että johdonmukaisuus muuttuvan erillisyyden suhteen säilyy.

[mistral]

Liikkuvan kellon aika projisoituu osin havaitsijan itseisaikaa vasten, osin liikkeen myötä havaitsijan avaruutta vasten generoituvana etäisyytenä. Molemmat tarvitaan, että johdonmukaisuus muuttuvan erillisyyden suhteen säilyy.

Generoida tarkoittaa luoda, 1. Moos.kirjaa sanotaan genesikseksi. Sensijaan avaruuden lyheneminen  on vähenemistä, mitä sanotaan kontraktioksi. Kontraktiota nimitän suurennuslasiksi, se on oma havainnollistus, ei virallinen. Tässä avaruus tulee lyhyemmäksi kahden eri koordinaatiston välillä ja tilanne on symmetrinen, molemmista koordinaatistoista katsoen toinen on litistynyt. Käsittämätöntä tässä on että avaruus saa litistyä mutta valon nopeus ei saa muuttua. Arkijärki sanoo että se on päinvastoin mutta niin ei ole.

[mistral]

mistral vielä kommentoi:
Minusta se, että laskeminen perustetaan tapahtumaskenaarioon, mikä ei tapahdu, ja laskelman lopputulosta pidetään pätevänä sille mitä lopulta tapahtuu, on väärin. Tai lievemmin sanottuna: se että tuollaisen laskemisen tuloksena saadaan lopputulos, mikä on oikein ("oikein" = mitä mittauksin on havaittu) ei implikoi, että laskelman pohjana oleva tapahtumaskenaario olisi oikein (tosin, voihan se ollakin, mutta ei välttämättä). Jo se, että joissakin ST-laskelmien todistuksissa käytettään termiä "c + v" (mikä on mahdoton nopeus), on minusta kyseenalaista.

Ristiriita voi tulla siitä että teoria ja luonto toimii eri tavalla. Teoria kattaa kokonaisuuden mutta luonto "näkee" siitä vain osan. Koska näkee vain osan, se tulkitsee aina että toinen vanhenee hitaammin. Sitten kun koordinaatistot kohtaavat, ei ikäeroa välttämättä ole eikä luonto ole siitä moksiskaan.