Mitä hyvää Tähdet & Avaruus 5/2006 ?

[Timo Kantola]

"Rigis" valitteli edellisessä ketjussa positiivisen palautteen puutetta. Ajattelin listata tähän vain ja ainoastaan positiiviset asiat 5/2006 lehdestä

Mielestäni hyvät jutut (siis ei mitään , nooh.. lukeehan sen, juttuja ) oli seuraavat:

1. Sivu 1 Tarina kannesta ja Kari A. Kinnusesta.
2. Sivut 4 ja 5 Uutiset, aina mielenkiintoiset.
3. Sivut 6 - 11 Tähtitieteen tapahtumia. Lehden parasta vakio antia.
4. Sivu 17 Suomalaiset asiantuntijat laittaa sivujen 12-16 aiheen "ruotuun"
5. Sivut 24 ja 25 Mielenkiintoiset Aurinko tutkimus hankkeet, tuleekohan STEREO:sta samanlainen legenda kun SOHOS:ta?
6  Sivujen 30 ja 31 Avaruuslento uutiset. - Varsinkin plasmakupla idea.
7. Sivujen 32 - 37 Akinin lait - Huippu, lisää tallaista.
8. Sivujen 40 - 42 Norjan meteoriitti, tipahtaispa joskus omallekin pihalle.
9. Sivujen 52 - 54 Avaruuden rajoilla - hyppäisinhän minäkin...
10 Sivujen 56 - 59 Kysymyksiä & vastauksia, kiva lukea "tavisten" kysymyksiä ja asiantuntijoiden vastauksia, joukossa on joskus oikeita helmiä.
11. Sivun 61 Keskustelua , täällä kertaa varsin mielenkiintoinen ajatus käsittelyssä.
12 Sivujen 64 ja 65 Havaintovälineet, vaikka kyse ei ole "välineurheilusta", on aina kiva lukea jorinoita uusista virityksistä.
13. Sivun 70 Kuu kuva , hyvin ajoitettu otos.
14. Sivu 74 Taivaalla nyt: hyvä muisti lista.

Luen lehden yleensä pikku pätkissä, tässä lehdessä oli/on lukemista moneksi illaksi.
Pysyn edelleen lehden tilaajana.

Timppa.

Vielä lisään listaan sivun 20 - 23 jutussa esiintyvät Jay Melosh, Christian Koeberl, Martti lehtisen ja Markku poutasen puheenvuorot/ kommentit ko. aiheeseen.

[Timo Kuhmonen]

kuin myös, luen lehteä pätkissä.

Usein lehden saatuani selaan ensiksi Lukijan taivaankaari -palstan. Myös takakannen sisäpuolella oleva henkilötarina tulee luettuna heti alussa.
Muita kiinnostavia arttikkeleita  ovat mm. Havaintovälineet -palsta.

Juttu Akinin laeista -> useat lakikohdista sopii myös suoraan, omiin työtehtäviini liittyen ;-)

-Timo K.-

[Munkki]

Myös takakannen sisäpuolella oleva henkilötarina tulee luettuna heti alussa.

Minun tulee kanssa jostain oudosta syystä luettua heti alkuun tuo henkilötarina. Ne on vaan niin mahtavia. Hieno lukea miten eri ihmiset harrastavat ja millaisia fiiliksiä ja taustoja heillä on. Heti alkuun tulee myös katsottu mitä Syvä Taivas -palstalla on kirjoitettu.

Uutisia tulee pärättyä aina ja aika usein myös tuo Havaintovälineet -palsta. Jorma onkin tainnut jotenkin petrata joskin kaipaan enemmän selityksiä tähtitesteistä ja kohteiden näkymisestä yleensä. Välillä jää fiilis, että onkohan laitteella katsottu taivaalle 10minuuttia enempää - ei pahalla vaan ihan rakentavana kommenttina.

Sitten luenkin noiden pakollisten osuuksien jälkeen lehteä milloin mistäkin ja pikkuhiljaa.

[Jorma Koski]

Täytyypä petrata! Usein katselen samoja kohteita eri välineillä ja sitten jää kertomatta tarkemmin että mitä. Pitkiäkin aikoja saattaa kulua että tulee riittävästi kirkkaita öitä käsityksen luomiseksi, esimerkiksi muutamia viikkoja kahdessa osassa meni 120EDin testaukseen. Kritiikki on aina paikallaan! Tosin on muistettava lehden >63.000 lukijaa ja kovin suuriin tarkkuuksiin yksityiskohdissa ei aina voi mennä, mutta ehkäpä ensi numerossa koitan oikein paneutua ED, Pro ja Apo lyhenteiden merkitykseen ja varsinkin lasilaatujen saloihin.

[Munkki]

Usein katselen samoja kohteita eri välineillä ja sitten jää kertomatta tarkemmin että mitä. Pitkiäkin aikoja saattaa kulua että tulee riittävästi kirkkaita öitä käsityksen luomiseksi, esimerkiksi muutamia viikkoja kahdessa osassa meni 120EDin testaukseen. Kritiikki on aina paikallaan! Tosin on muistettava lehden >63.000 lukijaa ja kovin suuriin tarkkuuksiin yksityiskohdissa ei aina voi mennä, mutta ehkäpä ensi numerossa koitan oikein paneutua ED, Pro ja Apo lyhenteiden merkitykseen ja varsinkin lasilaatujen saloihin.

No esimerkiksi juuri tuommoisiakin kokemuksia olisi hauska lukea. Elikkä miten jokin kohde näkyy verrattuna muihin laitteisiin. Se antaisi varmaan kaikille helposti ymmärrettävän mielikuvan millainen ero laitteiden välillä oikeasti on. Omasta mielestäni pitäisi lisäksi kertoa miten hyvä laite on verrattuna muihin oman kokoluokkansa laitteisiin.

Esimerkiksi minä uskon, että testaamasi SW120ED antaa kirkkaamman ja terävemmän kuvan kuin Ursankin välittämä SW127-Maksutov. Tämän kokemuksen annan sen perusteella, että minulla on ollut SW102-Maksutov ja vertaan sitä nykyiseenSW100ED:hen. Ero on melko helppo havaita yli 100x suurennuksilla - tosin myös putkien hinnoissa on selvä ero. Toivon saavani lukea mm. tämän kaltaisia vertailuja. Ja uskoisin, että yleensäkin laitejuttuja lukevat ymmärtävät tämmöiset kommentit.

Ja koska kaiki tietävät "laitepalstan" kirjoittajan edustavan Ursaa melko vahvasti, pitää laitepalstan kanssa olla varovainen jottei lukijoita harhaanjohdeta tai aliarvioida. Myös omien laitteiden heikkoudet pitää pystyä kertomaan - ainakin erityisesti Ursan.

[Riqis]

Kiitos ensinnäkin (paljon) tästä viestiketjusta. Timpan alussa olevaa pitkää ja perusteellista listausta sekä tarkkaa analyysia juttujen hyvistä puolista oli hyvin mielenkiintoista lukea. Paitsi että tällainen - harvinainen -palaute ilahduttaa, niin siitä on myös oikeasti hyötyä.

Kiva niin ikään kuulla tkuhmosen ja Munkin mielipiteistä Ursalainen-palstaa koskien. Tarina kannesta ja Ursalainen muodostavat parin; näin koko lehti sijoittuu kahden ihmisen väliin. Heistä toinen on yleensä (muttei aina) haastateltu tutkija ja toinen on aina harrastaja.   

Mitä tulee Havaintovälineet-palstaan (nyt tässä viestiketjun lopussa käyty keskustelu) niin kirjoittaessaan sille palstalle sen palstan vetäjä ja kirjoittaja on yksinomaan sen palstan vetäjän ja kirjoittajan roolissa, hän ei edusta silloin mitään muuta tehtävänkuvaansa (esimerkiksi Ursassa). 

Parhain terveisin,

Marko

[Riqis]

Itse pidän koko lehteä vähän turhana, en jaksa lukea tollasia aiheita.

Oli vaihe omassa harrastuksessani (24 vuotta sitten), jolloin olin erityisen innostunut 10-senttisistä peiliteleskoopeista ja tähdistöjen opettelusta. Silloin halusin ennen kaikkea lehden, jossa olisi asiaa näistä asioista eikä mistään muusta.

Sittemmin oli esimerkiksi vaihe, jolloin olin hirvittävän kiinnostunut Messierien bongaamisesta ja aseeksi siihen ei kelvannut enää RET-45seni, vaan Kuopion Huuhan tähtitornin isompi linssiputki. Halusin - enemmän kuin mitään muuta - löytää kaikki Messierit ja tehdä niistä yksityiskohtaiset piirroshavainnot. Olisin antanut mitä vaan jos postilaatikkoon olisi juuri silloin tullut lehti, joka käsittelee vain Messierin kohteita eikä muuta. Sitten oli vaihe omassa harrastuksessani jolloin... (ja niin edespäin).

Suomi on pieni maa, mutta meillä on vahva tähtiharrastusyhteisöllisyyden kulttuuri. Essence: halutaan antaa muillekin. Halutaan levittää tietoa kaikille ja auttaa muita harrastuksen alkuun oli kyse sitten kiinnostuksesta kosmologiaan tai kaukoputkiin, revontuliin tai deep skyhyn. Ursassa on pitkä suvaitsevaisuuden ja monialaisuuden perinne.

Ylivoimaisesti suurin osa kiinnostuneista harrastuksenaan lähinnä lukee, mutta jotkut haluavat katsoa omin silmin - ja taivaalla eri kohteet ovat heille rakkaita - ja kaikki nämä valinnat on ok, eli kiinni siitä mitä itse kukin persoona haluaa.

Kaikki T+a:n tekijät ja sen levittäjät, mukaan lukien lukemattomat lukijat, jotka ovat antaneet kavereilleen vihjeitä, ovat tehneet kolme vuosikymmentä työtä nykyisen lehden eteen. Lopputuloksena juuri Suomen (ei esimerkiksi Ruotsin, Norjan tai Tanskan) tähtiharrastuslehti on nyt Pohjoismaiden suurin alallaan ja yksi läntisen maailman 10:stä suurimmasta ja se niistä kymmenestä, joka tulee ylivoimaisesti pienimmältä kielialueelta.   

Silti vastaan tuli jo muinoin (esimerkiksi minä 80-luvun alussa) ja tulee jatkossakin tulemaan harrastajia, jotka eivät kyseisestä mediasta ole kiinnostuneita. Se ei vain tietyssä ajanhetkessä vastaa joihinkin tarpeisiin. Jokin muu kuvio (vastaisi kaikkien tarpeisiin tai ei kenenkään) olisi yliluonnollinen.

Lisää testejä ja asiaa Suomalaisista tähtiharrastajista.

Nämä on potentiaalisesti hyviä ideoita, eli ainakin sellaisia jotka kuuluu niihin toiveisiin/ideoihin, joita kannattaa harkita jatkon kannalta. Kiitos Diesel kun kerroit.

Parhain terveisin,

Marko
Tähdet ja avaruus

[Horus]

Itse pidän koko lehteä vähän turhana, en jaksa lukea tollasia aiheita.

Lisää testejä ja asiaa Suomalaisista tähtiharrastajista.

Hmmm..... Oletkos tutustunut Ursa Minoriin? Se on ehkä enemmän harrastuslehti, kuin T&A joka on tarkoitettu "suurelle yleisölle". Itsekkin aikoinani kaipailin T&A:han juttua harrastajista ja laitetestejä. Itseasiassa laitetestejähän on lähes jokaisessa numerossa. Nyt kuitenkin olen sitä mieltä, että lehti on nykyisellä formaatilla hyvä. Siinä on jotakin kaikille.

[Riqis]

Hmmm..... Oletkos tutustunut Ursa Minoriin? Se on ehkä enemmän harrastuslehti, kuin T&A joka on tarkoitettu "suurelle yleisölle". Itsekkin aikoinani kaipailin T&A:han juttua harrastajista ja laitetestejä. Itseasiassa laitetestejähän on lähes jokaisessa numerossa. Nyt kuitenkin olen sitä mieltä, että lehti on nykyisellä formaatilla hyvä. Siinä on jotakin kaikille.

Kiitos ensinnäkin Kaizulle ja Horukselle.

Puhtaasti filosofisesta kiinnostuksesta ja osin aamukahvin puutteesta johtuen kirjoittaisin (pitkään) pienestä detaljista. Jos nyt tarkkoja ollaan niin MTV3:n aamu-uutiset, Iltasanomat ja Hesari on tehty suurelle yleisölle. Tähdet ja avaruus on tehty tähtitieteestä ja -harrastuksesta kiinnostuneille, siis tähtiharrastajille sanan laajassa merkityksessä.

Eli ollaan taas tässä samassa termisopassa.

Aktiiivikaukoputkitähtiharrastaja on yksi asia, aktiivitähtiharrastaja on toinen asia ja tähtiharrastaja on kolmas asia. Aktiivikaukoputkitähtiharrastaja kutsuu helposti tähtiharrastajaa "nojatuoliharrastajaksi", mutta nojatuoleja he eivät keräile autotalliaan täyteen eivätkä he välttämättä ole sen koommin omassa puuhassaan aloittelijoita kuin passiivisiakaan.

Otetaan esimerkki: Suomen rehtorien neuvoston emeritus pääsihteeri Tapio Markkanen. Hän ei ole aktiivikaukoputkitähtiharrastaja, mutta hän ei totisesti ole sen koommin "aloittelija" kuin "passiivikaan". Markkanen piti loistavia esitelmiä (omasta vapaasta harrastuksestaan, ilman luentopalkkiota) mustista aukoista, tähtitieteestä, kaukoputkista (vaikka mistä) jo niin monta vuosikymmentä sitten että suurinta osaa nykyharrastajista ei ollut vielä olemassakaan.

Onko hän sitten nojatuoliharrastaja? Tai "aloittelija" kun häntä ei näy joka vuosi Cygnuksella. Ei varmasti. Mutta jos pilkotaan kaikki tähtikansa sen mukaan käyttävätkö he takapihallaan joka kuukausi omaa kaukoputkea johonkin vaiko ei, niin esimerkiksi tähtiharrastusvalistuskentän aktiivitoimija Markkanenkin lankeaisi sitten "suuren yleisön" joukkoon, ja sinne hän kuuluu yhtä paljon kuin Nasan johtokeskus Nastolaan. 

Näin ollen parempi luokitus menee näin (hauskaa kun voi luokitella):

1. Tähtiharrastaja. Kuka tahansa joka on niin kiinnostunut tähtitieteestä tai tähtiharrastuksesta, että omalla vapaa-ajallaan toistuvasti ja usein harrastaa tätä kenttää joko pelkästään lukemalla tai myös muin keinoin, kuten käyttämällä kerran vuodessa kiikaria nähdäkseen Plejadit paremmin.

2. Aktiivitähtiharrastaja. Sama kuin edellä, mutta harrastus täyttää vapaa-ajasta selvästi isomman osan. Ja sille on yleensä joitain erityisiä muotoja. Pihalle saattaa ilmestyä aurinkokello, ehkä naapurinkin pihalle. Tai sitten pidetään esitelmä läheisessä kansalaisopistossa, ehkä hän on kouluopettaja. Kas, kaukoputkikin on ostettu, mutta ehkä sitä käytetään harvoin. Ehkä hän on jopa tähtivalokuvaaja, mutta teleskoopit eivät kiinnosta niin paljon. 

3. Aktiivikaukoputkitähtiharrastaja. Sama kuin edellä, mutta kaikki kaukoputken käyttöön liittyvä on keskeistä harrastuksessa ja kaukoputkea käytetään usein.

Tällä luokittelulla T+a on suunnattu ykkösille (eniten heille), mutta selkeästi myös kakkosille ja kolmanneksi kolmosille, mutta ei laisinkaan suurelle yleisölle (suuri yleisö ei esimerkiksi erota Tähtitieteen tapahtumia palstan termejä, kuten neutronitähtiä tai pulsareita Wolkswagenista ja Partasudista).

Ursa Minor on sekin suunnattu kakkosille (ensisijaisesti) ja kolmosille (vasta toissijaisesti). Edelleen samalla luokittelulla Markkanen kuuluu kakkosiin ja Horus kolmosiin. Ajoittain allekirjoittanut on ollut - ja tulee uudestaan olemaan - kolmosissa (esimerkiksi hiljattain omistin 27-senttisen Dobsonin), mutta on useimmiten kakkosissa. Valtava osa T+a:n lukijoista on ollut lyhytaikaisesti jossain elämänsä vaiheessa kolmosissa ja tulee (esim. eläkkeelle siirryttyään) uudestaan siellä jonkin aikaa olemaan, mutta suurin osa heistä on suurimman osan elämäänsä ykkösissä.

Parhain terveisin,

Marko